Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Savonlinnan seudulla nuorten päihdepalvelut ovat olleet pirstaleiset, eikä nuorilla ole ollut nimettyä omaa päihdetyöntekijää. Hankkeessa lähdettiin vastaamaan tähän tarpeeseen ja rakentamaan nuorten päihdepolkumallia.
Päihdenuoria kohtaaville aikuisille ei ole ollut selvää mihin he ohjaavat päihdenuoria ja samalla nuoren sekä perheen oikea -aikaisen ja oikeanlaisen avun saaminen on voinut viivästyä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
- Tulevaisuuden Sote keskus-hankkeessa on painotettu lasten ja nuorten matalankynnyksen monialaisen mielenterveys - ja päihdetyön laadun sekä saatavuuden parantaminen.
- Sekä päihteillä oireilevien nuorten tuentarpeen tunnistamisen, hoitoon ohjautumisen sekä kokonaisvaltaisen tuen ja hoidon vahvistaminen.
- Tavoitteena on saada Etelä-Savon hyvinvointialueelle yhdenmukaiset ja tasavertaiset palvelut asuinalueesta riippumatta.
- Tavoitteena on edistää nuorten nopeampaa ohjautumista oikealle ammattilaiselle ja ehkäistä nuorten päihteiden käytön jatkumista sekä muiden ongelmien ilmaantumista mm. mielenterveysongelmat, haasteet koulussa, rikollisuus, sosiaaliset ongelmat koulussa ja kotona.
- Yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen muiden toimijoiden kanssa.
- Päihteillä oireilevan nuoren prosessin selkeyttäminen.
Päihteiden käytöllä oireilevat alle 18-vuotiaat nuoret sekä heidän perheensä.
Palvelussa olevia nuoria on osallistutettu palvelun ja nuorten kohtaamisen laadun arvioinnissa anonyymin kyselyn avulla.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on nuorten päihdepalvelun
- Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus. Päihteillä oireilevan nuoren pääsy oikeaan palveluun, oikea-aikaisesti ja haasteisiin/ongelmiin puuttuminen ajoissa, nuoria kohtaavien aikuisten toimesta on ensiarvoisen tärkeää nuoren terveyden ja tulevaisuuden näkökulmasta. Matalan kynnyksen yhteydenoton mahdollisuus kaikille (mm. verkosto, huoltajat, nuorten kanssa toimijat, nuoret) nuorten päihdetyöntekijään lisää hoidon saatavuutta. Hoidon jatkuvuus taataan nuorten päihdetyöntekijän työskennellessä nuoren kanssa sovittu prosessi alusta loppuun, jonka jälkeen tehdään jatkohoidon suunnitelma. Jatkohoidon järjestyminen varmistetaan, nuorta ja perhettä ei jätetä yksin odottamaan jatkohoitoon pääsyä. Näillä toimilla turvaamme nuorelle ja hänen perheelle avun saannin.
- Ennaltaehkäisy ja ennakointi. Ajoissa nuoren tilanteeseen puuttumalla pyritään ehkäisemään suurempien ongelmien syntymistä nuoren elämään. Varhaisen puuttumisen myötä voidaan jopa estää päihteidenkäytön jatkuminen aikuisuudessa sekä ehkäistä syrjäytymistä.
- Laatu ja vaikuttavuus. Päihteillä oireilevan nuorten hoidon laatua vahvistetaan tarpeet kohtaavalla ja oikea-aikaisella hoitoon ohjauksella. Päihdetyöntekijä on oman alansa ammattilainen, joka osaa kohdata nuoren ja hyödyntää yksilöllisesti sopivia työmenetelmiä työskentelyssään. Laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan kehitystyön yhteydessä säännöllisesti.
- Monialaisuus ja yhteen toimivuus. Päihteillä oireilevasta nuoresta huolestuneella taholla on mahdollisuus saada ensimmäisellä yhteydenotolla kontaktoitua nuorten päihdetyöntekijä. Tämä mahdollistaa vastuunottamisen heti nuoresta nousseen huolen esiinnyttyä. Yhteistyörakenteiden kehittäminen monialaisen työn mahdollistamiseksi on osa hanketta. Näin minimoidaan päällekkäisen työn tekeminen. Moniammatillisen työn merkitys huomioidaan, työnjaon selkeyttäminen.
- Kustannusten nousun hillintä. Nuorten päihdetyön toimintamallin mahdollistamana saadaan päihteillä oireilevat nuoret varhaisessa vaiheessa oikean hoidon piiriin jo perusterveydenhuollossa. Tällä pyritään ehkäisemään nuoren ohjautuminen erikoissairaanhoitoon. Toiminnalla pyritään lisäksi tarttumaan ja vaikuttamaan nuoren muihinkin haasteisiin/ongelmiin nopeammin nuorten päihdetyön moniammatillisen tiimin tuella.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Nuorten päihdetyöntekijän työstä kerätään palautetta nuorilta, perheiltä, itse työntekijältä ja yhteistyötahoilta kyselyjen avulla. Kyselystä toivotaan nousevan esiin työn merkitykselle tärkeitä näkökulmia, toimivia menetelmiä sekä kehityksellisiä tarpeita.
Prosessin vaikuttavuutta arvioidaan nuoren arjen- ja elämänhallinnan ja elämänlaadun paranemisen näkökulmista. Lisäksi arviointia toteutetaan perheen hyvinvoinnin ja voimavarojen kautta sekä lastensuojelullisten tarpeiden näkökulmista.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Nuorten päihdetyön laadukas suunnitelma ja alueen palvelurakenteen tunnistaminen selkiyttää kehittämistä sekä prosessia.
Työntekijällä on tärkeä olla:
- moniammatillinen työryhmä omana tiiminä
- selkeät konsultointi kanavat
- hyvä tuntemus alueen nuorten palvelujärjestelmästä, verkostoista sekä sidosryhmistä
- kehitysmyönteinen tiimi, organisaatio ja verkosto
Moniammatillisessa tiimissä päihdetyöntekijän rooli, työnkuva sekä tavoite selkeät. Päällekkäisen työn minimointi.
