Alueellisen kasvatus- ja perheneuvonnan ammatillisen johtamisen hanke - Pohjois-Savon läntinen alue, 1.1.2022-31.12.2022

Luotu 30.11.2022
Alueellisen kasvatus- ja perheneuvonnan ammatillisen johtamisen hanke - Pohjois-Savon läntinen alue,  1.1.2022-31.12.2022
Alueellisen kasvatus- ja perheneuvonnan ammatillisen johtamisen hanke - Pohjois-Savon läntinen alue, 1.1.2022-31.12.2022

Tiivistelmä

Pilotissa tuotettiin toimintamalli kasvatus- ja perheneuvonnan matalan kynnyksen toimintamuotojen toteuttamiseksi maakunnallisesti yhtenäisellä tavalla.  Palvelu palautettiin matalan kynnyksen sosiaalipalveluksi ja henkilöstölle annettiin mahdollisuus kouluttautua Pohjois-Savossa käyttöönotettaviin perhekeskusmenetelmiin ja asiakkaan etua palveleviin toimintamalleihin. Pilotissa myös tuotettiin tietoa ja toimintamalli alueellisen kasvatus- ja perheneuvonnan ammatillisen johtamisen toteuttamiseksi. Malli noudattaa sosiaalihuoltolakia, THL:n työpaperin esittämää mallia ja on monistettavissa muihinkin alueellisiin kasvatus- ja perheneuvonnan palveluihin.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Pilotissa kokeiltiin ja otettiin käyttöön maakunnallisessa yhteistyöskentelyprosessissa määriteltyjä kasvatus- ja perheneuvonnan matalan kynnyksen toimintamuotoja kaikissa Pohjois-Savon läntisen alueen (kuusi kuntaa) kasvatus- ja perheneuvonnan palveluissa. Uusien toimintamallien käyttöönotto toteutettiin ammatillisen johtamisen keinoin. Alueellisen johtamismallin pilotti kohdentui uusien toimintamuotojen käyttöönoton tukeen, asiakkuuksien johtamiseen sekä resurssien ohjaukseen/johtamiseen. Kasvatus- ja perheneuvonnan toimintamuotojen käyttöönotossa ja sen johtamisessa huomioitiin myös yhdyspinta Yhdessä aika mallin toteuttamiseen. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Projekti toteutettiin Pohjois-Savon läntisellä alueella; Keitele, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto. 

Kohderyhmänä olivat kuntien lapsiperheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Kohderyhmää olivat myös muut lapsiperheiden kanssa työskentelevät toimijat sosiaali- ja terveyspalveluissa, kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa. Johtaminen kohdentui kuuden kunnan kasvatus- ja perheneuvonnan henkilöstöön.

Asiakasymmärrys perustui Pohjois-Savon läntisen alueen kasvatus- ja perheneuvonnan ammattilaisten osaamiseen, sekä asiakasymmärrystä lisättiin kahdella palveluun liittyvällä kyselyllä asiakkaille ja yhdellä kyselyllä yhteistyökumppaneille.

Lapsiperheiden määrät Pohjois-Savo
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena oli:

  1. Tuottaa toimintamalli/käytäntö kasvatus- ja perheneuvonnan matalan kynnyksen toimintamuotojen toteuttamiseksi maakunnallisesti yhtenäisellä tavalla. 
  2. Tuottaa tietoa ja toimintamalli alueellisen kasvatus- ja perheneuvonnan ammatillisen johtamisen toteuttamiseksi. 

