Asunto ensin Verkostokehittäjät -kansallisen yhteiskehittämisen alustana

Tiivistelmä

Toimintamallissa on kyse kansallisen asunnottomuustyön yhteiskehittämisestä, verkostoitumisesta ja koordinoinnista. Se on liittynyt kiinteästi vuodesta 2008 lähtien toteutettuihin, hallituskausittaisiin pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmiin sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmiin. Ohjelmia on koordinoinut ympäristöministeriö, ja niihin on ohjelmakaudesta riippuen sitoutunut 10–11 kaupunkia sekä lukuisia järjestö- ja muita kolmannen sektorin toimijoita.

Valtio on mahdollistanut merkittäviä rakenteellisia muutoksia suomalaisessa asunnottomuustyössä tukemalla asuntoloista luopumista ja palvelujen kehittämistä Asunto ensin -periaatteen mukaisiksi. ARA on myöntänyt avustuksia muun muassa asuntojen ja asumiseen liittyvien tilojen rakennuttamiseen ja peruskorjaukseen sekä asumisneuvontaan. Aiemmin RAY ja sittemmin STEA ovat puolestaan rahoittaneet muun muassa asuntojen hankintaa ja asunnottomuustyön kehittämishankkeita.

Verkostokehittäjät-toiminnassa eri sektoreiden toimijat on koottu valtakunnallisiin yhteiskehittämisen verkostoihin, jotka mahdollistavat vertaisoppimisen, osaamisen jakamisen ja Asunto ensin -periaatteen levittämisen ja juurruttamisen käytännön työhön. Verkostoissa on vahvistettu toimijoiden välistä yhteistyötä ja kumppanuuksia sekä kehitetty yhdessä uusia toimintamalleja ja työvälineitä. Samalla on järjestetty koulutuksia ja vakiinnutettu asunnottomuustyön tiedonkeruun, tiedonvälityksen ja viestinnän käytäntöjä.

Yhteistyö kansallisten ohjelmien johdon kanssa on ollut tiivistä. Verkostokehittäjät on toiminut yhteisenä kehittämisen, tiedonvaihdon ja verkostoitumisen rakenteena, joka on yhdistänyt valtakunnallisen ohjelmatyön ja käytännön asunnottomuustyön toimijoita.

Asunto ensin Verkostokehittäjät toimintaa koordinoidaan Y-Säätiössä.

Kohderyhmä

Ammattilaiset

Organisaatiot

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Asunto ensin Verkostokehittäjien www-sivut

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Asunto ensin Verkostokehittäjät vastaa tarpeeseen kehittää asunnottomuustyötä valtakunnallisesti yhdessä ja varmistaa, että eri toimijoiden osaaminen, tieto ja hyvät käytännöt leviävät laajasti. Asunnottomuus on monimuotoinen yhteiskunnallinen ilmiö, johon liittyy asumisen lisäksi usein toimeentuloon, terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja palvelujen saatavuuteen liittyviä haasteita. Sen ehkäiseminen ja vähentäminen edellyttävät eri sektoreiden tiivistä yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä toimivista ratkaisuista.

Yksilön näkökulmasta toimintamalli vahvistaa mahdollisuuksia saada laadukasta ja oikea-aikaista tukea sekä asumisen jatkuvuutta tukevia palveluja. Kohderyhmän kannalta se edistää Asunto ensin -periaatteen mukaisten toimintatapojen ja osaamisen leviämistä eri puolille Suomea. Tämä tukee palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua riippumatta siitä, missä henkilö asuu.

Palvelujärjestelmän näkökulmasta toimintamalli kokoaa yhteen kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen, valtion ja muiden toimijoiden osaamista. Se vähentää tiedon ja kehittämistyön pirstaloitumista, vahvistaa yhteistyötä ja mahdollistaa yhteisten toimintamallien, työvälineiden ja suositusten kehittämisen. Samalla se tukee palvelujärjestelmän kykyä tunnistaa muuttuvia tarpeita ja vastata niihin.

Yhteiskunnallisesti toimintamalli vastaa asunnottomuuden vähentämisen ja ennaltaehkäisyn haasteeseen. Sen merkitys perustuu siihen, että asunnottomuustyön kehittäminen ei jää yksittäisten organisaatioiden tai alueiden varaan, vaan osaamista ja ratkaisuja rakennetaan yhdessä valtakunnallisessa verkostossa. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vahvistaa asunnottomuuden ehkäisyä, vähentää asunnottomuuden pitkittymistä ja uusiutumista sekä parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja yhteensovittamista.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamallia tarvitsevat erityisesti asunnottomuutta kokevat ja asunnottomuuden riskissä olevat ihmiset sekä heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset ja organisaatiot. Asunnottomuuden monimuotoisuus ja siihen liittyvien palvelutarpeiden yksilöllisyys edellyttävät eri toimijoilta yhteistä tietoa, osaamista ja kykyä tehdä yhteistyötä.

Toimintamallin välitön kohderyhmä on asunnottomuustyötä tekevät ammattilaiset ja muut toimijat kunnissa ja hyvinvointialueilla, järjestöissä, valtionhallinnossa ja muissa palveluissa. He tarvitsevat ajantasaista tietoa, koulutusta, vertaisoppimista, yhteisiä toimintatapoja ja mahdollisuuksia kehittää työtä yhdessä. Erityinen tarve on yhdistää eri sektoreilla syntyvä osaaminen ja kokemukset sekä levittää toimiviksi todettuja käytäntöjä eri puolille Suomea.

Toimintamallin laajempi kohderyhmä ovat asunnottomuutta kokevat ja sen riskissä olevat ihmiset. Heidän näkökulmastaan tarvitaan palveluja, jotka ovat oikea-aikaisia, yhdenvertaisia ja perustuvat toimiviksi todettuihin käytäntöihin. Toimintamalli vahvistaa näiden edellytyksiä kokoamalla ja levittämällä osaamista sekä tukemalla Asunto ensin -periaatteen mukaista työtä.

