Hoito syytteen sijaan (Hss) on Lapin poliisin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyömalli, jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten huumausaineiden käyttöä. Toimintamalli on poliisin työkalu ohjata varhaisen käytön nuori riippuvuuspalveluiden lyhytinterventioon ja näin välttyä huumausaineen käyttörikoksen rangaistuksesta. Poliisin toimiessa merkittävässä roolissa interventioon ohjaavana, on mallilla vahva mahdollisuus puuttua poliisille rikoksesta kiinnijääneiden huumausaineiden alkavan käytön katkaisemiselle.
Toimintamalli on peruja vuonna 2001 voimaan tulleen humausaineen käyttörikoksen rangaistusmenettelyn uudistamiselle. Poliisin ja syyttäjän toiminnan yhtenäistäminen huumausaineen käyttörikokseen syyllistyneen henkilön rangaistumenettelyssä todettiin tärkeäksi ja näin muodostui toimenpiteestä luopumisen mahdollistava hoito syytteen sijaan toimintamalli. Lapissa mallia on toteutettu tiettävästi ainakin vuodesta 2014 lähtien yksittäisissä kunnissa. Meri-Lapin projektiksi nimetty poliisin erillisrahoituksena toteutettu nuorten huumausainevalvonnan projekti vakinaisti Hss mallin vahvemmin monialaisen yhteistyön malliksi vuonna 2019. Meri-Lapin projektin tulokset olivat merkittävät, mikä vahvisti näkemyksen siitä, että Hss malli on merkittävä puuttumisen työkalu ja sen rakenne tulee vahvistaa koko Lapin käyttöön.
VASA2 hankkeen Arjen turvan monialaisten toimintamallien kehittämisen (Inv. 2) sekä mielenterveyden ja riippuvuuksien palveluiden kehittämisen (Inv. 1) yhteistyönä mallinnettiin Lappiin yksi yhteinen tapa toimia Hss prosessissa. Toimintamallin tavoitteena on, että kaikki Lapin asukkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa osallistuessaan Hss prosessiin. Malliin luotiin selkeä toimintarunko, mutta toimintasuositukset jätettiin riittävän väljäksi, jotta mallia voidaan toteuttaa paikallisesti alueen erityispiirteen huomioiden.
Tavoitteena on puuttua nuorten alkavaan huumeiden käyttöön ja vähentää huumeiden käytön myöhäisempiä vaikutuksia. Varhainen puuttuminen on tärkeää, sillä päihdeongelmat alkavat usein nuoruudessa, mutta riippuvuuspalveluihin hakeudutaan usein vasta, kun tilanne on päässyt valitettavan vaikeaksi. Lapin toimintamallin kohderyhmässä on kaikki alle 29-vuotiaat nuoret.
Tuloksellinen ehkäisevä toiminta huumeiden käytön vähentämiseksi vaikuttaa suoraa sekä paikalliseen, alueelliseen, että yhteiskunnalliseen toimintaan, koska päihteitä käyttävät henkilöt kuormittavat päällekkäisesti useita eri toimijoita ja huumeiden käytöstä aiheutuvat paikalliset lieveilmiöt ja yhteiskunnalliset kustannukset ovat usein merkittävät.
Toimintamallin kohderyhmänä on kaikki alle 29-vuotiaat huumaisainerikoksesta ensimmäisiä kertoja kiinni jääneet henkilöt. Kohderyhmän yläikärajassa on ollut alueellista vaihtelua 25-vuoden ja 29-vuoden välillä. Riippuvuuspalveluiden ammattilaiset kokivat itse, että ikärajan yhtenäistäminen 29-vuoteen asti on perusteltua.
Hss-prosessin tarkoituksena on antaa huumeita kokeilleelle nuorelle varhaisessa vaiheessa neuvontaa ja ohjausta sekä vahvistaa hänen läheisverkostoaan tukemaan päihteistä irtaantumista.
Kehittäjäasiakkaiden esille tuomana malliin nostettiin erityisesti näkemys monialaisen yhteistyön merkityksestä sekä muun kuin ammattilaisen tuen vahvistamisesta varhaisessa vaiheessa prosessia. Nuori tarvitsee sellaisen tuen, johon olla yhteydessä silloin kun tarve ilmenee. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi etsivä nuorisotyö, kokemustoimija tai muu tukihenkilö. Mallissa painotetaan myös mallin päättymisen jälkeistä suunnitelmallista tukea.
