Ammattilaisten digiosaamisen toimintamalli Kainuun hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Ammattilaisten digiosaamisen toimintamalli Kainuun hyvinvointialueella
- Digitsempparit
- Digiperehdytys, sisältää sarjakuvan ja pakopelin
- Kaima- intranet päivitys
-
Digimuutoksen johtaminen
Toimintamallin nimi
Ammattilaisten digiosaamisen toimintamalli Kainuun hyvinvointialueella
- Digitsempparit
- Digiperehdytys, sisältää sarjakuvan ja pakopelin
- Kaima- intranet päivitys
-
Digimuutoksen johtaminen
Kainuun hyvinvointialueen ammattilaisten digiosaamisen toimintamalli koostuu seuraavista osa-alueista.
Digitsempparit
- Digitsempparit ovat työyksiköihin nimettyjä tukihenkilöitä, joiden tehtävä on tarjota matalan kynnyksen apua kollegoille digiratkaisujen käytössä ja käyttöönotossa.
- Digitsempparit tukevat myös esihenkilöitä digimuutoksen jalkauttamisessa ja vahvistavat koko organisaation digimyönteisyyttä.
- Toimintaa on kehitetty vaiheittain vuodesta 2022 alkaen.
- Digitsemppareiden perehdytyksen tueksi on rakennettu Teams-kanava, jossa on ohjeita ja videoita.
- Toimintaan kuuluu kuukausittaiset tsemppariklubit (45 min), joissa kerrotaan organisaation käytössä olevista erilaisista digiratkaisuista.
- Tietohallinnon roolia toiminnassa on vahvistettu.
- Malli on laajasti käytössä Kainuun hyvinvointialueella. Tavoitteena on, että jokaisessa yksikössä toimii vähintään yksi digitsemppari.
Digiperehdytys
1. Sarjakuva – visuaalinen opas digituen antamiseen
Sarjakuvatyö havainnollistaa konkreettisia tilanteita, joissa ammattilainen arvioi asiakkaan digiosaamista, neuvoo palveluiden käytössä ja ohjaa tarvittaessa lisätukeen. Visuaalinen esitystapa tekee sisällöstä helposti lähestyttävää ja muistettavaa, tukee perehdytystä ja toimii sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Sarjakuvan avulla madalletaan kynnystä oppia digipalveluiden ohjausta ja varmistetaan tietosuojaohjeiden noudattaminen.
2. Pakopeli – pelillinen perehdytyskokemus
Pakopeli on selainpohjainen, Medieco-alustalle toteutettu digiperehdytysmateriaali, jossa uusi työntekijä ratkaisee tehtäviä päästäkseen “ulos pakohuoneesta”. Tehtävät liittyvät hyvinvointialueen keskeisiin järjestelmiin (Outlook, Teams, Kaima-intra) ja käytössä oleviin digipalveluihin. Pelillisyys tuo perehdytykseen osallistavuutta ja motivaatiota, vahvistaa tiedon omaksumista ja parantaa perehdytyksen vaikuttavuutta. Ratkaisu tukee organisaation digitalisaatiotavoitteita ja vahvistaa työnantajakuvaa modernina ja kehittämismyönteisenä.
Kaima (intranet) päivitys
Kaima-intranetin Henkilöstön työkalut -osio uudistettiin, jotta henkilöstö löytää helposti kaikki työssä tarvittavat digipalvelut, -järjestelmät ja muut työkalut selkeästi ryhmiteltyinä kokonaisuuksina. Päivityksen tavoitteena on parantaa käytettävyyttä ja tukea digimuutosta. Uudistuksessa:
- linkit ryhmiteltiin selkeisiin kokonaisuuksiin
- jokaisesta järjestelmästä kerrotaan, mitä sillä tehdään
- päällekkäisyydet karsittiin ja vanhentunut sisältö poistettu
Digituki-sivu kokoaa ammattilaisten digituen yhteen paikkaan. Sivulta löytyy digitsemppareiden ja järjestelmien pääkäyttäjien yhteystiedot, digiverkkokoulutukset, opastuksen asiakkaan ohjaamisesta digitukeen sekä puolesta asioinnin ohjeet.
Digimuutoksen johtaminen
Kainuun hyvinvointialueella on kehitetty Digitaalisen muutoksen johtamisen toimintamallia, jonka tarkoituksena on varmistaa, että digiratkaisujen käyttöönotto tapahtuu suunnitelmallisesti ja osana arjen työtä. Malli tukee esihenkilöitä ja henkilöstöä muutoksen ymmärtämisessä, omaksumisessa ja käytäntöön soveltamisessa. Se selkeyttää roolit, vastuut ja tavoitteet sekä tarjoaa konkreettisia työkaluja keskusteluun ja viestintään yksiköissä.
Syksyllä 2025 toteutettiin pilotti, jossa esihenkilöt, digitsempparit ja suunnittelijat kehittivät ja testasivat mallia käytännössä. Pilotti sisälsi kaksi vaihetta:
- Työpaja esihenkilöille ja digitsemppareille, jossa käsiteltiin roolien selkeyttämistä, henkilöstön osaamisen tunnistamista, muutoksen viestintää ja motivointia.