Kohderyhmän tarpeisiin vastataan siten, että toimintamalli yhdistää käytännön työn, kehittämisen, koulutuksen ja tiedonvaihdon valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Näin yksittäisten toimijoiden ei tarvitse ratkaista asunnottomuustyön haasteita yksin, vaan ratkaisuja voidaan kehittää yhdessä ja levittää laajempaan käyttöön.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Asunto ensin Verkostokehittäjät -toimintamallin tavoitteena on vahvistaa valtakunnallisesti asunnottomuustyön laatua, osaamista, yhteistyötä ja vaikuttavuutta sekä edistää Asunto ensin -periaatteen toteutumista käytännössä.

Keskeiset tavoitteet ovat:

Vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista yli organisaatio- ja sektorirajojen.
Lisätä ja levittää osaamista tarjoamalla koulutusta, vertaisoppimista, tietoa ja mahdollisuuksia yhteiseen kehittämiseen.
Kehittää ja levittää toimivia toimintamalleja ja työvälineitä, joita voidaan hyödyntää eri alueilla ja organisaatioissa.
Tukea Asunto ensin -periaatteen mukaisten käytäntöjen juurtumista osaksi asunnottomuustyötä.
Tunnistaa asunnottomuustyön muuttuvia tarpeita ja ilmiöitä sekä vastata niihin tarvelähtöisesti.
Vahvistaa tiedon saatavuutta ja hyödyntämistä kokoamalla, jalostamalla ja välittämällä tutkimus-, seuranta- ja kokemustietoa.
Edistää palvelujen yhdenvertaisuutta ja laatua tukemalla yhteistä ymmärrystä hyvistä ja toimivista käytännöistä.
Vahvistaa asunnottomuuden ehkäisyä ja vähentämistä tukemalla eri toimijoiden kykyä kehittää palveluja ja toimintatapoja yhdessä.

Pitkän aikavälin tavoitteena on, että valtakunnallinen yhteiskehittäminen vahvistaa asunnottomuustyön pysyvää osaamista ja rakenteita sekä näkyy laadukkaampina, oikea-aikaisempina ja paremmin yhteen sovitettuina palveluina asunnottomuutta kokeville ja asunnottomuuden riskissä oleville ihmisille.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Toimintamallin tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain STEA avustushakemuksessa asetettujen tavoitteiden ja mittareiden avulla. Mittarit määritellään vuosittain toiminnan painopisteiden ja tavoitteiden mukaisesti, ja niiden toteutumista seurataan koko toimintavuoden ajan. Seurannassa hyödynnetään muun muassa osallistujamääriä, koulutusten ja tapahtumien toteutumista, verkoston toimintaa, tuotettuja materiaaleja ja kehittämistuloksia sekä osallistujilta ja yhteistyökumppaneilta saatua palautetta. Toiminnan toteutumisesta ja tuloksista raportoidaan vuosittain STEA avustusehtojen ja raportointikäytäntöjen mukaisesti. Seurannan avulla arvioidaan myös toiminnan tarpeenmukaisuutta ja kehittämistarpeita sekä suunnataan seuraavan vuoden toimintaa.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toiminnan koordinointi ja toimintamallin rakenne

Y-Säätiössä työskentelee kaksi henkilöä (2 htv) koordinoimassa Verkostokehittäjät-kokonaisuutta. Heidän tehtävänsä on mahdollistaa ja fasilitoida verkoston yhteistä toimintaa. Käytännössä he vastaavat muun muassa koulutusten ja seminaarien järjestämisestä, viestinnästä sekä verkoston ja kumppaneiden työkokousten valmistelusta ja toteuttamisesta. Verkostokokouksissa suunnitellaan ja kehitetään uusia toimintamalleja, jaetaan hyviä käytäntöjä ja tuetaan asunnottomuustyön toteutusta valtakunnallisesti.

Verkostossa hyödynnetään laajasti eri toimijoiden osaamista. Kumppanuuksien ja laajan asiantuntijaverkoston kautta koulutuksiin, seminaareihin ja kehittämistyöhön saadaan monipuolista asiantuntemusta. Verkoston toimijat osallistuvat esimerkiksi koulutusten alustajina ja sisältöjen suunnittelijoina sekä kehittämistyön asiantuntijoina.

Toiminta perustuu vastavuoroisuuteen: osallistujille järjestetyt tilaisuudet, tapahtumat, kehittämistyöhön osallistuminen ja viestintä ovat maksuttomia. Vastineeksi verkosto tarjoaa mahdollisuuden jakaa omaa osaamista, oppia muilta toimijoilta sekä osallistua yhteiseen kehittämiseen. Keskeinen ajatus on, että laajaa osaamista tarvitaan ja toimintaa rakennetaan yhdessä. Jokaisella osallistujalla on verkostossa jotakin annettavaa, ja samalla jokainen voi saada omaan työhönsä uusia näkökulmia, ideoita, tietoa ja kumppaneita.

Tämän toimintatavan avulla on rakentunut useampi valtakunnallinen, laaja ja avoin kehittämisverkosto, joka kokoaa yhteen asunnottomuustyön eri sektoreiden ja alueiden toimijoita.

Toiminnan vakiintumisen keskeisinä edellytyksinä ovat olleet selkeä koordinaatio sekä tarkoituksenmukaiset ja toimivat yhteiskehittämisen rakenteet. Näiden avulla on voitu rakentaa toimintamalli, jossa kansallinen koordinaatio ja paikallinen asiantuntemus täydentävät toisiaan.

Toimintamallin keskeiset periaatteet

Ennen Verkostokehittäjät-toimintaa asunnottomuustyössä ei ollut valtakunnallista, eri toimijoita yhdistävää yhteiskehittämisen alustaa. Toiminnan lähtökohtana on ollut tarve koota toimijat yhteen, vahvistaa Asunto ensin -työorientaatiota ja luoda rakenteita, joiden avulla osaamista ja hyviä käytäntöjä voidaan jakaa yli organisaatio- ja sektorirajojen.

