Digipolkujen käyttöönoton toimintamalli (RRP, P4, I4)

Digipolkujen käyttöönoton toimintamalli (RRP, P4, I4)

Toimintamallissa on kuvattu geneerinen malli digipolkujen suunnitteluun ja käyttöönottoon. 

Toimintaympäristö

Keski-Suomen hyvinvointialueella on kaikkiaan 26 organisaation toimintoja, jotka fuusioitiin yhdeksi uudeksi noin 11 500 henkilön organisaatioksi. Keski-Suomen hyvinvointialueen toiminta kattaa kaikki maakunnan kunnat. Alueella on asukkaita noin 270 000. Väkiluvun odotetaan laskevan n. 1,2 prosenttia vuoteen 2030 ja lähes 4 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Väestömäärän kehitys vaikuttaa muun muassa hyvinvointialueen rahoitukseen sekä elinvoiman kehitykseen.

Väestön sairastavuus on Keski-Suomessa jonkin verran Suomen keskimääräistä sairastavuutta korkeampi. Hoitotarpeen oletetaan kasvavan 2020-luvulla huomattavasti useimpien sairauksien kohdalla, johtuen muun muassa väestön ikääntymisestä. Haaste on suurin muistisairauksien, syöpien ja sydän- ja verisuonisairauksien kohdalla.

Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan tukea, täydentää tai jopa kokonaan korvata perinteisiä palveluja ja toimintatapoja sekä muodostaa täysin uusia tapoja tarjota palveluja. Digitalisoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä asiakkaiden, ammattilaisten ja organisaatioiden näkökulmasta, mutta hyötyjen saavuttaminen edellyttää strategista johtamista. Digihoitopoluilla voidaan sujuvoittaa asiakkaan yhteydenpitoa terveydenhuoltoon, helpottaa materiaalin jakoa asiakkaalle, hoitaa osan kontakteista sovelluksen avulla. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Keski-Suomen hyvinvointialueella Buddy Healthcare -mobiilisovelluksen digipolkuja on käytetty erikoissairaanhoidossa muun muassa erilaisiin toimenpiteisiin liittyen, mutta perusterveydenhuollossa ei ole ollut digipolkuja käytössä. Kestävän kasvun ohjelmassa pilotoitiin perusterveydenhuollon polkuja, tyypin 2 diabeetikoille ja alaselkäkipupotilaille ensin Buddy Healthcaren -mobiilisovelluksessa. Sovelluksen kautta asukkaat saivat käyttöönsä ajasta ja paikasta riippumatonta materiaalia oman hoitonsa edistämiseksi ja yhteydenpito asiakkaan ja ammattilaisen välillä oli helppoa ja nopeaa. Digipolkujen ylläpito ja päivittäminen koettiin kuitenkin haastavaksi eikä niiden koettu säästävän ammattilaisten työaikaa. Tähän vaikutti osaltaan myös se, että digipolkujen käyttöä pilotoitiin rajatulla ammattilaisryhmällä.

Tammikuussa 2025 Keski-Suomen hyvinvointialueella otettiin käyttöön uusi BeeHealthyn digiasiointi alusta. Alustan käyttöönotto loi tarpeen siirtää aiemmin Buddy Healthcare -sovellukseen kehitetyt digipolut uudelle alustalle. Siirtymä tarjosi mahdollisuuden tarkastella digipolkujen rakennetta ja sisältöä kriittisesti sekä kehittää niitä edelleen vastaamaan nykyisiä teknisiä vaatimuksia ja käyttäjien tarpeita. Uudella alustalla digipolkujen saavutettavuus, käytettävyys ja jatkokehityksen mahdollisuudet parantuivat merkittävästi.

Kehittämistyö liittyy Keski-Suomen hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin menestystekijöihin

  • Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen
  • Aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tarkoituksena on luoda yhtenäinen toimintamalli digipolkujen suunnitteluun ja käyttöönottoon. Digipolkujen avulla on tarkoitus myös yhtenäistää hoitoprosesseja koko hyvinvointialueella ja helpottaa ammattilaisten työskentelyä. Asiakkaiden näkökulmasta pystytään heitä osallistamaan omaan hoitoonsa aktiivisemmin ajasta tai paikasta riippumatta. 

Tavoiteltu muutos

Toimintamallin tavoitteena on luoda yhtenäinen toimintamalli digipolkujen suunnitteluun ja käyttöönottoon (vastuut, resurssit, työvaiheet, kehittämistyön ja toimenpiteiden edistäminen asiakasrajapinnassa). 

