Aktiivisuuden seurantapalvelu osana kotihoidon asiakkaiden hyvinvoinnin seurantaa

Luotu 08.03.2023
Aktiivisuuden seurantapalvelu osana kotihoidon asiakkaiden hyvinvoinnin seurantaa
Aktiivisuuden seurantapalvelu osana kotihoidon asiakkaiden hyvinvoinnin seurantaa

Tiivistelmä

Toiminnassa tavoitteena on asiakkaan omien voimavarojen - , arjen hyvinvoinnin -  ja  elämänlaadun  tukeminen. Aktiviteettitietoja pystytään hyödyntämään asiakkaan toimintakyvyn muutoksiin ennaltaehkäisevänä vaikutuksena ja reagoimaan niihin ajoissa. Aktiviteettitietoa pystytään hyödyntämään myös palveluiden oikea-aikaisena kohdentamisena. 

Malli koostuu kotiin asennettavista turvallisuussensoreista, jotka antavat tilannekuvaa henkilön aktiivisuudesta kotona, eri huoneissa vietetystä ajasta, keittiön liikeaktiivisuudesta; sähkölaitteiden käytöstä (mikro, vedenkeitin, kahvinkeitin ym.) sekä jääkaapin käytöstä. Turvallisuussensorit näyttävät myös viimeisimmän vuorokauden lepoajan aktiivisuuden, ulos poistumiset sekä huonetilojen lämpötilan ja - kosteuden. Järjestelmä oppii henkilön aktiivisuusprofiilin ja tekee hälytykset poikkeavasta käytöksestä erilaisten informatiivisten automaattisien ilmoitusten ja herätteiden muodossa. Heille, joille koetaan tarpeellisena, voidaan luoda järjestelmään lisäksi sensoreiden välittämään tietoon perustuen erilaisia henkilökohtaisia hälytyksiä, mm. pitkittynyt ulkoilu- tai liian korkea huonelämpötila. Laite- ja järjestelmäpalvelu sisältävät tiedonsiirtoon tarvittavat liittymät- ja yhteydet, myös omaisen käyttöliittymän.  Lisäksi mallissa on käytössä päiväkirjatoiminto, joka toimii asiakkaan läheisten ja hoitajien välillä sekä tarvittaessa hoitoketjuun osallistuvien taholla. 

Malli antaa työkaluja ammattilaiselle oman työn suunnitteluun ja sujuvoittamiseen. Malli soveltuu kotihoidon palveluvalikoimaan ei-invasiivisena hoitona ja sen avulla voidaan mahdollisesti välttää raskaampiin palveluihin siirtymistä. Mallia voidaan myös käyttää osana PTA-prosessia, joko kotihoidon palveluihin hakeutuessa tai kotihoidosta seuraavan portaan palveluihin siirtyessä. 

Malli tuo myös turvaa asiakkaalle ja asiakkaan läheisille, kun asiakkaan toimintakyky antaa aihetta epäillä kotona itsenäistä arjessa suoriutumista. Läheisen on mahdollista olla asiakkaan luona enemmän läheisen kuin hoivaajan roolissa.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Ikäihmiset
Omaiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Ikäihmisten väestönosan kasvun myötä ja vähenevien työntekijämäärien vuoksi tarvitaan uusia teknologisia ratkaisuja tukemaan ikäihmisten kotona asumista ja ehkäisemään raskaimpiin palveluihin siirtymistä. Tarvitaan toimintamalleja, joiden kautta on saatavilla tietoa tarvelähtöisistä teknologioista, niiden hyödyistä ja vaikutuksista. 

Toimintamallissa tarkoituksena oli selvittää, mitä lisäarvoa aktiivisuuden – ja univalverytmin seurantapalvelu tuo asiakkaille, heidän läheisilleen ja heidän hoitoonsa osallistuville ammattilaisille. Asiakkaat olivat pääsääntöisesti muistisairaita.