Toimintamallin keskeiset periaatteet ovat olleet seuraavat:

1. Yhteinen rakenne ja suunta

Toiminta perustuu aitoon kumppanuuteen ja yhteiseen tekemiseen. Verkostolle asetetut tavoitteet on rakennettu yhdessä, ja niiden lähtökohtana ovat olleet kansallisen asunnottomuusohjelmatyön tavoitteet.

Yhteiskehittämistä tukemaan hankkeelle perustettiin kumppaneiden johtotason henkilöistä koostuva johtoryhmä. Sen tehtävänä oli varmistaa tarvittava päätöksenteko sekä antaa organisaatioiden työntekijöille mandaatti toimia yhteisessä verkostossa joustavasti ja ketterästi.

Koska tavoitteena oli yhdistää eri sektoreita ja edistää Asunto ensin -periaatteen mukaista työtä, verkostoon koottiin laaja ja monialainen asiantuntijajoukko. Mukana on järjestöjen, kaupunkien ja valtionhallinnon edustajia. Eri asiantuntijaryhmissä ja verkostoissa järjestetään työkokouksia, joissa on kehitetty muun muassa arvioinnin välineitä, laatusuosituksia sekä hyviä käytäntöjä arjen työn tueksi.

2. Avoimuus ja maksuttomuus

Kaikki toiminnan tuotokset, tieto ja yhteinen oppiminen on pyritty tarjoamaan avoimesti kaikille kiinnostuneille. Avoimuus on mahdollistanut sen, ettei kehittäminen rajoitu tietyn toimijajoukon keskinäiseksi työksi, vaan verkostoon tulee jatkuvasti uusia toimijoita ja näkökulmia.

Uudet osallistujat tuovat mukanaan tuoreita kokemuksia, kehittämisideoita ja havaintoja toimintaympäristön muutoksista. Tämä on tärkeää myös siksi, että asunnottomuustyön haasteet vaihtelevat alueittain ja kaupunkien välillä. Eri kokoisilla paikkakunnilla tarvitaan erilaisia ratkaisuja, eikä kehittämistä voida rakentaa ainoastaan suurimpien toimijoiden tarpeiden varaan.

3. Tarvelähtöisyys

Toiminnan lähtökohtana ovat olleet kentältä nousevat aidot tarpeet. Koulutusten, seminaarien, materiaalien ja kehittämistyön sisältöjä on rakennettu sen perusteella, millaista tietoa ja millaisia työvälineitä asunnottomuustyössä käytännössä tarvitaan.

Palautetta on kerätty systemaattisesti, ja sitä on hyödynnetty toiminnan ja tulevien sisältöjen suunnittelussa.

4. Koordinaatio palveluasenteella

Verkostokehittäjien koordinaatio perustuu yhteiskehittämisen mahdollistamiseen eikä muiden toimijoiden toiminnan johtamiseen. Koordinaation tehtävänä on edistää toimijoiden keskinäistä verkostoitumista, vertaisoppimista ja yhteistä kehittämistä sekä tarjota rakenteet, joissa tätä työtä voidaan tehdä.

Esimerkiksi eri sektoreiden yhteistyönä laaditut Asunto ensin -laatusuositukset ovat syntyneet toimijoiden yhteisen työskentelyn tuloksena. Koordinaatio on fasilitoinut työpajoja ja huolehtinut prosessin etenemisestä, mutta suositusten sisällöt ovat syntyneet verkoston toimijoiden asiantuntemuksesta.

5. Yhteinen hyöty suhteessa osallistumiseen käytettyyn aikaan

Verkoston merkitys on palautteiden ja vuosittaisten arviointien perusteella liittynyt erityisesti siihen, että yhteiskehittämisen kautta oman työn kehittämiseen saadaan jatkuvaa vuorovaikutusta muiden toimijoiden kanssa.

Verkostossa opitaan muilta ja jaetaan omaa osaamista. Yhdessä tunnistetaan uusia kehittämistarpeita, löydetään kumppaneita ja rakennetaan yhteistyötä. Samalla muuttuvasta asunnottomuusilmiöstä nousevat heikotkin signaalit voidaan tuoda nopeasti yhteiseen keskusteluun ja osaksi kehittämistyötä.

6. Tieto ja viestintä

Tiedon tuottaminen, kokoaminen, jakaminen ja välittäminen ovat olleet keskeinen osa toimintaa. Tavoitteena on ollut tehdä asunnottomuustyöhön liittyvä tieto mahdollisimman helposti löydettäväksi ja saavutettavaksi.

Asuntoensin.fi-sivusto on koonnut yhteen alan keskeistä tietoa, tutkimuksia, materiaaleja ja koulutusten aineistoja. Aktiivinen viestintä on puolestaan mahdollistanut toimijoiden osallistumisen ja tiedon vaihtamisen. Keskeisiä viestintäkanavia ovat olleet uutiskirje, verkkosivusto ja sosiaalinen media.

Toiminnan neljä sisältökokonaisuutta

Viime vuosina Verkostokehittäjien käytännön toimintaa on toteutettu neljän toisiaan täydentävän sisältökokonaisuuden kautta:

Verkostot vahvistavat alueellista asunnottomuustyötä ja palvelujen yhteensovittamista
Osaaminen vahvistaa laadukasta asunnottomuus- ja asumissosiaalista työtä
Asunto ensin -työote vahvistuu organisaatioiden pysyvissä toimintatavoissa
Asunnottomuustyöhön liittyvä tieto on hyödynnettävissä osaamiseksi ja toiminnaksi

1. Verkostot vahvistavat alueellista asunnottomuustyötä ja palvelujen yhteensovittamista

Verkostokehittäjät koordinoivat valtakunnallisia verkostoja (asunto ensin esihenkilöverkosto, matalankynnyksen verkosto, kokemusasiantuntija verkosto, asunto ensin kouluttajien verkosto sekä muut paikalliset asunnottomuustyön verkostot). Verkostoissa toimijoiden kyky tunnistaa palvelujen ja yhteistyön haasteita sekä löytää ja ottaa käyttöön toimivia ratkaisuja paranee. Verkostoissa syntyvä tieto ja osaaminen siirtyvät asiakastyöhön, palvelujen yhteensovittamiseen ja alueellisiin toimintatapoihin. Yhteistyö tukee oikea-aikaista palveluihin pääsyä, asumisen turvaamista ja palvelujen jatkuvuutta.

