Hankkeen aikana Alvar-etähoivan levittämisessä keskeinen merkitys oli teknologialähettiläillä. Teknologialähettiläiden tehtävänä oli aikataulutetun suunnitelman mukaisesti auttaa kotihoidon alueita Alvar-etähoivan käyttöönotossa ja laajennuksessa. Teknologialähettiläiden tehtäviin kuului mm. henkilöstön kouluttaminen, sopivien asiakkaiden kartoituksessa auttaminen, laitteiden vienti asiakkaille yhdessä kotihoidon henkilöstön kanssa, asiakkaan infoaminen ja kouluttaminen yhdessä kotihoidon henkilöstön kanssa sekä mukana oleminen ensimmäisissä etähoivan soitoissa alueilla. Sen lisäksi teknologialähettiläät olivat mukana ratkaisemassa kaikenlaisia ongelmia, mitä Alvar-etähoivaan liittyen tuli vastaan. Tämän johdosta muodostettiin paljon kirjallista tukimateriaalia liittyen palveluun. Kaikki tukimateriaali kerättiin yhteiselle teams-alustalle, jolle oli ensimmäistä kertaa ikinä pääsy koko hyvinvointialueen kotihoidon työntekijöillä. Myös koulutus- ja muu palvelua hyödyttävä materiaali kerättiin samaiselle alustalle. 

Jokainen alue kävi läpi saman prosessin. Ensin pidettiin kokous esihenkilöiden ja palveluohjauksen kanssa ja infottiin heidät palvelun suhteen sekä minkälaisia fasiliteetteja ja resursoinnin palvelu vaatii. Samalla sovittiin myös henkilöstön koulutusten ajankohdat. Koulutuksessa käytiin läpi etähoivan tuottaminen niin teknisistä kuin vuorovaikutuksellisista näkökulmista; oli tärkeää korostaa, että vuorovaikutus etänä vaatii ottamaan huomioon eri asioita mitä fyysinen kohtaaminen. Koulutuksissa käytiin läpi lopuksi myös potentiaalisia asiakkaita. Koulutusten jälkeen kotihoidon henkilöstö aloitti oman prosessinsa palveluohjaajan kanssa ja kontaktoivat potentiaaliset asiakkaat. Noin kuukauden jälkeen oli yleensä valmista ensimmäisten laitteiden vientiin ja soittojen aloittamiseen. Soittojen jälkeen etähoivan sujumista seurattiin isommilla ja pienemmillä seurantapalavereilla sekä autettiin rakentamaan etähoivaa ylläpitävää rakennetta kotihoidon henkilöstön ja palveluohjauksen sisäisiin rakenteisiin kuten henkilöstökokouksiin, työvuorosuunnitteluun jne. 

Teknologialähettiläs-toimintamallin etuna oli se, että kun rekrytoinnissa pystyttiin huomioida tietyt vaatimukset, kuten kokemus kotihoidosta, niin teknologialähettilään oli helppo ymmärtää kotihoidon sisäisiä prosesseja. Tämä varmasti osaltaan vahvisti hyvää ja luontevaa yhteistyötä alueiden kanssa. Teknologialähettiläs kerrytti omaa tietotaitoaan valtavasti pitkin matkaa ja onkin hyvä esimerkki kokemuksellisesta oppimisesta. Arjessa kokoajan kerääntyvät kokemuksen ja opin kautta heille muodostui tietoja ja taitoja, mitä ei välttämättä tavallisesti muodostu. He myös jakoivat osaamistaan alueille ja koska he palasivat hankkeen jälkeen organisaatioon, niin myös heidän osaamisensa jää organisaatioon.