Oletuksena oli, että sensoreista saatava aktiviteettitieto auttaa SAS-lähetteen laatimisessa sellaisten asiakkaiden kohdalta, joiden kotona pärjääminen on vaakalaudalla.​ Kuntouttavan arviointijakson asiakkaiden kohdalla aktiviteettitiedosta oletetaan saatavan apua päätöksenteossa siitä,  siirtyykö asiakas palveluihin vai tehdäänkö hänelle kielteinen päätös​. Mallin myötä on myös tarve saada tietoa asiakkaiden toiminnasta kotona silloin, kun asiakkaan luona ei ole heidän läheisiään tai hoitajia. Pystyykö muistisairas edelleen toimimaan rutiinilla esim. ravitsemuksen suhteen, vaikka päätöksentekokyvyssä on alenemaa? Tällaisen datan  hyödyntäminen asiakkaan hoidossa auttaa asiakasta parhaimmillaan  vielä jatkamaan asumista omassa kodissaan laitoshoitoon siirtymisen sijaan. Omassa kodissa selviytyminen on kuitenkin monen toive.

Kotona asumista tukevan teknologian käyttöönotto linkittyy Etelä-Karjalan hyvinvointialueen  strategian kärkiin, jotka ovat: henkilöstöön panostaminen, prosessit ja sujuvuus sekä palveluiden porrastus.  Näillä toiminnan periaatteilla Etelä-Karjalan hyvinvointialue suuntaa palvelujaan, toimintojaan ja kehittämistään. Strategiaa kuljetetaan arkeen toimintakyky-, digital​isaatio- ja työhyvinvointiohjelman avulla. Tarkoituksena on helpottaa niin asiointia kuin työn tekemistä. 

Visiomme:
Olemme edelläkävijäyhteisö, jonka vuoksi hyvinvointialueellamme on saavutettavat palvelut, Suomen hyvinvoivin väestö ja onnellisimmat työntekijät.

Missiomme:
Toimintamme lisää asukkaidemme terveyttä, toimintakykyä ja turvaa läpi elämän.

Arvot:

  • Mie turvaan.
  • Mie uskallan.
  • Mie vastaan.
  • Mie välitän.
Strategiakuva
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategiakuva
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Suomen väestössä tapahtuu tulevien vuosikymmenten aikana muutoksia,  jossa taustalla vaikuttavat syntyvyyden ja kuolemisen aleneminen. On ennustettu, että erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä iäkkäiden määrä kasvaa samalla kun lasten ja työikäisten määrä vähenee. 

Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 tavoitteena on ikäkyvykäs Suomi. Ikäohjelmassa määritellään yhteinen suunta ja keinot, joiden avulla varaudutaan väestön ikääntymiseen. Ohjelma kannustaa mahdollisimman toimintakykyiseen ikääntymisen turvaamiseen sekä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän palvelujärjestelmän rakentamiseen (STM:n julkaisuja 2020:31).

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 asetti yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen.

Kaiken lähtökohtana on tarve saada lisäturvaa asiakkaalle ja tietoa hoitohenkilökunnalle sekä hänen läheiselleen asiakkaan turvallisesta selviytymisestä omassa kodissaan. 

Asiakas:  

•Asiakas saa lisää turvallisuuden tunnetta, kun tietää, että sensorit välittävät tietoa hoitajille ja läheisille

• Asiakas saa lisää itsenäisyyttä, kun sensorit välittävät tietoa  läheisille ja fyysinen valvominen jää vähemmälle. 

Asiakkaan läheinen:

• Antaa lisäturvaa asiakkaan läheiselle, kun läheinen voi  mobiilisovelluksesta seurata asiakkaan arjessa selviytymistä. Tietoa saa mm. asiakkaan valveilla olosta, WC-käynneistä, sähkölaitteiden käytöstä ja ruokailusta. Läheinen voi myös hyödyntää sovellusta tilanteissa, joissa ei saa yhteyttä puhelimitse. 

• Seurantapalvelu antaa vapautta läheissuhteeseen. Läheisen ei tarvitse lähteä tarkistuskäynnille, kun näkee kokonaistilanteen sovelluksesta; voi enemmän vierailla.

•Asiakkaan läheinen pystyy saamaan tietoa asiakkaan arjesta myös silloin, kun asuu kauempana.

Hoitohenkilökunta: 

•Helpottaa hoitajaa hahmottamaan asiakkaan kokonaistilanteen etukäteen  ennen kotikäynnille menoa; esim. miten yö on sujunut.

•Seurantapalvelu auttaa uusien asiakkaiden kohdalla hoitajaa hahmottamaan asiakkaan päivärytmiä ( milloin on valveella, ruokailee, mahdollisesti peseytyy ja milloin on sängyssä).