Valtakunnallisten verkostojen lisäksi Verkostokehittäjät on auttanut eri alueita kokoamaan asunnottomuustoimijoita yhteen ja käynnistänyt paikallisia asunnottomuustyön verkostoja tai järjestänyt yhteistyössä toimijoiden kanssa työpajoja asunnottomuustyöhön liittyen. Tiivistä verkostoyhteistyötä tehdään myös asunnottomuuden vähentämiseen tähtäävien hallitusohjelmien ja niihin liittyvien toimijoiden kanssa. Muun muassa hallitusohjelmien hankkeille on järjestetty työpajoja.

Verkostokehittäjät on edistänyt kansainvälistä verkostoyhteistyötä muun muassa järjestämällä vuosittain kansainvälisen opintomatkan yhteistyöverkostolle. Opintomatkojen tavoitteena on ollut tutustua muiden maiden asunnottomuustyön käytäntöihin, toimintamalleihin ja ratkaisuihin sekä tuoda kansainvälisiä kokemuksia osaksi suomalaista kehittämistyötä.

Opintomatkojen anti ei ole jäänyt ainoastaan osallistujien käyttöön. Matkoista ja niiden keskeisistä havainnoista on laadittu raportteja, jotka on julkaistu asuntoensin.fi-sivustolla ja joiden kautta oppeja on voitu levittää laajemmin suomalaisille asunnottomuustyön toimijoille.

2.Osaaminen vahvistaa laadukasta asunnottomuus- ja asumissosiaalista työtä

Yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut järjestää asumissosiaalityöhön ja asunnottomuustyöhön liittyviä koulutuksia, seminaareja sekä yhteisen kehittämisen ja oppimisen foorumeja. Niiden tavoitteena on ollut tukea asunnottomuustyötä toteuttavia ja kehittäviä tahoja valtakunnallisesti ja paikallisesti, vastata toimijoiden ajankohtaisiin osaamistarpeisiin, vahvistaa keskinäistä verkostoitumista ja edistää hyvien käytäntöjen leviämistä.

Valtaosa koulutuksista ja seminaareista on toteutettu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Muunmuassa asumisneuvontakoulutuksia on järjestetty vuosittain Varken ja Helsingin kaupungin asumisneuvonnan kanssa.

Koulutusteemoja ovat olleet muun muassa asumisen juridiset kysymykset, kuten asukkaan oikeudet ja velvollisuudet, vuokrasopimukset ja tuettu asuminen, naiserityisyys, eri kulttuurien kohtaaminen, traumaorientaatio työotteessa, taloudenhallinnan tukeminen sekä kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen asunnottomuustyössä.

Koulutuksissa ammattilaisten osaaminen ja valmiudet toimia muuttuvassa toimintaympäristössä vahvistuvat. Tavoitteena on, että koulutuksissa opittua tietoa ja menetelmiä hyödynnetään erityisesti palvelujen yhteensovittamisessa, asumisen turvaamisessa ja monialaisessa yhteistyössä. Osaamisen vahvistuminen näkyy asiakastyön ja toimintatapojen kehittymisenä sekä parantaa palvelujen jatkuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Lisäksi on järjestetty vuosittain kaikille avoin valtakunnallinen asunnottomuusseminaari, ja joinain vuosina lisäksi myös ohjelmatoimijoille suunnattu kevätseminaari. Seminaareissa on käsitelty ajankohtaisia asunnottomuustyön kysymyksiä ja kansallisiin ohjelmiin liittyviä teemoja.

Koulutuksista ja muista tilaisuuksista kerätyn palautteen perusteella niiden aiheet ja sisällöt ovat vastanneet osallistujien tarpeisiin. Palautetta on hyödynnetty toiminnan jatkuvassa kehittämisessä. Osallistujat ovat kokeneet erityisen hyödylliseksi uuden tiedon ja käytännön oppien saamisen sekä niiden viemisen omaan organisaatioon. Yhteiset koulutukset ja tilaisuudet ovat lisäksi vahvistaneet eri toimijoiden välistä yhteistyötä: toimijat ovat tutustuneet toisiinsa, tunnistaneet yhteisiä kehittämiskohteita ja löytäneet uusia yhteistyön mahdollisuuksia.

3.Asunto ensin -työote vahvistuu organisaatioiden pysyvissä toimintatavoissa

Asunto ensin -mallin mukaisen työotteen käyttöön otto ja juurruttaminen on yksi keskeinen Verkostokehittäjien toiminnan tavoite. Tavoite on, että Asunto ensin -työote ei jää yksittäisten työntekijöiden tai hankkeiden osaamiseksi, vaan vahvistuu osaksi organisaatioiden pysyvää toimintaa.

Säännöllisesti järjestettävillä kaikille avoimilla Asunto ensin koulutuksilla tuetaan ammattilaisten, organisaatioiden ja tulevien ammattilaisten valmiuksia soveltaa Asunto ensin -periaatteita käytännössä sekä vahvistetaan monialaista yhteistyötä asunnottomuutta kokevien ihmisten palveluissa. Koulutusten sisältöjä kehitetään erityisesti käytännön soveltamisen, monialaisen yhteistyön ja asiakastyön näkökulmasta. Vuosittain toteutetaan myös rekisteröity Asunto ensin -kouluttajakoulutus asunnottomuustyön ammattilaiselle sekä tuetaan koulutuksen käyneitä kouluttajia osaamisen levittämisessä omissa organisaatioissaan ja verkostoissaan.