Hyötytavoitteena oli: 

  1. Sosiaalihuoltolain mukaisen kasvatus- ja perheneuvonnan saatavuuden parantaminen siirtämällä painopistettä matalan kynnyksen toimintamuotoihin. 
  2. Kehittää asiakkuuksien johtamista niin, että perheet saavat oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäisevästi tukea arkeen, jolloin ongelmien vaikeutumien estyy eikä raskaiden palvelujen tarvetta synny. 
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Pilotin mittarit valittiin tasapainotetun tuloskortin ideologiaa hyödyntäen:

Mittaristo toimi konkreettisena askeleena kohti tiedolla johtamista. Mittariston säännöllinen seuraaminen ja tulosten analysointi yhtenäisti johtamista ja auttoi eri toimijoita keskittymään yhtenäisesti sovittujen painopiste alueiden jatkuvaan kehittämiseen. Tasapainotettu mittaristo oli toimiva työkalu Kasvatus- ja perheneuvonnan ammatillisen johtamisen toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. Jatkokehityksenä tulisi kuitenkin pohtia tarkkaan, että mitä mittareita työkaluun valitaan ja mitä ei, että ne varmasti ohjaisivat eri toimijoita yhtenäisesti käyttämään ja kehittämään sovittuja matalan kynnyksen toimintamuotoja. Myös tiedon tuottamiseen mahdollisimman helposti ja luotettavasti tulisi kiinnittää lisää huomiota.

 

Mittarit
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toiminnan johtaminen jatkui 1.1.2023 aloittaneen Pohjois-Savon hyvinvointialueen läntisen alueen alue-esihenkilön ja lähiesihenkilön luotsaamana. Alue-esihenkilö on kuulunut pilotin ohjausryhmään, joten toiminnan muutos on hänelle tuttua ja hänen on helppo pilotin päätyttyä jatkaa.

Toimintamallin ydinsisältö

Pilotissa tuotettiin toimintamalli kasvatus- ja perheneuvonnan matalan kynnyksen toimintamuotojen toteuttamiseksi maakunnallisesti yhtenäisellä tavalla.  Palvelu palautettiin matalan kynnyksen sosiaalipalveluksi ja henkilöstölle annettiin mahdollisuus kouluttautua Pohjois-Savossa käyttöönotettaviin perhekeskusmenetelmiin ja asiakkaan etua palveleviin toimintamalleihin. Pilotissa myös tuotettiin tietoa ja toimintamalli alueellisen kasvatus- ja perheneuvonnan ammatillisen johtamisen toteuttamiseksi. Malli noudattaa sosiaalihuoltolakia, THL:n työpaperin esittämää mallia ja on monistettavissa muihinkin alueellisiin kasvatus- ja perheneuvonnan palveluihin.

prosessikuvaus

Toimintamallin aikaansaama muutos

Konkreettisena muutoksena pilotti tuotti alueellisen (useamman kunnan) kasvatus – ja perheneuvonnan mallin ja muutti osittain erikoissairaanhoidon jatkohoitoyksiköksi ajautuneen kasvatus- ja perheneuvonnan toiminnan matalan kynnyksen sosiaalihuollon palveluksi. Vaikuttavuutta pilotti tuo pidemmällä aikavälillä lisäämällä Pohjois-Savon läntisen alueen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia silloin, kun murheet ovat vielä pieniä. Tästä seuraa myös taloudellinen yhteiskunnallinen hyöty.

Resurssien ohjaaminen yli kuntarajojen oli hankalaa pitkien välimatkojen ja vähäisten resurssien vuoksi. Sama haaste on johdolla hyvinvointialueen alkamisen jälkeenkin, vaikka kaikki työntekijät ovatkin nyt yhden työnantajan palkkalistoilla. Asiakastiedon käsittelyssä hyvinvointialueen alkaminen tuo helpotusta. Toiminnan sisällöllinen muutos jää elämään työntekijöiden osaamisen kautta. Alueellinen toiminta vaatii asiakastiedon käsittelyyn tietoturvallisen tekniikan. Asiakkaan antamaan lupaan luovuttaa tietoja eri rekisterien välillä edellytetään käytännön näkökulmasta hyvinvointialueen alkaessa sähköistä menettelyä.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Ks. liitteenä oleva loppuraportti. 

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Keitele, Suonenjoki, Pielavesi, Rautalampi, Tervo ja Vesanto
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)