Etäpalvelujen laajentaminen kuntoutuspalveluissa, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1 ja I4)
Etäpalvelujen laajentaminen kuntoutuspalveluissa, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1 ja I4)
Etäpalveluja laajennetaan uuden alustaratkaisun kautta toteutettuna koko kuntoutuspalveluissa. Toiminta jalkautetaan vuoden 2025 aikana kaikkiin mahdollisiin yksiköihin.
Toimintamallin nimi
Etäpalveluja laajennetaan uuden alustaratkaisun kautta toteutettuna koko kuntoutuspalveluissa. Toiminta jalkautetaan vuoden 2025 aikana kaikkiin mahdollisiin yksiköihin.
Kuva
Kuvateksti
Suomen kestävän kasvun ohjelmaEtäpalvelujen laajentamisen perusideana oli ottaa käyttöön etävastaanotot ja etäkotiarviot osana kuntoutuksen palveluvalikoimaa kaikissa soveltuvissa yksiköissä. Etävastaanotolla tarkoitetaan tässä yhteydessä videoyhteyden kautta tapahtuvaa kuntoutusta. Etäkotiarvio on puolestaan jo vuonna 2023 kotiutusykiksiköissä pilotoitu palvelumalli, jossa osasto- tai laitosjaksolla olevalle asiakkaalle voidaan toteuttaa kotiympäristön arviointi omaisyhteistyönä videoyhteydellä. Uuden alustaratkaisun myötä lähes kaikki kuntoutuksen työntekijät luvitettiin asiointialustan etävastaanottojonoille, ja sen myötä etäpalveluiden tekninen valmius otettiin laajasti käyttöön huhtikuussa 2025.
Kymenlaakson hyvinvointialue sijaitsee Kaakkois-Suomessa kuuden kunnan alueella, jossa on useita eri keskuksia sekä haja-asutusalueita. Kymenlaakson hyvinvointialueen haasteita ovat väestön ikääntyminen sekä keskiarvoja korkeampi työttömyys. Lisäksi tuki- ja liikuntaelinoireet ovat alueella yleisiä, ja ne kattavat noin neljäsosan perusterveydenhuollon lääkärikäynneistä.
Kymenlaakson hyvinvointialueella tarjotaan alueen asukkaille monipuolisesti kuntoutus- ja apuvälinepalveluja, jotka auttavat arjessa sekä sairaudesta tai tapaturmasta kuntoutumisessa. Kuntoutuspalvelut toimii organisaatiossa omana tulosalueenaan osana terveyden ja sairaanhoidon palvelujen toimialuetta.
Kymenlaakson hyvinvointialueella kehitetään uusia digitaalisia palveluita palveluvalikon laajentamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi kaikille alueen asukkaille. Syrjäseuduilta on matkaa lähivastaanotoille ja etävaihtoehdot tukevat palveluvalikkoa. Etäpalveluita voidaan hyödyntää moniin asiakkaiden tarpeisiin muun muassa omahoidon ja kuntoutumisen tukena.
Etäpalvelujen laajentamisen kohderyhmänä ovat kaikki Kymenlaakson hyvinvointialueen yli 16-vuotiaat asiakkaat. Etäpalvelut edellyttävät asiakkaalta itseltään tai hänen puolesta asioivalta läheiseltään digikyvykkyyttä sekä etäpalveluun soveltuvien laitteiden ja sovellusten käyttömahdollisuutta. Keskitetyn etäpalvelumallin (Digiterapiakeskus) myötä asiakasymmärrystä oli syvennetty jo kertyneiden asiakaspalautteiden myötä. Projektin alkuvaiheessa useilla terapeuteilla oli jo kokemusta etäpalvelujen toteuttamisesta ja siitä, minkälaisille asiakkaille ne parhaiten soveltuvat.
Projekti alkoi uuden asiointialustan teknisten taustojen ja jonorakenteen määrittelyllä yhteistyössä kuntoutuksen ylihoitajan ja palveluesihenkilöiden kanssa, jotta uuden asiointialustan toiminnallisuus etävastaanottoihin voitiin ottaa kuntoutuksessa laajasti käyttöön. Alkuvaiheessa myös tarkennettiin kuntoutuspalvelujen tavoitteita etäpalvelujen laajentamisessa. Yhteisenä tavoitteena kaikissa yksiköissä oli se, että jokainen työntekijä kokeilisi etäpalvelua soveltuville asiakkaille vuoden 2025 aikana. Pitkän tähtäimen tavoitteena oli se, että etäpalveluista muodostuisi säännöllinen rutiini osana kuntoutuksen ammattilaisten arjen työtä. Etäpalvelujen määrissä tavoiteltiin hyvinvointialueen strategian mukaista kehitystä.