Lisäksi eri alueilla ja organisaatioilla on toteutettu räätälöidympiä Asunto ensin koulutuksia, joissa tuetaan toimijoita täsmällisemmässä Asunto ensin -työotteen käytännön juurruttamisessa.

4.Asunnottomuustyöhön liittyvä tieto on hyödynnettävissä osaamiseksi ja toiminnaksi

Yksi Verkostokehittäjien keskeisistä tehtävistä on ollut asunnottomuustyöhön liittyvän ajankohtaisen tiedon kokoaminen, koostaminen ja välittäminen.

Verkostokehittäjien viestinnällä on ollut keskeinen rooli toimijoiden osallistamisessa ja tiedon välittämisessä. Tieto on helposti saatavilla ja hyödynnettävissä ammattilaisten ja muiden keskeisten toimijoiden työssä, kuten koulutuksessa, asiakastyössä, palvelujen kehittämisessä ja toimintatapojen vahvistamisessa. Tiedon saatavuus ja käytettävyys tukevat laadukasta ja yhdenmukaisempaa asunnottomuustyötä sekä asunnottomuutta kokevien yhdenvertaisten palvelujen kehittämisessä.

Viestintä on koostunut säännöllisestä uutiskirjeestä, asuntoensin.fi-verkkosivustosta, sosiaalisesta mediasta sekä ajankohtaisesta asunnottomuutta koskevan tiedon kokoamisesta ja jakamisesta.

Uutiskirje on ilmestynyt noin joka toinen kuukausi. Sen tilaajaksi voi ilmoittautua kuka tahansa. Uutiskirjeen avulla on ollut mahdollista seurata alan ajankohtaisia asioita ja tapahtumia. Uutiskirjeen merkitys on ollut myös kaksisuuntainen. Sen kautta ei ainoastaan välitetä tietoa verkoston toimijoille, vaan toimijat voivat jakaa omia kokemuksiaan, toimintaansa ja havaintojaan muille. Näin viestintä tukee myös vertaisoppimista ja yhteistä kehittämistä.

Asuntoensin.fi-sivustolle on koottu keskitetysti keskeistä asunnottomuustyötä koskevaa tietoa ja materiaalia, kuten tutkimuksia ja koulutuksissa käytettyjä aineistoja. Tutkimustiedon kokoamista yhteen paikkaan on pidetty hyödyllisenä, sillä se helpottaa ajankohtaisen tiedon löytämistä ja hyödyntämistä.

Sivustolla on julkaistu myös Verkostokehittäjien tekemiä selvityksiä, verkostoissa laadittuja materiaaleja sekä asunnottomuustyöhön liittyviä blogikirjoituksia.

Sosiaalinen media on täydentänyt muuta viestintää tarjoamalla ajantasaisen ja helposti saavutettavan kanavan asunnottomuustyöhön liittyvien asioiden välittämiseen.

Toimintamallin kokonaisuus

Verkostokehittäjien toimintamallin keskeinen vahvuus on ollut sen kyky yhdistää koordinaatio ja laaja-alainen yhteiskehittäminen. Koordinaatio on luonut rakenteet, joissa eri sektoreiden ja alueiden toimijat voivat tuoda oman asiantuntemuksensa yhteiseen käyttöön, oppia toisiltaan ja kehittää toimintaa yhdessä.

Toiminta ei siten perustu yksittäisen organisaation tuottamaan asiantuntijuuteen, vaan verkoston yhteiseen osaamiseen. Koordinaation tehtävänä on ollut tehdä tämä osaaminen näkyväksi, koota sitä yhteen ja mahdollistaa sen hyödyntäminen koulutuksissa, kehittämistyössä, tiedonvälityksessä ja käytännön asunnottomuustyössä.

Näin on muodostunut avoin ja valtakunnallinen yhteiskehittämisen rakenne, jossa osallistujat ovat samanaikaisesti tiedon tuottajia, jakajia ja hyödyntäjiä. Toimintamallin ytimessä on ajatus siitä, että asunnottomuustyön kehittäminen on vaikuttavinta silloin, kun sitä tehdään yhdessä.

Asunto ensin -periaate ja laatusuositukset

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallissa on kyse kansallisesta asunnottomuustyön yhteiskehittämisestä ja sen koordinoinnista. Toiminta liittyy olennaisena osana vuodesta 2008 käynnistyneisiin hallituskausien mittaisiin pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmiin sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmiin. Ohjelmat ovat ympäristöministeriön koordinoimia ja mukaan sitoutuneita kaupunkeja on ohjelmakaudesta riippuen ollut 10 - 11 sekä lukuisia kolmannen sektorin toimijoita. Valtio on osaltaan ollut avustamassa mittavia muutoksia, kun asuntoloista on luovuttu ja toimintoja muutettettu asunto ensin -periaatteen mukaisiksi, muun muassa ARA on myöntänyt avustuksin rakennuttamiseen, peruskorjaukseen ja asumisneuvontaan. Aiemmin RAY, sittemmin STEA, on rahoittanut ohjelmakausien aikana myös asuntohankintaa sekä lukuisia kehittämishankkeita asunnottomuustyön saralla.

Verkostokehittäjissä on saatu yhdistettyä eri sektoreiden toimijat kansallisen tason yhteiskehittämiseen, vertaisoppimiseen ja asunto ensin -periaatteen levittämiseen ja jalkauttamiseen. Tietoa ja osaamista on jaettu ja sitä on kerrytetty. Toimijat ovat Verkostokehittäjät kokonaisuudessa verkostoituneet ja löytäneet kumppanuuksia. Yhdessä on kehitetty toimintamalleja, järjestetty koulutuksia ja vakiinnutettu asunnottomuustyön tiedonkeruun ja viestinnän menetelmiä ja käytäntöjä. Yhteistyö ohjelmajohdon kanssa on ollut tiivistä. Kansallinen yhteiskehittämisen verkosto jatkaa toimintaa nimellä Asunto ensin Verkostokehittäjät ja toimintaa koordinoidaan Y-Säätiössä.