•Seurantapalvelu mahdollistaa tuen ennaltaehkäisevissä palveluissa, kun nähdään asiakkaan kokonaistilanteen kehitystä seurantapalvelusta pidemmältä aikaväliltä.

Organisaatio ja yhteiskunta:

Sovelluksesta saa hyödynnettävää tietoa: 

•Palvelutarpeen arviointiin antamaan tukea päätöksentekoon kuntouttavalla arviointijaksolla tai PTA-vaiheessa raskaampiin palveluihin siirryttäessä.

•Kotihoidon käyntien määrää arvioitaessa, voidaanko käyntejä vähentää vai pitääkö lisätä?

•Laitoshoidon siirtymiseen myöhentämisessä, kun sensorit tuovat lisäturvaa kotona asuvalle ja hänen läheiselleen. 

Kohderyhmänä  ovat osa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen Ruokolahti-Vuoksenniskan säännöllisen kotihoidon asiakkaat, joiden kotona asumisen pärjääminen vaatii toimintakyvyn / terveydentilan seurantaa. Lisäksi kohderyhmänä ovat kuntouttavan arviointijakson asiakkaat, joiden kohdalla seurantapalvelu auttaa päätöksentekoa.

Odotettu tulos:

1. Sensoreista saatava aktiviteettitieto auttaa SAS-lähetteen laatimisessa sellaisten asiakkaiden kohdalta, joiden kotona pärjääminen on vaakalaudalla.

2. Kuntouttavan arviointijakson henkilöt; siirtyvätkö palveluihin vai tehdäänkö kielteinen päätös?

Asiakasymmärrystä on kerrytetty eri tilaisuuksissa ja kohtaamisissa keskustelemalla ja kertomalla kohderyhmälle ja heidän läheisilleen eri teknologialaitteiden hyödyistä ikääntyneiden arjessa. 

Palvelun sopivuutta asiakkaille  ja pilotissa oleville läheisille  on kartoitettu palautekyselyillä suullisesti ja kirjallisesti (väli- ja loppuarviointi).

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Pystytään paremmin ennakoimaan ikäihmisten toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia ja reagoimaan niihin ajoissa.

Lyhyen aikavälin vaikutukset kohdistuvat palveluvalikoiman laajenemiseen uutta teknologiaa otettaessa käyttöön ja työn tekemisen muutoksen aikaan saamaan työhyvinvoinnin paranemiseen.

Pitkän aikavälin vaikutuksia ovat palvelujärjestelmän kehittyminen kustannustehokkaasti vastaamaan nykyistä paremmin muuttuvia ja kasvavia asiakastarpeita huomioiden asiakaan yksilölliset tarpeet ja tietoturva.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Arviointikysymykset: 

1. Tukeeko asiakkaan kotona sensoreilla kerätty aktiviteettitieto ammattilaista asiakkaan hoidossa? ​

2. Lisääkö asiakkaan kotoa sensoreilla kerätty aktiviteettitieto asiakkaan / läheisen kokemaa turvallisuuden tunnetta

Mittarit: Asukkaiden, heidän omaistensa ja ammattilaisten palautekyselyt, RAI-arviointi sekä tukipyyntöjen määrä.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Mallin testauksen alussa kartoitetaan sopivat asiakkaat laadittujen asiakaskriteerien pohjalta. Jokaiselle asiakkaalle mietitään yksilölliset tavoitteet, joiden pohjalta sensoreita seurataan. Asiakkailta pyydetään myös suostumus aktiivisuuden seurantapalvelun käyttöön. 

Malliin liittyy sensoreiden asennus ja tarvittaessa yhteydenpito tukeen, palvelun tuottajaan. Asiakastietojen ja hälytysten seuranta tapahtuu sovellusten kautta; reagoidaan saatuun dataan ja siinä ilmeneviin poikkeamiin sensoreiden toiminnassa tai asiakkaan käyttäytymisessä. Asiakkailla on mahdollisuus halutessaan antaa sovellukseen käyttöoikeudet läheisilleen. 

