Ammattilaisten digiosaamisen toimintamalli Kainuun hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Ammattilaisten digiosaamisen toimintamalli Kainuun hyvinvointialueella
- Digitsempparit
- Digiperehdytys, sisältää sarjakuvan ja pakopelin
- Kaima- intranet päivitys
-
Digimuutoksen johtaminen
Toimintaympäristö
Ammattilaisten digiosaamisen vahvistaminen on keskeinen edellytys, jotta hyvinvointialue pystyy vastaamaan digitalisaation vaatimuksiin ja tukemaan asiakkaita digipalveluiden käytössä. Kehittämiseen vaikuttavat useat toisiinsa kytkeytyvät tekijät:
Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät
- Kansalliset linjaukset painottavat digitaalista asiointia ensisijaisena toimintatapana julkisissa palveluissa.
- Lainsäädäntö velvoittaa hyvinvointialueita varmistamaan, että asiakkaat saavat neuvontaa ja ohjausta digipalveluiden käytössä.
- Tämä edellyttää, että ammattilaisilla on riittävä digiosaaminen ja kyky ohjata asiakkaita.
Yhteiskunnalliset tekijät
- Väestön ikääntyminen ja kasvavat palvelutarpeet lisäävät digitalisaation painetta.
- Digiosaamisen eriytyminen väestössä korostaa ammattilaisten roolia digituen tarjoajina.
- Ammattilaisten osaamisen kehittäminen vähentää digikuiluja ja parantaa yhdenvertaisuutta.
Taloudelliset tekijät
- Kustannustehokkuus ja työajan säästö edellyttävät, että digipalvelut toimivat sujuvasti ja niitä osataan käyttää.
- Ammattilaisten osaaminen mahdollistaa asiakkaiden ohjaamisen omahoito-ohjelmiin, mikä tukee ennaltaehkäisyä ja vähentää hoidon tarvetta pitkällä aikavälillä.
Kulttuuriset ja organisaatiotekijät
- Digimyönteinen työyhteisö ja muutosvalmius ovat ratkaisevia.
- Johtaminen, henkilöstön sitouttaminen ja jatkuva koulutus varmistavat, että ammattilaiset hallitsevat digitaaliset työkalut ja palvelut.
Ympäristötekijät
- Etäpalvelut vähentävät liikkumistarvetta ja tukevat kestävän kehityksen tavoitteita.
- Ammattilaisten digiosaaminen varmistaa, että etäpalvelut ovat laadukkaita ja saavutettavia.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
Toimintamallin kohderyhmänä ovat Kainuun hyvinvointialueen asiakas- ja potilastyötä tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Asiakasymmärrystä on kerätty kyselyillä, työpajoilla ja haastatteluilla.