| Innokylä

Toimintaympäristö

🔹 Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät

Digialustojen kehitystä ohjaavat vahvasti kansalliset strategiat ja EU:n sääntelykehykset.
Hallitusohjelman linjaukset ja puoliväliriihen tavoitteet vaikuttavat suoraan resursointiin ja priorisointiin.

🔹 Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät

Digitalisaatio ei ole vain teknologinen ilmiö, vaan laaja yhteiskunnallinen murros. Se muuttaa ihmisten välistä vuorovaikutusta, työntekoa ja palveluiden käyttöä. Digiosallisuus on keskeinen tavoite – kaikkien tulee päästä osallisiksi digipalveluista riippumatta iästä, koulutuksesta tai varallisuudesta.

🔹 Taloudelliset tekijät

Digialustojen kehittäminen vaatii investointeja, mutta samalla ne tuovat kustannustehokkuutta.

🔹 Kulttuuriset ja arvopohjaiset tekijät

Digitalisaation tulee perustua yhteiselle eurooppalaiselle arvopohjalle, jossa keskiössä ovat demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että digipalveluiden kehityksessä korostetaan osallistavuutta ja osallisuuden vahvistamista.

🔹 Ympäristötekijät

Digipalveluiden hiilikädenjälki on noussut keskeiseksi mittariksi. Tämä tukee kestävän kehityksen tavoitteita ja lisää painetta kehittää ympäristöystävällisiä digiratkaisuja.

🔹 Paikallinen näkökulma: Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Alueellisessa digivisiossa ja tiekartassa vuosille 2025–2026 korostetaan digipalveluiden vaikuttavuutta, sujuvuutta ja kustannustehokkuutta sekä johdon roolia toimintatapojen uudistamisessa.

Toimintamallimuutoksessa käyttöönotetaan nykyaikainen ja monipuolinen asiakas- ja ammattilaissovellus palvelutuotantoon integroituna koko hyvinvointialueella.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueella on pilotoitu kahden vuoden ajan asukkaille tarjottavaa mobiilisovellusta ja digitaalista alustaa (iOS, Android-sovellukset sekä selainpohjainen ratkaisu), jonka avulla asiakas voi olla yhteydessä sote-ammattilaisiin, varata ajan fyysiseen tai etävastaanottoon digiklinikalla, ottaa chat-yhteyden tai tarkastella omia tietojaan (esimerkiksi tutkimustulokset, kertomustekstit tai tulevat ajanvaraukset). Pilotointi on osoittanut, että sote-palvelut yhteen paikkaan kokoavalla mobiilisovelluksella on suuri potentiaali palvelujen tehostamisessa, palvelutarpeen ennaltaehkäisyssä sekä saatavuuden parantamisessa. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on erinomaiset valmiudet yhteiskehittää alueellisesti ja valtakunnallisesti skaalautuvaa digialustaratkaisua (mm. alueen koko, digikyvykkyydet sekä olemassa olevat kumppanuudet).

Vuonna 2021 Digiklinikan käyntimäärä oli 31000 käyntiä, keskimääräinen odotusaika ammattilaiselle oli 7 minuuttia ja 77 % käynneistä ratkaistiin ensimmäisellä tapaamisella. Pilotointialueen asukkaista 42 % oli ladannut sovelluksen ja 60 % asiakkaista koki pärjäävänsä paremmin tai paljon paremmin käytyään digiklinikalla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Digialustan kehityksessä kohderyhmä on laaja ja monikerroksinen:

Asukkaat ja potilaat: Digivisiossa asiakas tarkoittaa sekä sosiaalipalvelujen asiakasta että terveydenhuollon potilasta. Palvelut suunnitellaan heidän tarpeitaan ajatellen, ja tavoitteena on sujuva asiointi, parempi saavutettavuus ja omahoidon tukeminen.
Ammattilaiset: BeePro-sovelluksen käyttäjät, kuten hoitajat, sosiaalihuollon työntekijät ja erikoissairaanhoidon ammattilaiset, ovat keskeisiä käyttäjiä. Heidän työnsä sujuvoittaminen ja työtyytyväisyyden parantaminen ovat kehitystyön ytimessä.
Erityisryhmät: Digipolkuja on suunnattu useille potilasryhmille mm. raskaanaoleville, leikkaukseen tuleville, rintasyövän hoitoon ja uniapneaan. Koko väestölle suunnattuja avoimia polkuja terveyden edistämiseen. Lisäksi vammaispalveluiden perhehoito ja työikäiset on tunnistettu tärkeiksi kohderyhmiksi.
Toimialat ja yhteistyökumppanit: toimialat PESO, IKU, TESA ja PELA ovat mukana digivision toimeenpanossa. Yhteistyökumppaneita ovat mm. alustatoimittaja ja saman alustan valinneiden hyvinvointialueiden muodostama konsortio.