Palvelun tuottaja perehdyttää ammattilaiset ja asiakkaiden läheiset, jotka lähtevät mukaan testaamaan palvelua.  Alueelta tarvitaan myös yhdyshenkilö, joka koordinoi ja ohjaa muuta hoitohenkilökuntaa sekä seuraa ja arvioi aktiivisuuden seurantapalvelua yhdessä palvelun tuottajan kanssa. 

Palvelun tuottajan työntekijät, jotka osallistuvat pilotointiin allekirjoittavat salassapitosopimukset ennen laitteiden asennusta. 

Palvelun tuottaja pitää henkilökunnalle infotilaisuudet, jossa palvelusta kerrotaan. Lisäksi palvelun tuottaja perehdyttää pääkäyttäjät ja muun henkilökunnan. Palveluntuottaja perehdyttää myös asiakkaan läheiset. Pääkäyttäjillä on käytössään mobiilisovelluksen lisäksi tietokoneen laajempi sovellus. Muu henkilökunta ja asiakkaiden läheiset käyttävät vain sensoriteknologiaa mobiilisti puhelimistaan. 

Aktiivisuuden- ja uni-/valve rytmin seurantapalvelu on helppokäyttöinen, se ei vaadi kuin lyhyen koulutuksen sovelluksen käytöstä. 

Kokonaisuutta kehitetään yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Palautetta teknologiasta kerätään sekä suullisesti että kirjallisesti toimintamallin kehittämiseen osallistuneilta asukkailta ja heidän läheisiltään sekä ammattilaisilta.  Pilotin lopussa pidetään palautetilaisuus mallin kehittämiseen osallistuneille. 

Lisäksi tehdään kustannuslaskentaa ja vaikuttavuuden arviointia. Laskennassa otetaan huomioon laitteiden käyttöönottokustannukset, kuukausivuokrat , sensoreiden asennus- ja poistokustannukset sekä  henkilökunnan koulutukset ( esim. asennuskoulutus) ja toimittajan matkakustannukset.  Mallin pilotointiaikana asukkaille ei vyörytetä maksuja . Kustannuslaskelmasta on liitteenä erillinen kaava, mutta varsinaista kustannuslaskelmaa ei voida julkaista osittain salattavan tiedon vuoksi (Liite: Vaikuttavuutta).

Vaikuttavuutta arvioidaan kustannuslaskennan lisäksi  niin asiakkaiden, - läheisten, hoitohenkilökunnan kuin organisaationkin näkökulmasta.

  • Sensorien avulla voidaan miettiä, että tarvitseeko asiakas kotihoidon palveluja vai pärjääkö pelkästään sensorien avulla (palveluohjaus, omaisten huoli)?
  • Turvallinen kotiutuminen sairaalasta ja arkirytmiin palautuminen; kuntouttava arviointijakso (pta - arviointi).
  • Sensoreiden avulla voidaan kohdentaa tarvittavat kotihoidon palvelut  niin palvelun alussa kuin jatkossakin; vai pitäisikö asiakas jo siirtää palveluasumiseen?

Mallin juurruttamisesta vakiintuneeksi toiminnaksi käydään keskustelua koko mallin kehittämisen ajan, josta raportoidaan päättävälle taholle ja tiedotetaan säännöllisesti koko hyvinvointialueelle. Viestintä on suuressa roolissa niin pilotin aikana kuin sen jälkeenkin, samoin toimintamallin jatkuva arvioiti.

Valitettavasti hyväksi todettu malli jäi Etelä-Karjalan alueella vain pilotointiin 3.5.2023- 8.10.2023 väliseksi ajaksi. Aika ei ollut oikea uuden toimintamallin käyttöönottoon.

Vaikuttavuutta (566.93 KB)

Toimintamallin ydinsisältö

Toiminnassa tavoitteena on asiakkaan omien voimavarojen - , arjen hyvinvoinnin -  ja  elämänlaadun  tukeminen. Aktiviteettitietoja pystytään hyödyntämään asiakkaan toimintakyvyn muutoksiin ennaltaehkäisevänä vaikutuksena ja reagoimaan niihin ajoissa. Aktiviteettitietoa pystytään hyödyntämään myös palveluiden oikea-aikaisena kohdentamisena. 