Asiointialustan käyttöönottovaiheeseen kuntoutuspalveluissa edettiin huhtikuussa 2025. Sitä ennen henkilöstölle oli järjestetty Teams-koulutukset uuden asiointialustan ja sen toiminnallisuuksien käyttöön yhteistyössä Investointi 4:n projektikoordinaattorin kanssa.
Teknisen valmiuden lisäksi projektissa pyrittiin myös etäpalvelujen toimintamallien jalkauttamiseen. Kaikissa soveltuvissa yksiköissä järjestettiin starttityöpajat, joissa henkilöstö sai itse määritellä omaan yksikköönsä soveltuvan toimenpidesuunnitelman etäpalvelujen käyttöönotolle. Työpajojen osana oli myös kysely, jossa selvitettiin henkilöstön valmiuksia ja tuen tarpeita etäpalvelujen tuottamiseen.
Hankkeesta tarjottiin tukea etäpalvelujen käyttöönottoon. Osan kanssa sovittiin yksilö- tai ryhmämuotoisia ohjauskäyntejä uuden asiointialustan kokeiluun sekä etäpalvelujen toimintamallien läpikäymiseen. Etävastaanotto-ohjauksia järjestettiin yhteensä 17 eri tilaisuutta ja 56 henkilölle sekä etäkotiarvion ohjauksia yhteensä 5 tilaisuutta ja 28 terapeutille. Lisäksi syksyn 2025 aikana järjestettiin kaksi kertaa viikossa digiklinikka (Teams), jossa henkilöstöllä oli mahdollisuus tulla kysymään neuvoa ja keskustelemaan etäpalveluihin liittyvistä asioista.
Projektin aikana myös tarkennettiin toimintamalleja ja ohjeita sekä koottiin yhteiskehittämisenä IMS-toimintamallikuvaukset sekä etävastaanotosta että etäkotiarviosta. Uudet ohjeet päivitettiin Etäkuntoutuksen käsikirjaan, joka on kaikille kuntoutuksen työntekijöille saatavilla Intranetistä.
Projektin alussa kartoitettiin kyselyllä henkilöstön valmiuksia ja tuen tarpeita etäpalvelujen toteuttamiseen. Samankaltainen kysely toistettiin marraskuussa 2025, jotta voitiin arvioida, miten osaaminen ja valmiudet olivat kehittyneet ohjausten ja muiden toimenpiteiden myötä.
Kyselytulosten perusteella ammattilaisten tietoisuus etäpalveluista sekä niihin liittyvät valmiudet ovat vahvistuneet kuntoutuspalveluissa projektin aikana. Suurin osa henkilöstöstä kokee, että heillä on hyvät valmiudet etäpalveluiden soveltuvuuden arviointiin ja toteutukseen.
Etäpalvelujen määrä on kuitenkin kasvanut toistaiseksi maltillisesti: vain osa terapeuteista on hyödyntänyt etävastaanottoa asiakastyössä, vaikka määrät ovat nousseet tasaisesti vuosien 2022–2025 aikana.
Ammattilaisten sanallinen palaute ja kyselyiden vastaukset osoittavat, että asiakkaat valitsevat etävastaanoton edelleen harvoin, vaikka sitä tarjotaan aktiivisesti vaihtoehtona. Valintaan voivat vaikuttaa monet psyko-sosiaaliset tekijät myös silloin, kun asiakkaalla on riittävä digiosaaminen.
- Osa asiakkaista voi liittää kuntoutuksen vahvasti läsnäoloon ja kokee etäpalvelun “vajavaisena”.
- Kuntoutuksen arvon sitominen vahvasti kosketukseen ("terapeutti korjaa -asenne") voi heikentää etävastaanottojen hyväksyttävyyttä.
- Etävastaanotto edellyttää asiakkaalta aktiivisuutta, itsesäätelyä ja vastuuta, mikä voi tuntua vieraalta tai kuormittavalta.
- Asiakkaalla voi olla aiempia hyviä kokemuksia lähikäynneistä, jolloin on helpompi valita tuttu ja turvallinen palvelumuoto.
- Asiakkaalla voi olla epäilyjä, voiko etänä saada apua kipuun tai akuutteihin oireisiin.
Johtopäätöksenä näemme, että seuraava keskeinen kehittämisen painopiste voisi olla asiakasymmärryksen syventäminen. On tärkeää saada tarkempi kuva siitä, miten asiakkaat kokevat etäpalvelut, ja minkälaisia näkemyksiä, odotuksia ja esteitä heillä on. Tämä ymmärrys auttaa kehittämään etäpalveluita siten, että ne palvelevat entistä paremmin, oikea-aikaisesti ja soveltuvissa tilanteissa.
Kansikuva