Asunto ensin -periaate

Asunnottomuus

Aineistopankki

Asunnottomuusohjelmat

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan tavoitteiden toteutumisen sekä valittujen mittareiden kautta jatkuvasti. Verkostokehittäjien johtoryhmä arvioi toimintaa neljä kertaa vuodessa.

Laajempi ulkoinen arviointi on tehty viimeksi vuonna 2019 (Antti Pelto-Huikko, 2019).

Tuossa arviossa todettiin, että Verkostokehittäjät on toiminnallaan yhdistänyt, verkottanut asunnottomuustyön toimijoita laajasti kansallisella tasolla yhteen. Tieto on kaikille saatavilla, osallistuminen tilaisuuksiin, pilotteihin, koulutuksiin ja muuhun yhteiseen kehittämistyöhön on kaikille mahdollista.

Vaikuttavasta toiminnasta kertonee myös ulkoisen arvioinnin johtopäätös, joka on se, että kansallisen yhteiskehittämisen nähdään hiipuvan, mikäli koordinoivaa työtä ei ole. Verkostokehittäjät on lunastanut paikkansa kansallisen yhteiskehittämisen alustana asunnottomuustyössä ja toimijat pitävät työtä merkityksellisenä.

Yllättävintä on ollut se, kuinka suuri tarve yhteiskehittämiselle ja sitä mahdollistavalle verkostolle ja työn koordinaatiolle on. Verkostossa toimijat yli sektorirajojen työskentelevät todella sitouneesti yhteisen päämäärän edistämiseksi ja jakavat osaamistaan sekä kehittämisideoita keskenään.

Tavoite-tulos -arviointi:

Tavoite 1: Järjestöjen ja kaupunkien pysyvä kehittämisverkosto on koottu

Tulos: PAAVO Verkostokehittäjissä käynnistetty ja AUNE Verkostokehittäjissä jatkettu järjestöjen ja kaupunkien yhteinen kehittämisverkosto on koottu ja se toimii aktiivisesti osana ohjelmatyötä. AUNE Verkostokehittäjät vastaa verkoston koordinoinnista ja osallistaa aktiivisesti eri toimijoita verkoston toimintaan ja sen sisällölliseen kehittämiseen. Kehittämisverkosto on yhteiskehittämisen alusta, johon eri toimijat kiinnittyvät parhaaksi katsomallaan tavalla ja intensiteetillä.

Tavoite 2: Arvioinnin kehittäminen itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin menetelmien avulla arjen työn tueksi ja osaksi arkea sekä yhteismitallisen tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi

Tulos: Arvioinnin kehittäminen on kulkenut koko matkan PAAVO Verkostokehittäjistä alkaen ja jatkanut kehittymistään osana AUNE Verkostokehittäjiä. Arvioinnin toteutuksesta järjestetty koulutuksia (esim. vertaisarviointi sekä aiemmin laaja kokonaisuus Kuntoutussäätiön ARTSIn kanssa) ja toimijoita on osallistettu yhteisten arviointikäytänteiden laadintaan. Verkostokehittäjät hankkeissa laaditut arviointityökalut ovat kaikkien käytettävissä asuntoensin.fi -sivustolla. Sivustolle on koottu mm. erilaisia valmiita lomakkeita asukastyön tekemiseen liittyen. Vertaisarvioinnin toteuttamiseksi Verkostokehittäjät -hankkeessa on laadittu arviointiprosessin kuvaus ja ohjeistus, jonka avulla eri paikkakuntien toimijat voivat ottaa vertaisarvioinnin käyttöön osana omaa työtään. Yksi keskeinen AUNE Verkostokehittäjät -hankkeen ja laajan asiantuntijaverkoston aikaansaama tuotos on Asunto ensin -laatusuositusten laadinta.

AUNE Verkostokehittäjät -hanke tuottaa ja kokoaa tilastotietoa asunnottomuuteen liittyen ja asunnottomuustyön tueksi. Asunto ensin -sivustolle on koottu mm. tietoa ARAn asunnottomuusselvityksestä. Lisäksi Verkostokehittäjät-hanke on koonnut vuosittain kuntakohtaista asunnottomuustietoa AUNE-ohjelmassa mukana olevista kunnista, ja on koostanut ja välittänyt tätä tietoa ohjelmajohdon käyttöön, joka taas on jalostanut tietoa kaikkien ohjelmatoimijoiden hyödynnettäväksi.

Tavoite 3: Sisällöllisen ja menetelmällisen osaamisen kehittäminen yhteisten foorumien, asukasosallisuuden ja vertaisoppimisen avulla

Tulos: Ulkoisen arvioinnin perusteella voidaan sanoa, että hankkeella on ollut keskeinen rooli ja asema mahdollistaa osallistujien asunnottomuustyöhön liittyvän osaamisen kehittyminen. Koulutusten ja muiden tilaisuuksien avulla asunnottomuustyöhön liittyvää menetelmäosaamista on viety eteenpäin monissa eri kunnissa. Tähän sisältyy myös kokemusasiantuntijuuden edistäminen.

Verkostossa vertaisoppiminen on keskiössä. Verkosto on yhteiskehittämisen alusta, jossa jokainen tuo omaa kokemustaan ja osaamistaan muiden hyödynnettäväksi. Verkostokehittäjät-hanke on myös edistänyt osaltaan sitä, että kansainvälistä tutkimustietoa on saatavilla verkostotoimijoiden käyttöön hyödynnettäväksi yhteisessä kehittämistyössä.

Tavoite 4: Asumisen onnistumisen tukirakenteiden kehittäminen luomalla yhteistyökumppanien kanssa asukkaille mahdollisuuksia arjen mielekkääseen toimintaan mm. erillisen Toimekas-hankkeen kautta.