Digipolkujen käyttöönoton tavoitteena on

  • Tukea asiakkaan omahoitoa entistä paremmin sekä tarjota asiakkaalle nykyaikainen kanava saada tietoa ja olla yhteydessä ammattilaisiin
  • Sujuvoittaa potilaan hoitopolkua kaikissa sen vaiheissa:​
    • Asiakas saa käyntien ajankohdat ja ohjeet sovellukseen​
    • Sovelluksen kautta tehtävät kyselyt helpottavat ammattilaisen työtä, koska hän saa asiakkaan esitiedot jo ennen käyntiä​
  • Vahvistaa asiakkaan/potilaan omahoitoon sitoutumista
  • Yhtenäistää hoidonohjauksen toimintamalleja Keski-Suomen hyvinvointialueella
Muutoksen mittaaminen

Digipolkujen vaikutusta voidaan arvioida useilla mittareilla:

  • Käyttö ja sitoutuminen: polkujen lukumäärä, käyttöasteet sekä käyttäjien aktiivisuus ja pitkäjänteisyys. Hoitoon sitoutumista voidaan seurata digipolkujen käyttöasteen avulla.
  • Käyttäjäkokemus: Roidu -palautekyselyt, johon sisältyy NPS (Net Promoter Score), CES (Customer Effort Score) sekä avoin palaute.
  • Kustannusvaikuttavuus: Hoitoprosessien tehostaminen; fyysisten käyntien ja puheluiden väheneminen hoitoyksiköissä sekä digipolkujen oma palvelukanava (viestit-toiminto)mahdollistaa suuremman potilasmäärän hoitamisen samoilla resursseilla. 
Toteutussuunnitelma

Ydintyöryhmän nimeäminen

  • Projektityöryhmän nimeäminen
  • Eri organisaatioista asiakkaan/potilaan hoitoon osallistuvia ammattilaisia (hoitajat, lääkärit, fysioterapeutit ym.)
  • Tietohallinnon yhteyshenkilöt (ICT-tuki)
  • Toimintamallin koordinoijat
  • Yhdellä tai kahdella henkilöllä päävastuu työryhmätyöskentelyn etenemisestä, tiedon kokoamisesta ja kehittämistoimenpiteiden käynnistämisestä, koordinoinnista sekä arvioinnista ja seurannasta

Päätös etenemisestä

  • Päätökset ja henkilöstön sitouttaminen (esihenkilötaso, ammattilaisten työryhmä)
  • Mahdollisen pilottialueen, vastuuhenkilöiden ja vastuiden nimeäminen
  • Seurannasta ja arvioinnista sopiminen

Prosessin kuvaaminen ja sisällön työstäminen

  • Tarpeiden määrittely, mitä asioita halutaan sujuvoittaa palveluissa?
  • Määritellään prosessiin kuuluvat työvaiheet, ammattilaiset, roolit ja vastuut ja mallinnetaan hoitopolku
  • Työstetään asiakkaan sovelluksen sisällöt (esitietokyselyt, videot, hoito-ohjeet) – tähän kannattaa varata aikaa
  • Järjestelmäntoimittaja vie sisällöt järjestelmään, demotilaisuuksien sopiminen ja tarvittavien muutosten tekeminen

Työpajat polun sisällöistä, valmistelu

  • Käydään läpi työryhmän kanssa polun sisältöjä, tehdään tarvittavia muutoksia
  • Henkilöstön ohjeiden työstäminen (mm. työvaiheet, palvelulupaus, kirjaaminen ja tilastointi)

Koulutukset ja käyttöönotto

  • Ammattilaisten koulutukset (sekä yksikön että järjestelmän näkökulma)
  • Polun käyttöönotto
  • Markkinointi
  • Säännölliset välitsekit

Seuranta ja arviointi

  • Asiakkaiden käyttäjäkyselyt
  • Ammattilaisten käyttäjäkyselyt
  • Polulla olevien asiakkaiden määrän seuranta
  • Tarvittavien muutosten toteuttaminen
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
  • Eri ikäiset perusterveydenhuollon asiakkaat
  • Ammattilaiset
  • Toteutetaan kyselyitä asiakkaille ja ammattilaisille
  • Hyödynnetään kokemusasiantuntijoita ja 3.sektoria suunnitteluvaiheessa
Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoitteena on luoda yhtenäinen toimintamalli digipolkujen suunnitteluun ja käyttöönottoon (vastuut, resurssit, työvaiheet, kehittämistyön ja toimenpiteiden edistäminen asiakasrajapinnassa). Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on mahdollisuus ohjata asiakkaita hyödyntämään digipolkuja osana omahoitoa ja hyvinvoinnin tukemista. Digipolut tarjoavat myös itsehoitomateriaalia ja ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Strategiset päätökset digipolun käytöstä
  • Ydintyöryhmän sitouttaminen digipolun suunnitteluun ja käyttöönottoon
  • Vastuiden nimeäminen
  • Henkilöstön kouluttaminen ja sitouttaminen digipolkujen käyttöön
  • Viestintä
  • Seurannasta, arvioinnista ja ylläpidosta sopiminen
Vinkit toimintamallin soveltajille

On tärkeää määritellä seuraavat asiat: 

  • Ydintyöryhmä (projektityöryhmä) ja vastuutaho: Kuka/ketkä vastaavat kehittämistyön kokonaiskoordinaatiosta ja ohjauksesta​?

  • Kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet​: Mitä digipolkujen käyttöönotolla halutaan saavuttaa asiakkaan näkökulmasta?​ Mihin asioihin halutaan sujuvoittamista toiminnan näkökulmasta? 

  • Käytettävät resurssit: Ydintyöryhmään osallistuminen. Kuinka paljon asiakastyötä tekevien, mahdollisten kokemusasiantuntijoiden ja 3. sektorin toimijoiden on mahdollista osallistua suunnitteluun ja käyttöönottoon?

  • Aikataulut, työvaiheet ja työnjako​: Aikataulutus, työvaiheiden ja vastuiden määrittely. 

  • Seuranta, arviointi ja raportointi: Millä mittareilla, mistä järjestelmistä ja kuinka usein arviointia tehdään? Kuka/ketkä arvioinnin toteuttavat?

  • Ylläpito ja päivitys: Kuka/ketkä vastaavat digipolkujen sisällön päivittämisestä ja ylläpidosta? Kuinka usein päivitys tehdään?

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ensimmäinen digipolkujen toimintamallin kehittäminen aloitettiin TulSoten aikana ja jatkettiin Kestävän kasvun hankkeen aikana vuonna 2024 Buddy Healhtcare -mobiilisovellukseen.  Nämä digipolut eivät juurtuneet kuitenkaan käytäntöön.

Yhteenvetoa ensimmäisestä pilotista:

Haasteena

  • Toimintaympäristön monimutkaisuus, tiedonkulun katkeaminen eri ammattilaisten välillä, systemaattisen toimintamallin puute.
  • Digipolku ei tuonut helpotusta ammattilaisen työhön päällekkäisen kirjaamisen, ajanvaraustoimintojen ja yhteydenottokanavan vuoksi.

Asiakasmäärä jäi vähäiseksi, koska

  • Kaikki ammattilaiset eivät olleet tietoisia digipoluista.
  • Hoitajien työ painottui kiirevastaanottoihin → alkuohjauskäynnit jäivät toteutumatta.

Vuonna 2025 tammikuussa uuden digitaalisen asiointialustan (BeeHealthy) hankinta edellytti uuden geneerisen toimintamallin luomista digipolkujen kehittämisen tueksi. Toimintamallin kuvaaminen on selkeyttänyt digipolkujen suunnittelun ja käyttöönoton vaiheita. Toimintamallin toivotaan hyödyttävän uusien digipolkujen suunnittelua ja käyttöönottoa eri yksiköissä. 

Uudelle digitaaliselle asiointialustalle kehitettiin Kestävän kasvun hankkeen tuella kuusi itsehoitopolkua ja kymmenen ammattilaislähtöistä digipolkua. Digipolkujen käyttöaste on ollut poikkeuksellisen hyvä.  Ensimmäinen julkaistu digipolku Raskausajan ja synnytyksen jälkeinen liikunta -digipolku julkaistiin 6/2025 ja käyttäjiä digipolulla oli 534 marraskuussa 2025. Elämäntapaohjauksen tueksi tarkoitetuilla Kevennä- ja Lähde liikkeelle -digipoluilla oli marraskuussa 2025 yhteensä yli 800 käyttäjää.

Ammattilaislähtöisten digipolkujen pilotointi eri yksiköissä otettiin käyttöön vasta myöhään syksyllä 2025, jonka vuoksi niiden käyttäjämäärät ovat vielä vähäisiä. Alustavien tulosten perusteella digipolkujen käyttöönotto on lisännyt työn tuottavuutta, sillä niiden avulla voidaan hoitaa suurempi potilasmäärä ilman lisäresursseja. Lisäksi digipolut ovat sujuvoittaneet yhteydenottoa ammattilaisen ja asiakkaan välillä oman palvelukanavan kautta. Ammattilaisen näkökulmasta digipolut ovat hyvä lisä perinteiseen työskentelytapaan. 

Palveluiden kanssa on yhteistyössä sovittu digipolkujen kehittämistyöstä jatkossa ja virallinen hyväksyminen tehdään ensi vuoden puolella. Digipolkujen kehitystyötä jatketaan toimintayksiköissä palveluiden ammattilaisten, digipolku pääkäyttäjien ja tietohallinnon yhteistyönä, ja pääkäyttäjäkoulutusta on toteutettu laajasti eri yksiköissä. Ammattilaisten kouluttaminen ja digipolkujen jalkauttaminen jatkuu hankkeen jälkeen koko Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilöstölle.

Asiakas- ja ammattilaispalautteet ovat olleet tähän asti varsin positiivisia. 

Ammattilaisten palautteita digipoluista;

"Kävin itse katsomassa hoitopolkua ja sisältö oli hyvin tehty ja koottu sinne" 

"Digipolku lyhentää varmasti omaa käytettävää aikaani asiaan, kun asiakas voi itse tutustua sovelluksen kautta enemmän aiheeseen."

"Positiivista palautetta, löytyy helposti kattavaa tietoa."

"Todellakin kaivattu työn näkökulmasta, tervetullut lisä"