Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikertomukseen ja hyvinvointisuunnitelmaan 2022-2025 on nostettu esille FINGER-toimintamallin käyttöönotto. Toimintamalli on siis yksi strateginen tavoite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Etelä-Pohjanmaalla FINGER-toimintamalliin perustuvaa toimintaa on järjestänyt jo Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys. Muistiyhdistyksen Muisti Mukana Menossa-hanke on järjestänyt näyttöön perustuvalla, mutta konkreettisella toimintamallilla toteutettavaa kerhotoimintaa muistisairauksien riskissä oleville henkilöille. Hankkeessa on kehitetty materiaalia yhdistysten kerhotoimintaan ja terveyttä ja hyvinvointia edistävän toiminnan juurrutustyössä käytettäväksi. Muistin ja hyvinvoinnin -työkirja on yksi hankkeen julkaisu, jota suositellaan koko hyvinvointialueella otettavan yhdeksi ohjauksen työvälineeksi.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Etelä-Pohjanmaan alueen muistisairaiden määrä on maan korkeimpia (THL 2018). Lisäksi muistisairauksien riskitekijöihin liittyvien sairauksien sairausindeksit ovat korkeita, kuten esim. sepelvaltimotauti tai tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Nämä kohottavat omalta osaltaan muistisairauksiin sairastumisen riskiä. Liikkumattomuus on FINGER-tutkimuksen mukaan yksi suuri riskitekijä muistisairauksiin. Lähivuosina alueen väestö ikääntyy: yli 65- ja 75-v. määrä alueellamme kasvaa tuhansilla. Ikä onkin muistisairauden suurin riskitekijä.
Muistisairauksien ennaltaehkäisyä on tutkittu maailman ensimmäisessä laaja-alaisessa interventiotutkimuksessa (FINGER-tutkimus). Tutkimuksen pohjalta luotiin FINGER-toimintamalli, jossa liikunnalla, terveellisellä ravitsemuksella, aivojumpalla, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinnalla sekä sosiaalisella aktiivisuudella vaikutetaan muistisairausriskin vähentämiseen. Toimintamallissa on olennaista on tunnistaa muistisairauteen sairastumisen riski. Riskin tunnistamiseksi luotiin CAIDE-testi.
Asiakas: Tavoitteena muistisairausriskin pienentyminen (aivo)terveyttä edistämällä. Aivoterveyden edistäminen lisää myös terveitä elinvuosia.
Ammattilaiset: Tarvitsevat toimintamallin, jossa muistisairausriskissä olevia tunnistetaan, arvioidaan ja ohjataan tarvittaessa eteenpäin. Aivoterveyden edistämiseen liittyvän tietouden lisääminen ammattilaisille on myös tarpeen.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä kunnille, että hyvinvointialueille. Yhteistyön tekeminen eri toimijoiden (hyvinvointialue, kunnat, järjestöt ja muut toimijat) kesken on tärkeää, jotta saadaan merkittäviä tuloksia aikaan.
Yhteiskunnallisesti ennaltaehkäisevät toimet ovat tärkeitä ja FINGER-toimintamallilla on saatu merkittäviäkin säästöjä, jotka näkyvät pitkällä aikavälillä.
Hankesuunnitelmassa kohderyhmäksi on määritelty 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat kotona asuvat ikäihmiset. Toimintamallin kohderyhmänä ovat CAIDE-riskitestissä kuusi pistettä tai enemmän saaneet noin 60-70 vuotiaat ikäihmiset. Etelä-Pohjanmaalla painotetaan entistä enemmän juuri eläkkeelle jääneitä, joille tullaan yhteistyömallilla toteuttamaan avoimia tapahtumia ja kohdennetusti 75v hyvinvointipäiviä.
Kehittämistyössä ei erikseen lähdetty asiakasymmärrystä keräämään.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on FINGER-toimintamallin jalkauttaminen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. FINGER-toimintamallin mukainen elintapaohjaus osana ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä on tavoitteena.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Toimintamallin saaminen käytäntöön vie vielä aikaa ja etenee askel askeleelta. Toimintamallin levittymisen jälkeen on syytä tarkastella sen käyttöä esim. kyselyillä ja asiakasmääriä esim. hva:lta kuntien elintapaohjaukseen ohjautumisessa.
Toimintamallin käyttö sulautetaan olemassa oleviin palveluihin ja hyödynnetään olemassa olevia materiaaleja, kuten Muistin ja hyvinvoinnin-työkirjaa, Elintapaohjauksen käsikirjaa tai Muistisairaan palveluketjussa olevaa aivoterveyden edistämisen -osiota.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Etelä-Pohjanmaalla on tehty yhteistyömallia/-sopimusta hyvinvointialueen ja kuntien välille. Esim. kuntien elintapaohjaukseen voidaan ohjata asiakkaita, joiden riskipisteet ylittävät määritellyt 6.
Järjestöjen/ yhdistysten mukaan ottaminen terveyttä ja hyvinvointia tukevaan yhteistyötoimintaan on ensiarvoisen tärkeää. Yhdistykset tekevät kattavaa työtä jo nyt ja olemassa olevia toimintoja on yhä enemmän hyödynnettävä.
Koordinaattori: Tärkeää olla määriteltynä. Tulevaisuudessa Ikäneuvolat (jos/kun toiminta juurtuu alueella). Nyt aikuisneuvola/ muistineuvolat.
Asiakkaiden ohjautuminen: Toimintamallin juurtuminen pienin askelin lähtien esim. aikuisneuvolasta ja kuntien ja hyvinvointialueiden vastinpareista. Heidän kouluttaminen.
Sisällöntuottajat: Hyvinvointialue, kunta- ja järjestötoimijat ja muut tahot. Sovittava vastuutahot tarkasti esimerkiksi suunniteltaessa polkumallin toteuttamista.