Tulos: Asumisen onnistumisen edellytyksiä ja niihin liittyvien tukimallien kehittämistä asumispalveluissa kehitettiin käynnistyneessä ja toteutetussa TOIMEKAS-hankkeessa. Hankesuunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana keskeisiä asunnottomuustoimijoita, jotka osallistuivat aktiivisesti yhteiskehittämiseen Verkostokehittäjät-hankkeessa.

AUNE Verkostokehittäjät -hankkeen vaikutukset:

AUNE Verkostokehittäjät -hankkeelle on olemassa olonsa aikana vakiintunut rooli ja paikka asunnottomuustyön kehittämisen parissa. Hankkeen moninaiset roolit, kuten kehittämistyön alustan tarjoaminen muille toimijoille, olemassa olevan asunnottomuustiedon kokoaminen ja välittäminen sekä moninaisten verkostojen ylläpitäminen on tarjonnut lukuisille eri toimijoille väylän ja tavan olla työssä mukana.
AUNE Verkostokehittäjät -hankkeen merkitystä ja vaikuttavuutta osallistujien oman työn edistämisessä kuvataan seuraavasti ulkoisessa arvioinnissa (Pelto-Huikko, 2019):

Ulkoisen arvioinnin perusteella Verkostokehittäjien rooli ja merkitys kansallisen asunnottomuustyön yhteiskehittämisen alustana ja toiminnan koordinoijana on tärkeä ja merkittävä. Tätä kuvaa arviointiin annetut vastaukset: ”Koulutukset, viestintä ja kokonaisvaltainen koordinointi eri toimijoiden välillä on ollut ensiarvoisen tärkeää" ja ”Hanke on mahdollistanut yhteistyön eri toimijoiden kanssa. Tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen omassa työssä on tämän ansiota.” Hankekoordinoinnin saamat suulliset palautteet tukevat tätä tulkintaa, samoin kuin mielenkiinto osallistua tilaisuuksiin ja järjestää niitä osallistujien omilla paikkakunnilla.

Hankkeella on ollut selvästi merkitystä asunnottomuustyön muotojen ja toimintamallien kehittämisessä (esim. pilottien avulla). Ulkoisen arvioinnin perusteella suurin osa vastaajista koki, että hankkeella on ollut merkitystä uusien tai jo toiminnassa olevien toimintamuotojen kehittämisessä. Moni piti Verkostokehittäjien roolia tässä jopa erittäin merkittävänä.

Toimintamuotojen kehittämisessä ja kehittämistyön tukemisessa vastaajat (ulkoinen arviointi) arvostivat erityisesti sitä, että kehittämistyötä on tehty yhteisesti ja aidossa yhteistyössä eri toimijoiden ja eri sektoreiden kesken. Arvioinnista käy ilmi, että Verkostokehittäjät on olemassa olollaan luonut ”kehittämistyön perus vireen” toimintaan osallistuneiden tahojen omaan arkeen.

Uusien toimintamuotojen kehittäminen kiteytyy ulkoisen arvioinnin perusteella Asunto ensin -toimintamallin laatusuositusten aikaansaamiseen. Prosessi oli pitkä ja se koettiin suositusten jalkauttamisen kannalta erittäin tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Tulevaisuuden toiveena ulkoiseen arviointiin osallistuneet nostavat laatusuositusten vahvan jalkauttamisen tuen ja kansainvälisen toiminnan ja maiden välisen yhteistyön tiiviimmän kehittämisen.

Vaikutuksia näkyi myös muina hyötyinä ulkoisen arvioinnin perusteella.
Toimintamuotojen yhteiskehittämisen konkreettisiksi, arjessa näkyviksi hyödyiksi vastaajat nimesivät mm. yleisen kiinnostuksen oman työn kehittämiseen ja oman työn muokkaamisen aiempaa tehokkaammaksi. Muiden toimijoiden kehittämistyön kokemusten ja tulosten seuraaminen on lisännyt yleisesti kiinnostusta asunnottomuustyöhön myös muiden kuin ihan oman toimialan keskuudessa. Asunnottomuustyön kentän laajuus on avautunut uudella tavalla.

Hankkeen vaikutuksia haluttiin tarkastella ulkoisessa arvioinnissa myös kysymyksellä:
"Onko tehty oikeita asioita?"

Kysymys arvioinnissa oli tärkeä siksi, että asunnottomuustyön kenttä on monialainen ja laaja, toimijoita ja toiveita on paljon. Rajalliset resurssit ja hanke osana AUNEa ovat ohjanneet toimenpiteiden pririsointia ja aikataulutusta. Siispä osana ulkoisen arvioinnin sähköistä kyselyä pyydettiin vastaajien näkemyksiä siitä, onko AUNE Verkostokehittäjät -hankkeessa tehty vuosien aikana oikeita asioita. Vastaajille jätettiin omaan harkintaan kysymyksen tarkempi kohdentaminen ja määrittely. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että AUNE Verkostokehittäjät -hankkeessa on tehty oikeita asioita.

Arvioinnin perusteella paikasta huipulla olennaisimpina toteutettuina asioina kilpailivat tasaväkisesti hankkeen koulutukset, kumppanuuksien mahdollistaminen, tiedon jakaminen ja näkyvyyden lisääntyminen asunnottomuustyössä.

