Digialustan kehitys digitaalisen asioinnin mahdollistajana (RRP, P4 I3)

Digialusta tarjoaa saavutettavan digiklinikan mobiili- ja selainkäyttöön. Se tukee palvelujen laajentamista hva:lla ja digin integrointia osaksi palvelutuotantoa. Käyttöönotto- ja laajentamisprosessit kuvataan skaalattavaksi muille hva:ille.

 

 

 

 


 

Toimintamallin nimi
Digialustan kehitys digitaalisen asioinnin mahdollistajana (RRP, P4 I3)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Digialusta tarjoaa saavutettavan digiklinikan mobiili- ja selainkäyttöön. Se tukee palvelujen laajentamista hva:lla ja digin integrointia osaksi palvelutuotantoa. Käyttöönotto- ja laajentamisprosessit kuvataan skaalattavaksi muille hva:ille.

 

 

 

 


 

Toteutuspaikka
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Minna Tuuri

Luotu

11.9.2025

Viimeksi muokattu

22.9.2025
Ratkaisun perusidea

🧩 Digialustan perusidea

Digialusta on mobiilisovellus ja selainpohjainen palvelu, joka kokoaa sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen paikkaan. Sen tarkoituksena on:

  • Parantaa palveluiden saatavuutta
  • Tehostaa toimintaa
  • Ennaltaehkäistä palvelutarvetta

Kyseessä ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan strateginen palvelukonsepti, joka tukee hyvinvointialueen tavoitteita ja on skaalattavissa valtakunnallisesti.

🎯 Tavoitteet

  1. Saavutettava sovellus oman terveyden edistämiseen sekä sairauden seurantaan, mobiilissa tai selaimessa
  2. Integrointi palvelutuotantoon koko hyvinvointialueella
  3. Konseptointi ja dokumentointi, jotta malli on hyödynnettävissä myös muilla alueilla

🛠️ Toteutus

  • Asiakas voi esimerkiksi:
    • ottaa yhteyttä sote-ammattilaiseen kiireettömissä asioissa
    • ottaa yhteyttä sosiaali- ja potilasasiavastaavaan kiireettömällä viestillä (anonyymi asiointi, reaaliaikainen chat ja kiireetön viesti)
    • varata ajan fyysiseen tai videovastaanottoon
    • käyttää chat-palvelua
    • tarkastella omia tietojaan
    • täyttää kyselyjä/lomakkeita
    • hyödyntää digipolkua osana hoitoprosessiaan
  • Kehitys on tehty yhteistyössä digialustan toimittajan kanssa ja jalkautettu osaksi palvelutuotantoa.
Toimintaympäristö

🔹 Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät

  • Digialustojen kehitystä ohjaavat vahvasti kansalliset strategiat ja EU:n sääntelykehykset.
  • Hallitusohjelman linjaukset ja puoliväliriihen tavoitteet vaikuttavat suoraan resursointiin ja priorisointiin.

🔹 Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät

Digitalisaatio ei ole vain teknologinen ilmiö, vaan laaja yhteiskunnallinen murros. Se muuttaa ihmisten välistä vuorovaikutusta, työntekoa ja palveluiden käyttöä. Digiosallisuus on keskeinen tavoite – kaikkien tulee päästä osallisiksi digipalveluista riippumatta iästä, koulutuksesta tai varallisuudesta.

🔹 Taloudelliset tekijät

Digialustojen kehittäminen vaatii investointeja, mutta samalla ne tuovat kustannustehokkuutta.

🔹 Kulttuuriset ja arvopohjaiset tekijät

Digitalisaation tulee perustua yhteiselle eurooppalaiselle arvopohjalle, jossa keskiössä ovat demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että digipalveluiden kehityksessä korostetaan osallistavuutta ja osallisuuden vahvistamista.

🔹 Ympäristötekijät

Digipalveluiden hiilikädenjälki on noussut keskeiseksi mittariksi. Tämä tukee kestävän kehityksen tavoitteita ja lisää painetta kehittää ympäristöystävällisiä digiratkaisuja.

