Digitaalisten palveluiden käyttöönotto ja laajentaminen (Etelä-Savon hyvinvointialue, RRP2, P4, I1)
Digitaalisten palveluiden käyttöönotto ja laajentaminen (Etelä-Savon hyvinvointialue, RRP2, P4, I1)
Toimintamallikuvauksessa digitaalisten palveluiden käyttöönottojen ja laajentamisen malli sekä otteita onnistumisista koko hyvinvointialueen laajuisesti, monialaisesti ja -ammatillisesti sekä asiakaslähtöisesti.
Toimintamallin nimi
Toimintamallikuvauksessa digitaalisten palveluiden käyttöönottojen ja laajentamisen malli sekä otteita onnistumisista koko hyvinvointialueen laajuisesti, monialaisesti ja -ammatillisesti sekä asiakaslähtöisesti.
Digitaalisten palveluiden kehittämisen ja laajentamisen toimintamalli sisältää useita erillisiä pienempiä ratkaisuja, joista ei ole tehty erillisiä kuvauksia Innokylään. Toimintamallit on kuvattu erillisille liitedokumenteille.
- Digipolkujen kehittämisen malli (LIITE 1)
- Liite sisältää digipolkujen kehittämisen mallin. Organisaatiossa ei ollut valmiina mitään mallia digipolkujen kehittämiseen, koska niitä ei oltu rakennettu aiemmin mihinkään alustoille tai palveluihin. Yrityksen ja erehdyksen kautta löydettiin lopulta digipolkujen rakentamiseen malli, jota voidaan soveltaa polkujen rakentamiseen riippumatta polun tyypistä, toimialasta tai muista yksikköriippuvaisista tekijöistä.
- Etävastaanottojen laajentaminen sosiaalihuollon palveluissa (LIITE 2)
- Liite sisältää toimintamallin sosiaalihuollon etävastaanottojen toteuttamiseen ja laajentamiseen. Etävastaanotto täydentää kasvokkain tapahtuvaa palvelua ja parantaa saavutettavuutta sekä mahdollistaa verkostojen osallistumisen tapaamisiin paikkariippumattomasti. Liitteessä kuvataan palvelun tausta, tavoitteet, toteutus, hyödyt, käyttöönoton edellytykset sekä kehittämistarpeet.
- Chat -palvelujen kehittäminen sosiaalihuollossa (LIITE 3)
- Liite sisältää kuvauksen sosiaalihuollon chat-palvelun kehittämisestä ja käyttöönotosta työikäisten palveluissa sekä sen laajentamisesta muihin palvelualueisiin. Chat on matalan kynnyksen digitaalinen asiointikanava, joka parantaa neuvontapalvelujen saatavuutta ja mahdollistaa nopean yhteydenoton. Liitteessä kuvataan palvelun tausta, tavoitteet, toteutus, hyödyt, käyttöönoton edellytykset sekä vinkit soveltajille.
Etelä-Savon hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden kehittämiseen vaikuttavat useat tekijät:
- Poliittiset ja lainsäädännölliset: Kansalliset sote-uudistukset ja digitalisaatiostrategiat ohjaavat palvelujen saavutettavuutta ja kustannustehokkuutta. Tietosuoja- ja tietoturvalainsäädäntö (GDPR) sekä mahdolliset tulevat säädökset tekoälyn käytöstä asettavat reunaehtoja. Digitaalisten palvelujen tulisi olla ensisijaisia niissä palveluissa ja niille henkilöille, joille ne sopivat.
- Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset: Väestön ikääntyminen lisää palvelutarvetta. Digitaalinen eriarvoisuus edellyttää tukipalveluja. Ammattilaisten työkuorman kasvu luo painetta ratkaisuille, jotka tehostavat työtä, mutta säilyttävät asiakaslähtöisyyden.
- Taloudelliset: Niukat taloudelliset resurssit haastavat arvioimaan resurssien käytön ja kohdentamisen uudelleen ja etsimään uusia, tehokkaampia tapoja tehdä työtä.
- Kulttuuriset: Asiakaslähtöisyys ja saavutettavuus ovat keskeisiä arvoja. Organisaatiokulttuurin muutos kohti digitaalisuutta vaatii henkilöstön sitouttamista ja osaamisen kehittämistä.