Digialustan kehityksessä asiakasymmärrys ei ole vain taustatieto, vaan se ohjaa konkreettisesti:
Toiminnallisuuksien suunnittelua (esim. digipolut, videovastaanotot, lomakkeet)
Kohderyhmien tunnistamista ja priorisointia
Palveluiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden arviointia
Yhteiskehittämistä eri toimialojen ja sidosryhmien kanssa

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

🧩 Digialustan perusidea

Digialusta on mobiilisovellus ja selainpohjainen palvelu, joka kokoaa sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen paikkaan. Sen tarkoituksena on:

Parantaa palveluiden saatavuutta
Tehostaa toimintaa
Ennaltaehkäistä palvelutarvetta

Kyseessä ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan strateginen palvelukonsepti, joka tukee hyvinvointialueen tavoitteita ja on skaalattavissa valtakunnallisesti.

🎯 Tavoitteet

Saavutettava sovellus oman terveyden edistämiseen sekä sairauden seurantaan, mobiilissa tai selaimessa
Integrointi palvelutuotantoon koko hyvinvointialueella
Konseptointi ja dokumentointi, jotta malli on hyödynnettävissä myös muilla alueilla

🛠️ Toteutus

Asiakas voi esimerkiksi:
- ottaa yhteyttä sote-ammattilaiseen kiireettömissä asioissa
- ottaa yhteyttä sosiaali- ja potilasasiavastaavaan kiireettömällä viestillä (anonyymi asiointi, reaaliaikainen chat ja kiireetön viesti)
- varata ajan fyysiseen tai videovastaanottoon
- käyttää chat-palvelua
- tarkastella omia tietojaan
- täyttää kyselyjä/lomakkeita
- hyödyntää digipolkua osana hoitoprosessiaan
Kehitys on tehty yhteistyössä digialustan toimittajan kanssa ja jalkautettu osaksi palvelutuotantoa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

🔧 Tehtävät digialustan juurruttamiseksi ja levittämiseksi

1. Toimintamallin ja suunnitelman laatiminen

Digiklinikan käyttöönotto- ja laajentamisprosessi on konseptoitu ja dokumentoitu, jotta se on hyödynnettävissä muilla hyvinvointialueilla.
Laadittu käyttöönottojen laajentamisen toimintamalli ja suunnitelma, joka sisältää viestinnän, koulutuksen ja teknisen tuen.

2. Digimentorointi ja henkilöstön tuki

Digimentorit keräävät käyttäjäymmärrystä ja välittävät sitä kehittäjille. He tukevat ammattilaisia uusien toimintamallien omaksumisessa ja osaamisen vahvistamisessa.
Digitiimin ja mentoreiden yhteinen toimintamalli muutoksen jalkauttamiseen on kehitetty ja esitelty kehityspäivissä.

3. Viestintä ja näkyvyyden lisääminen

Sovelluksesta ja sen käytön hyödyistä viestitään aktiivisesti asiakkaille ja ammattilaisille.
Tehostetaan ammattilaisille suunnattua viestintää uusien toimintamallien juurruttamiseksi.

4. Koulutus ja osaamisen kehittäminen

Ammattilaisten koulutusten suunnitelmallinen toteuttaminen tuotannon valmistumisen ja käytön tukena
Verkkokoulutukset ja digimentorointi tukevat henkilöstön digiosaamista.