🔹 Paikallinen näkökulma: Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Alueellisessa digivisiossa ja tiekartassa vuosille 2025–2026 korostetaan digipalveluiden vaikuttavuutta, sujuvuutta ja kustannustehokkuutta sekä johdon roolia toimintatapojen uudistamisessa.

Toimintamallimuutoksessa käyttöönotetaan nykyaikainen ja monipuolinen asiakas- ja ammattilaissovellus palvelutuotantoon integroituna koko hyvinvointialueella.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Digialustan kehityksessä kohderyhmä on laaja ja monikerroksinen:

  • Asukkaat ja potilaat: Digivisiossa asiakas tarkoittaa sekä sosiaalipalvelujen asiakasta että terveydenhuollon potilasta. Palvelut suunnitellaan heidän tarpeitaan ajatellen, ja tavoitteena on sujuva asiointi, parempi saavutettavuus ja omahoidon tukeminen.
  • Ammattilaiset: BeePro-sovelluksen käyttäjät, kuten hoitajat, sosiaalihuollon työntekijät ja erikoissairaanhoidon ammattilaiset, ovat keskeisiä käyttäjiä. Heidän työnsä sujuvoittaminen ja työtyytyväisyyden parantaminen ovat kehitystyön ytimessä.
  • Erityisryhmät: Digipolkuja on suunnattu useille potilasryhmille mm. raskaanaoleville, leikkaukseen tuleville, rintasyövän hoitoon ja uniapneaan. Koko väestölle suunnattuja avoimia polkuja terveyden edistämiseen. Lisäksi vammaispalveluiden perhehoito ja työikäiset on tunnistettu tärkeiksi kohderyhmiksi.
  • Toimialat ja yhteistyökumppanit: toimialat PESO, IKU, TESA ja PELA ovat mukana digivision toimeenpanossa. Yhteistyökumppaneita ovat mm. alustatoimittaja ja saman alustan valinneiden hyvinvointialueiden muodostama konsortio.

    Digialustan kehityksessä asiakasymmärrys ei ole vain taustatieto, vaan se ohjaa konkreettisesti:

  • Toiminnallisuuksien suunnittelua (esim. digipolut, videovastaanotot, lomakkeet)
  • Kohderyhmien tunnistamista ja priorisointia
  • Palveluiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden arviointia
  • Yhteiskehittämistä eri toimialojen ja sidosryhmien kanssa
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

🔧 Tehtävät digialustan juurruttamiseksi ja levittämiseksi

1. Toimintamallin ja suunnitelman laatiminen

  • Digiklinikan käyttöönotto- ja laajentamisprosessi on konseptoitu ja dokumentoitu, jotta se on hyödynnettävissä muilla hyvinvointialueilla.
  • Laadittu käyttöönottojen laajentamisen toimintamalli ja suunnitelma, joka sisältää viestinnän, koulutuksen ja teknisen tuen.

2. Digimentorointi ja henkilöstön tuki

  • Digimentorit keräävät käyttäjäymmärrystä ja välittävät sitä kehittäjille. He tukevat ammattilaisia uusien toimintamallien omaksumisessa ja osaamisen vahvistamisessa.
  • Digitiimin ja mentoreiden yhteinen toimintamalli muutoksen jalkauttamiseen on kehitetty ja esitelty kehityspäivissä.

3. Viestintä ja näkyvyyden lisääminen

  • Sovelluksesta ja sen käytön hyödyistä viestitään aktiivisesti asiakkaille ja ammattilaisille.
  • Tehostetaan ammattilaisille suunnattua viestintää uusien toimintamallien juurruttamiseksi.

4. Koulutus ja osaamisen kehittäminen

  • Ammattilaisten koulutusten suunnitelmallinen toteuttaminen tuotannon valmistumisen ja käytön tukena
  • Verkkokoulutukset ja digimentorointi tukevat henkilöstön digiosaamista.

5. Yhteistyö ja konsortion koordinointi

  • SuomiSote-yhteistyökokouksissa kehitetään yhteistä digiasioinnin tilannekuvaa ja tavoitetilaa yli hyvinvointialueiden.
  • Ennakkotehtävät ja pienryhmätyöskentelyt sekä yhteinen Teams-kanava tukevat yhteistä kehittämistä ja tiedon jakamista.