- Teknologiset: Digikyvykkyydet kasvavat, mutta tarve jatkuvalle digituelle säilyy. Uudet teknologiat (tekoäly, automaatio, etäpalvelut) tarjoavat mahdollisuuksia, mutta vaativat hallittua käyttöönottoa. Ammattilaisten perehdytys ja koulutus sekä digitaalisten ratkaisujen käytettävyys ovat avainasemassa käyttöönottojen onnistumisessa.
- Ympäristötekijät: Pitkät etäisyydet ja julkisen liikenteen puutteet korostavat etäpalvelujen merkitystä. Digiratkaisut voivat vähentää liikkumistarvetta ja hiilijalanjälkeä, tukien kestävän kehityksen tavoitteita.
Kohderyhmänä ovat koko Etelä-Savon hyvinvointialueen asukkaat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Asiakasymmärrystä on kerätty käytännön työn kautta ja tiiviissä yhteistyössä niiden kanssa, joiden arkeen digitaaliset palvelut vaikuttavat. Kehittämisessä on hyödynnetty moniammatillisia tiimejä, joissa toiminta ja tietohallinto työskentelevät yhdessä. Asiakkaita ja ammattilaisia on osallistettu muun muassa työpajoissa, keskusteluissa ja pilottipalveluiden kokeiluissa, jotta ratkaisut vastaavat todellisiin tarpeisiin ja ovat helppokäyttöisiä. Näin varmistetaan, että palvelut tukevat sekä asiakkaiden asiointia että ammattilaisten työtä saumattomasti.
Digitaalisten palveluiden rakentaminen ja käyttöönotto vaativat saumatonta yhteistyötä sekä hallintamallin, joka tukee toimintamallien rakentumista toivotulla tavalla. Liitteessä kuvatussa karkeassa hallintamallissa huomioidaan jokaisen palvelun kohdalla taustalla tapahtuva mahdollinen toimintamallien muutos, sekä olemassa olevien ja rakennettavien palvelujen välinen yhteys. Pääkäyttäjätiimissä on osaamista niin toimintamallien muutoksen kuin teknisen rakentamisen osalta, ja tätä osaamista jaetaan yksiköihin siten, että tulevaisuuden organisaatiossa digitaalisten palveluiden suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana on nykytilan kartoitus ja uusien palvelujen sovittaminen kokonaisuuteen tehokkaasti päällekkäisyyttä välttäen.
Terveydenhuollon digikehittämisen arviointi
Digipalveluiden käyttöönotto on lisännyt palveluiden saavutettavuutta ja monipuolistanut asiointikanavia. Henkilöstön veto- ja pitovoima on parantunut, kun osa palveluista on mahdollista tuottaa osittain tai jopa kokonaan etänä. Etävastaanottojen, chat-palveluiden, digipolkujen ja sähköisen ajanvarauksen kehittäminen on tuonut joustavuutta sekä asiakkaille että ammattilaisille. Monessa yksikössä myönteisenä vaikutuksena on havaittu, että digipalvelut ovat vähentäneet tarvetta fyysisille käynneille ja parantaneet työn sujuvuutta. Lisäksi henkilöstön asenteet digitalisaatiota kohtaan ovat muuttuneet jatkuvasti myönteisemmiksi, mikä tukee jatkokehittämistä. Ammattilaisten asiakaslähtöisen kehittämisajattelun näkyväksi tuleminen on ollut erittäin positiivista, ja parantanut merkittävästi tuotettujen palveluiden laatua varsinkin asiakaslähtöisyyden näkökulmasta.
Sosiaalihuollon digikehittämisen arviointi
Digipalvelujen kehittämistyö on luonut selkeät suuntaviivat jatkokehittämiselle, vaikka kaikki tekniset edellytykset eivät valitettavasti hankeaikana vielä toteutuneetkaan. Sosiaalihuollossa on otettu käyttöön digitaalisia palvelupolkuja, chat-palveluja sekä etävastaanottoja. Ryhmävastaanottojen toimintamallit on jo mietitty käyttöönotettavaksi heti, kun se teknisesti mahdollistuu. Hankkeen aikana on kartoitettu chatin käyttöä ja käyttäjämääriä työikäisten palveluissa sekä seurattu yhteydenottojen syitä. Vertailu eri hyvinvointialueiden välillä on auttanut kehittämään palvelukanavia: chat-aikoja on lisätty ja walk-in -palvelua vähennetty. Digipalveluiden tunnettuus on kasvanut, ja asiakkaita on ohjattu aktiivisesti digitaalisten ratkaisujen käyttöön, mikä on lisännyt asioinnin joustavuutta ja vähentänyt jonotusta.
Kansikuva
