Etelä-Savon hyvinvointialueen digitaaliset terveyspalvelut (RRP2, P4, I1)
Etelä-Savon hyvinvointialueen digitaaliset terveyspalvelut (RRP2, P4, I1)
Digitaaliset terveyspalvelut on Etelä-Savon hyvinvointialueen tulosalue, joka vastaa keskitetystä hoidon tarpeen arvioinnista ja edistää digitalisaatiota poikkileikkaavasti läpi organisaation.
Toimintamallin nimi
Digitaaliset terveyspalvelut on Etelä-Savon hyvinvointialueen tulosalue, joka vastaa keskitetystä hoidon tarpeen arvioinnista ja edistää digitalisaatiota poikkileikkaavasti läpi organisaation.
Digitaaliset terveyspalvelut on keskitetty hoidon tarpeen arvioinnin yksikkö, joka vastaa terveydenhuollon ensilinjan kontakteista niin kiireettömillä Terveysneuvon chat- ja puhelinlinjoilla sekä kiireellisen hoidon arvioinnin Päivystysavun linjalla. Tavoitteena ja tuloksena on ollut yksi Terveysneuvon chat -kanava koko hyvinvointialueen asukkaille, kolme Terveysneuvon puhelinlinjaa sekä yksi yhteinen Päivystysavun 24/7 palveleva linja, joiden kaikkien henkilöstö tulee digitaalisista terveyspalveluista. Lisäksi kiireettömillä chat- ja puhelinlinjoilla hoidetaan aikuisten mielenterveys- ja riippuvuusvastaanoton sekä muistivastaanoton puhelut.
Digitaalisten terveyspalveluiden tulosaluepäälliköllä on myös organisaatiossa vuonna 2024 käyttöönotetun digitaalisen asiointialustan toiminnallinen omistajuus. Tämän myötä digitaalisten terveyspalveluiden yksikkö on mukana auttamassa eri yksiköiden digitaalisten palveluiden laajentamista sekä koko organisaation digitalisaatiota.
Keskitetyllä hoidon tarpeen arvioinnin yksiköllä, jossa mahdollistetaan työskentely etänä joko kokonaan tai osittain, pystytään ylläpitämään organisaation veto- ja pitovoimaa, vastaamaan päivittäin vaihtuviin resurssitarpeisiin ja ylläpitämään sekä kehittämään henkilöstön osaamista vaativassa hoidon tarpeen arvioinnin työssä. Digitaalisten terveyspalveluiden sekä yhteisten sotekeskuspalveluiden (sisältää avoterveydenhuollon vastaanotot, lasten, nuorten ja perheiden terveyspalvelut, kuntoutus sekä mielenterveys- ja riippuvuusvastaanotot) tiivis yhteistyö tuottaa arvoa niin asiakkaille, ammattilaisille kuin organisaatiolle.
Niukentuvat taloudelliset resurssit pakottavat hyvinvointialueet miettimään kaikkien toimintojen tehostamista niin kustannustehokkaan toiminnan kuin resurssien järkevän kohdentamisen avulla. Ikääntyvä väestö, pitkät välimatkat ja muuttotappiot vaikuttavat alueen palveluverkon tarpeisiin ja saatavuuteen. Laki velvoittaa hyvinvointialueen tuottamaan asiakaslähtöisiä ja yhdenvertaisia palveluja, ja esimerkiksi hoidon tarpeen arvion tulee toteutua tiukoissa aikaraameissa. Digitaaliset palvelut kehittyvät, ja erilaiset kansalliset ja paikalliset digistrategiat sekä lainsäädäntö siinä rinnalla. Etätyö nähdään jo kestävää kehitystä tukevana niin vähähiilisten toimintamallien kuin ammattilaisen ja asiakkaan matkustustarpeen vähenemisen myötä.
Kohderyhmänä ovat kaikki Etelä-Savon hyvinvointialueen asukkaat, jotka tarvitsevat ensilinjan avoterveydenhuollon tai päivystysavun palveluja. Palvelut toteutetaan monikanavaisesti: puhelinpalvelujen, chatin ja etävastaanottojen avulla. Asiakasymmärrystä on kerätty asiakaspalautteiden, palvelukyselyjen ja yhteydenottojen analyysien avulla. Lisäksi on hyödynnetty tilastotietoa yhteydenottojen volyymeista, palvelujen käyttöasteesta, käyntisyistä sekä ohjautumisista. Asiakkaita on osallistettu kehittämiseen mm. palautekanavien, pilottien ja käyttäjätestausten kautta, jotta palvelut vastaavat tarpeisiin ja ovat saavutettavia eri väestöryhmille.
Digitaalisten terveyspalveluiden toimintamallin juurruttaminen edellyttää vahvaa johdon sitoutumista sekä selkeää visiota, joka viestitään henkilöstölle ymmärrettävästi. Muutoksen onnistuminen perustuu avoimeen viestintään, henkilöstön osallistamiseen ja riittävään tukeen koko prosessin ajan.
Toiminnan muutos vaatii selkeiden ohjeistusten ja prosessikuvausten laatimista ennen uusien toimintatapojen käyttöönottoja. Henkilöstö tarvitsee laaja-alaista koulutusta, joka tukee osaamisen kehittämistä niin toimintamallien, prosessien kuin substanssin osalta. Soveltuvin osin keskittäminen kannattaa vaiheistaa, jolloin palautteen avulla voidaan parantaa toimintaa. Toimintaa tulee jatkuvasti seurata ja kehittää myös mittaritiedon (esim. vasteajat, asiakastyytyväisyys) avulla.
Käyttöönotto ja toimintamallien muutokset vaativat aikaa suunnitteluun ja ohjeistusten tuottamiseen, henkilöstöä suunnittelemaan niin toimintaa kuin ohjeistuksia sekä kouluttamaan asiat eteenpäin sekä osaamista hoidon tarpeen arvioinnissa, digipalveluissa ja muutosjohtamisessa.
Digitaaliset terveyspalvelut on kokonaan uusi tulosyksikkö, johon on saatu koottua ensilinjan hoidon tarpeen arvioinnista vastaavat ammattilaiset sekä iso joukko digilääkäreitä, jotka työskentelevät muun muassa chatissa, etävastaanotoilla sekä erilaisissa konsultaatiotehtävissä. Hajanaisista toiminnoista ja sirpaleisista toimintamalleista on saatu tehtyä yksi iso kokonaisuus, johon kaikki tahot ovat sitoutuneet. Kokonaiskontaktimäärät ovat laskeneet merkittävästi, henkilöstön sitoutuneisuus ja tyytyväisyys on hyvää ja asiakkaat saavat yhdenvertaista laadukasta palvelua koko hyvinvointialueen alueella. Tarjoamalla asiakkaille vaihtoehtoisia keinoja asioida on pystytty parantamaan koko alueen avoterveydenhuollon hoitoon pääsyä, sekä päästy eroon yhteensä kymmenistä puhelinnumeroista.
Kansikuva
