Asiakaslähtöisen yhdyspintatyön toteutumisen seuranta Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä (RRP2, P4, I1)
Rajapintoja ylittävän asiakaslähtöisen yhteistyön toteutumisen kokemusta seurataan säännöllisesti kerättävällä henkilöstökyselyllä.
Toimintamallin nimi
Rajapintoja ylittävän asiakaslähtöisen yhteistyön toteutumisen kokemusta seurataan säännöllisesti kerättävällä henkilöstökyselyllä.
Toimintamallia varten luodussa kyselyssä kysytään vastaajan taustatietoina palvelulinja, hänen työssään ajankohtaiset yhteistyökumppanit hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä sekä hänen käyttämänsä asiakaslähtöisen yhdyspintatyöskentelyn muodot. Päämuuttujina kysytään työntekijän kokemusta asiakaslähtöisyyden toteutumisesta yhteistyössä asteikolla 1-10 ja työntekijän arviota omasta onnistumisestaan asiakkaan osallistamisesta yhdyspintatyöskentelyyn asteikolla 1-5. Kyselyssä annetaan mahdollisuus vastata vapaalla tekstikentällä henkilöstön ajatusten kuulemiseksi. Vastaajan tunnistetietoja ei kerätä, mutta jokaisesta organisaation yksilöllisestä sähköpostista kyselyyn voi vastata vain kerran.
Tuloksia tarkastellaan palvelulinjakohtaisesti ja kokonaisuutena, jotta voidaan havaita kehitystarpeita ja onnistumisia eri palvelulinjojen välisessä asiakaslähtöisessä yhteistyössä. Päämuuttujien tulokset raportoidaan keskiarvona. Henkilöstön vapaan tekstin sisällöstä poimitaan asiakaslähtöistä yhdyspintatyöskentelyä kuvaavat kommentit ja ne analysoidaan joko induktiivisella tai induktiivis-deduktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä.
Pirkanmaalla lasten- ja nuorisopsykiatrisissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä ja on osittain myös kansallinen ongelma. Taustalla on erityisesti nuorten mielenterveysoireiden lisääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden organisaatioiden resursseissa ja organisoitumistavoissa on ollut merkittäviä eroja.
Toimintamallilla saadaan sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista dataa, jonka keräämiseen ja analysointiin pitää sitoutua. Kysely toteutetaan kuuden kuukauden välein, joten trendien ja muutosten huomaamiseksi seurantaa pitää toteuttaa useita vuosia.