Arviointiraportti (Pelto-Huikko, 2019)

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Asunto ensin Verkostokehittäjät on luonut valtakunnallisen, eri sektoreita yhdistävän yhteiskehittämisen rakenteen. Toiminta on vahvistanut asunnottomuustyön toimijoiden verkostoitumista, yhteistyötä, vertaisoppimista ja osaamisen jakamista sekä mahdollistanut uusien kumppanuuksien syntymisen. Koulutusten, seminaarien ja yhteisen kehittämisen kautta Asunto ensin -periaatteeseen liittyvä osaaminen ja työote ovat vahvistuneet ja levinneet eri organisaatioihin ja eri puolille Suomea. Yhteiskehittämisen tuloksena on syntynyt konkreettisia työvälineitä, kuten Asunto ensin -laatusuositukset. Asuntoensin.fi, uutiskirje ja muu viestintä ovat parantaneet tiedon ja materiaalien saatavuutta. Palautteiden perusteella osallistujat ovat saaneet omaan työhönsä uutta tietoa, käytäntöjä ja yhteistyökumppan

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Pitkällä aikavälillä Asunto ensin Verkostokehittäjien tavoitteena on vahvistaa suomalaisen asunnottomuustyön laatua, vaikuttavuutta ja yhdenmukaisuutta sekä juurruttaa Asunto ensin -periaate pysyväksi osaksi eri toimijoiden työtä. Valtakunnallisen verkoston avulla osaaminen, hyvät käytännöt ja uudet toimintamallit leviävät laajemmin ja kehittämistyö jatkuu yli organisaatio- ja sektorirajojen. Vakiintunut yhteiskehittämisen rakenne vahvistaa toimijoiden kykyä vastata asunnottomuuden muuttuviin ilmiöihin ja ennaltaehkäistä asunnottomuutta. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että yhteinen osaaminen ja koordinoitu kehittämistyö näkyvät laadukkaampina palveluina, parempana yhteistyönä ja viime kädessä asunnottomuuden vähenemisenä ja sen uusiutumisen ehkäisemisenä.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toimintamallilla tavoitellaan kuitenkin kustannustehokkuutta vahvistamalla toimijoiden välistä yhteistyötä, vähentämällä päällekkäistä kehittämistyötä ja jakamalla olemassa olevaa osaamista laajasti. Yhteiset koulutukset, materiaalit ja toimintamallit ovat kaikkien toimijoiden hyödynnettävissä, mikä vähentää tarvetta tuottaa niitä erikseen eri organisaatioissa. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on myös ehkäistä asunnottomuutta ja sen pitkittymistä sekä edistää oikea-aikaisia ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Tällä voidaan tavoitella raskaiden ja pitkäkestoisten palvelujen tarpeen vähenemistä ja siten julkisten palvelujen kustannusten kasvun hillitsemistä.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?

Kyllä

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin suurin haaste alkuvaiheessa oli kansallisen toiminnan laajuuden suhde käytettävissä oleviin resursseihin: toimintaa koordinoitiin kahden henkilötyövuoden voimin. Toiminnan käynnistämistä ja vakiinnuttamista helpotti kuitenkin vahva toimintaympäristön tuntemus, erityisesti kansallisen asunnottomuustyön ja ohjelmatyön tuntemus sekä eri sektoreiden toimijoiden ja niiden toimintatapojen tunteminen.

Yksi keskeinen onnistumisen edellytys on ollut rakentaa yhteiskehittämiselle perusta, joka pohjautuu toimijoiden yhteiseen haluun kehittää asunnottomuustyötä ja saada aikaan konkreettisia muutoksia arjen työssä. Tässä eri toimijoiden asiantuntemuksella on ollut keskeinen rooli. Osaaminen on samalla syventynyt ja monipuolistunut ohjelmavuosien aikana, kun kokemuksia ja käytäntöjä on jaettu yli organisaatio- ja sektorirajojen.

Verkostokehittäjien koordinaatiotyö on asettunut tukemaan ohjelmien toteutusta eri tasoilla ja yhdistämään eri sektoreita. Koordinaation tehtävänä ei ole ollut johtaa muiden työtä tai asettua toimijoiden yläpuolelle, vaan fasilitoida yhteistä tekemistä, luoda yhteistyön mahdollisuuksia ja tehdä yhteisiä kehittämistarpeita näkyviksi. Toiminnassa on kuunneltu toimijoiden tarpeita ja arvostettu heidän olemassa olevaa osaamistaan.

Toiminnan lähtökohtana on ollut todellinen tarve. Siksi palautetta on tärkeää kerätä jatkuvasti ja kuunnella sitä herkällä korvalla. Koska kehittämistyön lopullinen hyöty kohdistuu palvelujen käyttäjiin ja monenlaisissa elämäntilanteissa oleviin ihmisiin, myös heidän näkemyksensä on tärkeää saada osaksi kehittämistä. Tässä kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisellä on keskeinen rooli, ja sen edistämistä on tärkeää jatkaa eri muodoissa.

Toimintamallin keskeiset periaatteet – kansallisen yhteiskehittämisen koordinointi, eri sektoreiden yhdistäminen, verkosto- ja ohjelmatyön tukeminen sekä toimijoiden oman asiantuntemuksen hyödyntäminen – ovat sovellettavissa myös muihin toimintaympäristöihin.

Keskeinen riski on, että kansallisella tasolla toimiva koordinaatio etääntyy liikaa arjen työstä ja palvelujen käyttäjien todellisuudesta. Tätä voidaan ehkäistä jalkautumalla aktiivisesti eri puolille Suomea ja kohtaamalla toimijoita heidän omissa toimintaympäristöissään. Kehittämistyö ei voi tapahtua ainoastaan kokoushuoneissa.

Toimintamallissa on tärkeää säilyttää selkeä roolitus: koordinaation tehtävänä ei ole johtaa muiden työtä, vaan tuoda toimijat yhteen, mahdollistaa yhteistyö, koordinoida yhteistä tekemistä, tukea toimijoita ja tehdä suuntaa näkyväksi. Tarvittaessa verkosto voi myös haastaa vakiintuneita näkemyksiä ja avata tilaa uusille tavoille ajatella ja toimia.

Verkostokoordinoinnista opittua, diat (863.19 KB)

Taustatiedot

Maantieteellinen alue

Kehittäjäorganisaatiot

Sininauhasäätiö

Vailla vakinaista asuntoa ry

Y-Säätiö

Toimiala

Sosiaalipalvelut

Toimintaympäristö

Kansallinen toiminta, yhteys asunnottomuusohjelmiin.

Toimintamallin tyyppi

Strategia

Toimintamallin alkuperä

Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)

Käyttöönotto ja levinneisyys

Otettu kehittämisympäristössä käyttöön

Rahoittaja

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)