- Yksikkökohtainen työpaja, jonka vetäjänä toimi esihenkilö. Työpajassa keskusteltiin digiratkaisun vaikutuksista työhön ja asiakkaisiin, aikataulutettiin käyttöönotto ja sovittiin tuen tarpeista.
Pilotin tavoitteena oli vahvistaa esihenkilöiden valmiuksia johtaa digimuutosta ja tarjota heille valmiit tukimateriaalit, kuten keskustelurunko ja ohjeet henkilöstön osallistamiseen. Digitsempparit toimivat esihenkilöiden rinnalla käytännön tukena ja henkilöstön motivoinnissa. Mallin kehittämistä jatketaan ja tavoitteena on hyödyntää sitä jatkossa kaikissa digipalveluiden käyttöönotossa.
Ammattilaisten digiosaamisen vahvistaminen on keskeinen edellytys, jotta hyvinvointialue pystyy vastaamaan digitalisaation vaatimuksiin ja tukemaan asiakkaita digipalveluiden käytössä. Kehittämiseen vaikuttavat useat toisiinsa kytkeytyvät tekijät:
Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät
- Kansalliset linjaukset painottavat digitaalista asiointia ensisijaisena toimintatapana julkisissa palveluissa.
- Lainsäädäntö velvoittaa hyvinvointialueita varmistamaan, että asiakkaat saavat neuvontaa ja ohjausta digipalveluiden käytössä.
- Tämä edellyttää, että ammattilaisilla on riittävä digiosaaminen ja kyky ohjata asiakkaita.
Yhteiskunnalliset tekijät
- Väestön ikääntyminen ja kasvavat palvelutarpeet lisäävät digitalisaation painetta.
- Digiosaamisen eriytyminen väestössä korostaa ammattilaisten roolia digituen tarjoajina.
- Ammattilaisten osaamisen kehittäminen vähentää digikuiluja ja parantaa yhdenvertaisuutta.
Taloudelliset tekijät
- Kustannustehokkuus ja työajan säästö edellyttävät, että digipalvelut toimivat sujuvasti ja niitä osataan käyttää.
- Ammattilaisten osaaminen mahdollistaa asiakkaiden ohjaamisen omahoito-ohjelmiin, mikä tukee ennaltaehkäisyä ja vähentää hoidon tarvetta pitkällä aikavälillä.
Kulttuuriset ja organisaatiotekijät
- Digimyönteinen työyhteisö ja muutosvalmius ovat ratkaisevia.
- Johtaminen, henkilöstön sitouttaminen ja jatkuva koulutus varmistavat, että ammattilaiset hallitsevat digitaaliset työkalut ja palvelut.
Ympäristötekijät
- Etäpalvelut vähentävät liikkumistarvetta ja tukevat kestävän kehityksen tavoitteita.
- Ammattilaisten digiosaaminen varmistaa, että etäpalvelut ovat laadukkaita ja saavutettavia.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat Kainuun hyvinvointialueen asiakas- ja potilastyötä tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Asiakasymmärrystä on kerätty kyselyillä, työpajoilla ja haastatteluilla.
Juurruttamisen tehtävät ja toimenpiteet
- Nimetään jokaiseen yksikköön digitsempparit, perehdytetään Teams-kanavan, videoiden ja ohjeiden avulla, ja järjestetään kuukausittaiset tsemppariklubit.
- Otetaan käyttöön sarjakuvan ja pakopelin sisältävä digiperehdytys osana uusien työntekijöiden perehdytystä.
- Ylläpidetään Digituki-sivua ja varmistetaan linkkien selkeys ja ajantasaisuus intrassa.
- Jatketaan digimuutoksen johtamisen toimintamallin kehittämistä ja juurtumista.
- Kerätään palautetta, päivitetään materiaaleja ja vakiinnutetaan malli osaksi perehdytys- ja kehittämisprosesseja.
- Työyksiköihin nimettyjen digitsemppareiden tarjoaman käytännön tuen ansiosta apu on lähempänä ja mahdollisesti vähentänyt ICT- tuen tarvetta.
- Koko organisaatiota koskeva digiperehdytys yhdenmukaistaa perehdytystä. Erilaiset formaatit: pakopeli ja sarjakuva kasvattavat kiinnostusta ja muistettavuutta.
- Kaima-intran “Henkilöstön työkalut” ja "Digituki" -osio ryhmittelevät järjestelmät ja digituen, karsivat päällekkäisyyksiä ja tarjoavat suorat polut: digitsempparit ja pääkäyttäjät, digiverkkokoulutukset sekä asiakkaan ohjaamisen digitukeen. Tämä on parantanut löydettävyyttä ja vähentänyt vanhentuneen sisällön aiheuttamaa sekaannusta.
- Digimuutoksen johtamisen toimintamallin pilotti rakensi konkreettisen toimintamallin esihenkilöille: roolit, vastuut, keskustelurungot, käyttöönoton aikataulutus ja seurantatavat. Malli sitoo johdon päätöksenteon, tietohallinnon suunnittelijoiden roolin, esihenkilöiden käytännön toimeenpanon ja henkilöstön osallistamisen samaan prosessiin. Tarkoituksena, että digiratkaisut kytkeytyvät arjen työhön eivätkä jää irrallisiksi.
Kansikuva