5. Yhteistyö ja konsortion koordinointi

SuomiSote-yhteistyökokouksissa kehitetään yhteistä digiasioinnin tilannekuvaa ja tavoitetilaa yli hyvinvointialueiden.
Ennakkotehtävät ja pienryhmätyöskentelyt sekä yhteinen Teams-kanava tukevat yhteistä kehittämistä ja tiedon jakamista.

6. Toiminnallisuuksien kehittäminen ja seuranta

Digialustan toiminnallisuuksia kehitetään jatkuvasti: digipolut, videovastaanotot, lomakkeet, chatit ja ajanvaraukset.
Seurataan sovelluslatausten määrää, etäkontaktien määrää ja asiakaspalautetta.

7. Tietoturvan ja sopimusasioiden käsittely

Tietosuojan vaikutusten arviointi ja sopimusprosessit ovat osa käyttöönottoa ja laajentamista.

Vinkit toimintamallin soveltajille

✅ Vinkit digialustan kehittämisen onnistumiseen

Aloita asiakkaan tarpeista, älä teknologiasta
- Ennen digitaalisten ratkaisujen suunnittelua on ymmärrettävä, mitä asiakas tarvitsee, miksi ja miten. Tämä auttaa varmistamaan, että ratkaisu todella vastaa tarpeeseen.
IT viimeisenä, ei ensimmäisenä
- Vältä teknologialähtöistä kehittämistä. Ensin on kehitettävä arjen työtä ja toimintamalleja – vasta sen jälkeen kannattaa miettiä, miten teknologia voi tukea niitä.
Tunnista palvelun luonne
- Digitaaliset ratkaisut toimivat parhaiten yksinkertaisissa, ennustettavissa ja toistettavissa palveluissa (esim. ajanvaraus).
- Monimutkaiset ja vuorovaikutusta vaativat palvelut vaativat toisenlaisia ratkaisuja, joiden toteutuksessa voidaan hyödyntää digipolkuja.
Hyödynnä häiriökysyntää kehittämisen signaalina
- Jos asiakas palaa uudelleen, ei saa palvelua tai saa väärää palvelua, kyseessä on häiriökysyntä. Se kertoo, että vuorovaikutus ei toimi – ja siihen kannattaa puuttua.
- Palvelulupausten tulee eri asiointikanavissa olla samanlaiset, jotta asiakas pysyy valitsemassaan kanavassa.
Kehitä kohtaantoa, ei vain saatavuutta
- Palveluiden parempi saatavuus ei automaattisesti tarkoita parempaa vaikuttavuutta. Tärkeämpää on, että asiakas saa oikeaa palvelua oikeaan aikaan.

⚠️ Sudenkuopat, joita kannattaa välttää

Digikanava ainoana vaihtoehtona
- Jos kaikki asiakkaat ohjataan samaan digikanavaan, se ei huomioi ihmisten erilaisia kykyjä ja tarpeita. Tämä voi johtaa väärin kohdennettuun palveluun ja tyytymättömyyteen.
Häiriökysynnän lisääntyminen
- Uusi digitaalinen palvelu voi lisätä kontaktimääriä, joita organisaatio ei ehdi käsitellä. Tämä voi johtaa itseään ruokkivaan negatiiviseen kierteeseen.
Rajakustannusilluusio
- Vaikka digipalveluiden yksikkökustannus voi olla matala, se ei tarkoita, että palvelu olisi vaikuttavaa. Pahimmillaan tehokkaasti tuotetaan väärää palvelua.
Palveluiden pirstaloituminen
- Digitaaliset ratkaisut voivat lisätä palveluiden sirpaleisuutta, jos niitä ei suunnitella osaksi kokonaisuutta. Tämä voi heikentää hoidon tai palvelun jatkuvuutta.
Mittarien harha
- Jos keskitytään vain suoritteisiin ja tuotantomääriin, unohtuu helposti palvelun laatu ja vaikuttavuus. Digitaaliset ratkaisut eivät korjaa tätä, ellei mittareita uudisteta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

🌍 Hyödyt

Parantunut asiakaskokemus ja hoitoon pääsy
Tukee strategisia investointeja
Kehittää digiosaamista ja monialaista palvelukonseptia
Luo valtakunnallisesti hyödynnettävän mallin

Digialustan kehitys digitaalisen asioinnin mahdollistajana (RRP, P4 I3)