Hullut viikot -konseptin tarkoitus on tehdä kehittämistyö näkyväksi asema- ja työntekijätasolla sekä luoda intensiivisen koulutuskokonaisuuden avulla työntekijälle kokonaisvaltainen ymmärrys tapahtumassa olevien muutosten taustasyistä ja uusista toimintamalleista. Konseptin tarkoituksena on lisäksi havahduttaa työyhteisö ja työntekijä ymmärtämään omat vaikutusmahdollisuutensa sekä kehittämään työyhteisön ilmapiiriä keskustelu- ja kehittämismyönteisempään suuntaan.
Konseptissa asematasolla mukaan osallistetaan sekä aseman esihenkilöt että potilastyötä tekevä henkilökunta. Intensiivijakso on viiden päivän mittainen ja joka päivä syvennytään eri aiheen käsittelyyn. Kokousten, tietoiskujen ja keskustelun lisäksi projektikoordinaattorit jalkautuvat myös kentälle havainnoimaan nykyisiä työtapoja ja ohjaamaan uusien toimintamallien käyttöönotossa.
Viikon tarkoituksena oli saada henkilöstö kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin: potilaan terveysongelmaan tarttumiseen ensikontaktissa, moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen, hoidon jatkuvuuden turvaaminen sekä yhteistyön ja tiimin sisäisen vuoropuhelun tehostaminen.
Turun asemien Hullut viikot -jaksoilla käsiteltiin seuraavia aiheita:
• Maanantaisin tiimimallia,
• tiistaisin hoidon tarpeen arviointia,
• keskiviikkoisin hoitosuunnitelmaa sekä
• torstaisin ammattiryhmien välistä yhteistyötä.
Toimintamallien sujuvoittamisessa huomiota kiinnitettiin hukan ja häiriökysynnän käsitteiden ymmärtämiseen. Tämän toivottiin laajentavan työntekijän näkökulmaa oman työn vaikutuksesta koko terveysaseman toimintaan ja auttavan heitä löytämään konkreettisia ratkaisuehdotuksia esiin tulleisiin ongelmakohtiin. Asemien henkilökuntaa haastettiin pohtimaan käytyjä aiheita ja heille esiteltiin erilaisia toimintamalleja, joilla päästä tavoitteiseen. Heitä kannustettiin yhteiskehittämisen hengessä vaikuttamaan oman aseman toimintaan.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Tomintamallin kehittämiseen on vaikuttanut suuresti Omalääkäri 2.0-selvitys, hoitotakuun kiristyminen, julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon veto- ja pitovoiman heikkeneminen sekä halu parantaa ja kehittää terveysasemien prosesseja vastaamaan nykyisiä tarpeita.
Toimintamallin kohderyhmä on terveysaseman esihenkilöt sekä potilastyötä tekevä henkilökunta.
Toimintamalli vaatii viikko-ohjelman suunnittelun ennakkoon sekä tarkoituksenmukaisten tavoitteiden asettamisen. Tärkeää on myös hyvissä ajoin tiedottaa ja pyrkiä yhdenmukaistamaan henkilökunnan aikataulut, jotta mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan.
Hullut viikot -konseptin tarkoitus on tehdä kehittämistyö näkyväksi asema- ja työntekijätasolla sekä luoda intensiivisen koulutuskokonaisuuden avulla työntekijälle kokonaisvaltainen ymmärrys tapahtumassa olevien muutosten taustasyistä ja uusista toimintamalleista. Konseptin tarkoituksena on lisäksi havahduttaa työyhteisö ja työntekijä ymmärtämään omat vaikutusmahdollisuutensa sekä kehittämään työyhteisön ilmapiiriä keskustelu- ja kehittämismyönteisempään suuntaan.
Konseptissa asematasolla mukaan osallistetaan sekä aseman esihenkilöt että potilastyötä tekevä henkilökunta. Intensiivijakso on viiden päivän mittainen ja joka päivä syvennytään eri aiheen käsittelyyn. Kokousten, tietoiskujen ja keskustelun lisäksi projektikoordinaattorit jalkautuvat myös kentälle havainnoimaan nykyisiä työtapoja ja ohjaamaan uusien toimintamallien käyttöönotossa.
Viikon tarkoituksena oli saada henkilöstö kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin: potilaan terveysongelmaan tarttumiseen ensikontaktissa, moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen, hoidon jatkuvuuden turvaaminen sekä yhteistyön ja tiimin sisäisen vuoropuhelun tehostaminen.
Turun asemien Hullut viikot -jaksoilla käsiteltiin seuraavia aiheita:
• Maanantaisin tiimimallia,
• tiistaisin hoidon tarpeen arviointia,
• keskiviikkoisin hoitosuunnitelmaa sekä
• torstaisin ammattiryhmien välistä yhteistyötä.
Toimintamallien sujuvoittamisessa huomiota kiinnitettiin hukan ja häiriökysynnän käsitteiden ymmärtämiseen. Tämän toivottiin laajentavan työntekijän näkökulmaa oman työn vaikutuksesta koko terveysaseman toimintaan ja auttavan heitä löytämään konkreettisia ratkaisuehdotuksia esiin tulleisiin ongelmakohtiin. Asemien henkilökuntaa haastettiin pohtimaan käytyjä aiheita ja heille esiteltiin erilaisia toimintamalleja, joilla päästä tavoitteiseen. Heitä kannustettiin yhteiskehittämisen hengessä vaikuttamaan oman aseman toimintaan.
Viidellä eri terveysasemalla käytyjen Hullut viikot -jaksojen jälkeen olemme huomanneet työyhteisöjen ja esihenkilöiden asenteen muuttuneen kehittämismyönteisempään suuntaan. Työyhteisöissä on huomattu, että vanha toimintatapa ei välttämättä ole paras mahdollinen, vaan sitä voi ja kannattaa kehittää edelleen. Onnistuneista muutoksista esimerkkinä ovat tiimikokojen järkevöittäminen, jatkuvan kehittämisen taulun käyttöönotto, päivittäisen aseman laajuisen konsultaatiohetken aloittaminen, HTA-hoitajamallin sekä konsulttilääkärimallin pilotoiminen.
Ammattiryhmien välinen vuoropuhelu, kehittämismyönteisyys ja oman toiminnan kriittinen tarkastelu ja kehittäminen ovat tärkeä osa toimivaa terveysasematoimintaa. Viikon mittainen intensiivijakso ei tuota pysyviä tuloksia, mikäli sitä ei yhdistetä pitkäjänteiseen kehittämistyöhön ja asemien tukemiseen. Intensiivijakso on kuitenkin hyvä tilaisuus tuoda kehittämistyön tekijät esille ruohonjuuritasolla sekä vaikuttaa asemien toimintakulttuuriin.