Asiakaslähtöisen yhdyspintatyön toteutumisen seuranta Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä (RRP2, P4, I1)

Rajapintoja ylittävän asiakaslähtöisen yhteistyön toteutumisen kokemusta seurataan säännöllisesti kerättävällä henkilöstökyselyllä.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Pirkanmaalla lasten- ja nuorisopsykiatrisissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä ja on osittain myös kansallinen ongelma. Taustalla on erityisesti nuorten mielenterveysoireiden lisääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden organisaatioiden resursseissa ja organisoitumistavoissa on ollut merkittäviä eroja.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Osana Next Generation EU:n rahoittamaa RRP2 - Suomen kestävän kasvun kehityksen hanketta (P4, I1) Pirkanmaan hyvinvointialueella toteutettiin laaja lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitystyö ja kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman päätavoitteena on tarjota oikea-aikaiset ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut sujuvassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä.

Pirkanmaan RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan kokonaisuudessaan koko alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantamista, hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn nopeuttamista sekä kustannusten nousun hillintää.

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kysynnän kasvaessa mikään vastuualue tai taho ei pysty yksin pysty vastaamaan kasvaneeseen palvelutarpeeseen. Tilanteen helpottamiseksi tarvitaan rajapintoja ylittävää asiakaslähtöistä yhteistyötä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallia oli kehittämässä monialainen työryhmä osana Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelmaa 2024–2026 (RRP2, P4, I1). Tarpeen asiakaslähtöisen yhdyspintatyön toteutumisen seurannalle nostivat esiin selvitystyön projektihenkilöstö. Mittarina käytettävän kyselyn ja toimintamallin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat toimeenpanon projektihenkilöstö yhdessä kehittämiskokonaisuus 4:n toimenpiteiden vastuuhenkilöiden kanssa. Toimeenpanon projektihenkilöstö tuki ja ohjasi toimintamallin jalkauttamisessa ja ylläpidossa.

Tavoiteltu muutos

Toimintamallilla pyritään tuomaan näkyväksi henkilöstön kokemus asiakaslähtöisen yhdyspintatyön toteutumisesta ja havaitsemaan kokemuksessa näkyvät muutokset.

Toteutussuunnitelma

Kysely toteutetaan kuuden kuukauden välein soveltuvassa toimintaympäristössä. Kysely on sähköinen ja siihen toimitetaan linkki sähköpostitse vastuualuejohtajien välittämänä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallia varten luodussa kyselyssä kysytään vastaajan taustatietoina palvelulinja, hänen työssään ajankohtaiset yhteistyökumppanit hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä sekä hänen käyttämänsä asiakaslähtöisen yhdyspintatyöskentelyn muodot. Päämuuttujina kysytään työntekijän kokemusta asiakaslähtöisyyden toteutumisesta yhteistyössä asteikolla 1-10 ja työntekijän arviota omasta onnistumisestaan asiakkaan osallistamisesta yhdyspintatyöskentelyyn asteikolla 1-5. Kyselyssä annetaan mahdollisuus vastata vapaalla tekstikentällä henkilöstön ajatusten kuulemiseksi. Vastaajan tunnistetietoja ei kerätä, mutta jokaisesta organisaation yksilöllisestä sähköpostista kyselyyn voi vastata vain kerran.

Tuloksia tarkastellaan palvelulinjakohtaisesti ja kokonaisuutena, jotta voidaan havaita kehitystarpeita ja onnistumisia eri palvelulinjojen välisessä asiakaslähtöisessä yhteistyössä. Päämuuttujien tulokset raportoidaan keskiarvona. Henkilöstön vapaan tekstin sisällöstä poimitaan asiakaslähtöistä yhdyspintatyöskentelyä kuvaavat kommentit ja ne analysoidaan joko induktiivisella tai induktiivis-deduktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallilla saadaan sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista dataa, jonka keräämiseen ja analysointiin pitää sitoutua. Kysely toteutetaan kuuden kuukauden välein, joten trendien ja muutosten huomaamiseksi seurantaa pitää toteuttaa useita vuosia.