6. Toiminnallisuuksien kehittäminen ja seuranta

  • Digialustan toiminnallisuuksia kehitetään jatkuvasti: digipolut, videovastaanotot, lomakkeet, chatit ja ajanvaraukset.
  • Seurataan sovelluslatausten määrää, etäkontaktien määrää ja asiakaspalautetta.

7. Tietoturvan ja sopimusasioiden käsittely

  • Tietosuojan vaikutusten arviointi ja sopimusprosessit ovat osa käyttöönottoa ja laajentamista.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

🌍 Hyödyt

  • Parantunut asiakaskokemus ja hoitoon pääsy
  • Tukee strategisia investointeja
  • Kehittää digiosaamista ja monialaista palvelukonseptia
  • Luo valtakunnallisesti hyödynnettävän mallin
Vinkit toimintamallin soveltajille

✅ Vinkit digialustan kehittämisen onnistumiseen

  1. Aloita asiakkaan tarpeista, älä teknologiasta
    • Ennen digitaalisten ratkaisujen suunnittelua on ymmärrettävä, mitä asiakas tarvitsee, miksi ja miten. Tämä auttaa varmistamaan, että ratkaisu todella vastaa tarpeeseen.
  2. IT viimeisenä, ei ensimmäisenä
    • Vältä teknologialähtöistä kehittämistä. Ensin on kehitettävä arjen työtä ja toimintamalleja – vasta sen jälkeen kannattaa miettiä, miten teknologia voi tukea niitä.
  3. Tunnista palvelun luonne
    • Digitaaliset ratkaisut toimivat parhaiten yksinkertaisissa, ennustettavissa ja toistettavissa palveluissa (esim. ajanvaraus).
    • Monimutkaiset ja vuorovaikutusta vaativat palvelut vaativat toisenlaisia ratkaisuja, joiden toteutuksessa voidaan hyödyntää digipolkuja.
  4. Hyödynnä häiriökysyntää kehittämisen signaalina
    • Jos asiakas palaa uudelleen, ei saa palvelua tai saa väärää palvelua, kyseessä on häiriökysyntä. Se kertoo, että vuorovaikutus ei toimi – ja siihen kannattaa puuttua.
    • Palvelulupausten tulee eri asiointikanavissa olla samanlaiset, jotta asiakas pysyy valitsemassaan kanavassa.
  5. Kehitä kohtaantoa, ei vain saatavuutta
    • Palveluiden parempi saatavuus ei automaattisesti tarkoita parempaa vaikuttavuutta. Tärkeämpää on, että asiakas saa oikeaa palvelua oikeaan aikaan.

⚠️ Sudenkuopat, joita kannattaa välttää

  1. Digikanava ainoana vaihtoehtona
    • Jos kaikki asiakkaat ohjataan samaan digikanavaan, se ei huomioi ihmisten erilaisia kykyjä ja tarpeita. Tämä voi johtaa väärin kohdennettuun palveluun ja tyytymättömyyteen.
  2. Häiriökysynnän lisääntyminen
    • Uusi digitaalinen palvelu voi lisätä kontaktimääriä, joita organisaatio ei ehdi käsitellä. Tämä voi johtaa itseään ruokkivaan negatiiviseen kierteeseen.
  3. Rajakustannusilluusio
    • Vaikka digipalveluiden yksikkökustannus voi olla matala, se ei tarkoita, että palvelu olisi vaikuttavaa. Pahimmillaan tehokkaasti tuotetaan väärää palvelua.
  4. Palveluiden pirstaloituminen
    • Digitaaliset ratkaisut voivat lisätä palveluiden sirpaleisuutta, jos niitä ei suunnitella osaksi kokonaisuutta. Tämä voi heikentää hoidon tai palvelun jatkuvuutta.
  5. Mittarien harha
    • Jos keskitytään vain suoritteisiin ja tuotantomääriin, unohtuu helposti palvelun laatu ja vaikuttavuus. Digitaaliset ratkaisut eivät korjaa tätä, ellei mittareita uudisteta.
Kansikuva
Päijät-Sote-mobiilisovellus avoinna puhelimen näytöllä

Kehittämisen vaihe

Valmis

Kohderyhmä