Malli koostuu kotiin asennettavista turvallisuussensoreista, jotka antavat tilannekuvaa henkilön aktiivisuudesta kotona, eri huoneissa vietetystä ajasta, keittiön liikeaktiivisuudesta; sähkölaitteiden käytöstä (mikro, vedenkeitin, kahvinkeitin ym.) sekä jääkaapin käytöstä. Turvallisuussensorit näyttävät myös viimeisimmän vuorokauden lepoajan aktiivisuuden, ulos poistumiset sekä huonetilojen lämpötilan ja - kosteuden. Järjestelmä oppii henkilön aktiivisuusprofiilin ja tekee hälytykset poikkeavasta käytöksestä erilaisten informatiivisten automaattisien ilmoitusten ja herätteiden muodossa. Heille, joille koetaan tarpeellisena, voidaan luoda järjestelmään lisäksi sensoreiden välittämään tietoon perustuen erilaisia henkilökohtaisia hälytyksiä, mm. pitkittynyt ulkoilu- tai liian korkea huonelämpötila. Laite- ja järjestelmäpalvelu sisältävät tiedonsiirtoon tarvittavat liittymät- ja yhteydet, myös omaisen käyttöliittymän.  Lisäksi mallissa on käytössä päiväkirjatoiminto, joka toimii asiakkaan läheisten ja hoitajien välillä sekä tarvittaessa hoitoketjuun osallistuvien taholla. 

Malli antaa työkaluja ammattilaiselle oman työn suunnitteluun ja sujuvoittamiseen. Malli soveltuu kotihoidon palveluvalikoimaan ei-invasiivisena hoitona ja sen avulla voidaan mahdollisesti välttää raskaampiin palveluihin siirtymistä. Mallia voidaan myös käyttää osana PTA-prosessia, joko kotihoidon palveluihin hakeutuessa tai kotihoidosta seuraavan portaan palveluihin siirtyessä. 

Malli tuo myös turvaa asiakkaalle ja asiakkaan läheisille, kun asiakkaan toimintakyky antaa aihetta epäillä kotona itsenäistä arjessa suoriutumista. Läheisen on mahdollista olla asiakkaan luona enemmän läheisen kuin hoivaajan roolissa.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Arvioinnin mittareina käytettiin asiakkaiden,  heidän omaistensa ja ammattilaisten palautekyselyjä, RAI-arviointia sekä tukipyyntöjen määrää seurantapalvelun sovelluksesta ja sensorien toimivuudesta.

Seurantapalvelua testasi 10 kotihoidon asiakasta, joista kahdelle laitteet otettiin käyttöön jo arviojakson aikana. Yksi asiakas, jolla sensorit olivat pilotin alussa käytössä siirtyi pilotin aikana palveluasumisen piiriin, jolloin laitteet siirrettiin käyttöön toiselle asiakkaalle. 

RAI-arviointeja vertaillessa huomattiin, että sensorien käyttö ei vaikuttanut RAI-arvioinnin tuloksiin. Sensoreiden läsnäolo ei parantanut tai huonontanut asiakkaan toimintakykyä. 

Laitteiden ja sovelluksen toimintaan liittyviä tukipyyntöjä tehtiin yhteensä 16 kappaletta. Pyyntöjä oli selvästi enemmän pilotin alkuvaiheessa, mikä kertonee osaltaan myös hoitajien oppimisesta pilotin aikana. Osa tukipyynnöistä liittyi tunnusten toimintaan, mutta suurin osa sensoreiden toimintaan, pääasiassa erilaisiin yhteyshäiriöihin.

Kyselyssä asiakkaiden vastauksista voidaan päätellä, että osan heistä oli muistisairauden vuoksi vaikeaa kertoa omaa mielipidettään. Osa turvautui läheisten mielipiteeseen. Kyselyn avoimeen kenttään pyydettiin ajatuksia tästä tai muista  teknologialaitteista. Vastauksia oli  mm.; "Pyydän kysymään tyttäreltä" tai "Haluan jatkossakin palveluita, jos ne tiedetään tarpeelliseksi". Asiakkailta kysyttiin myös, että haluaisivatko he jatkossakin pitää seurantapalvelun kotona; kolme (3) yhdeksästä (9) vastasi "kyllä" ja kuusi (6) "en osaa sanoa" (Liite: Loppukysely asiakkaille ).

Asiakkaan läheiset kokivat seurantapalvelun hyödyllisenä. He kokivat pystyvänsä seuraamaan asiakkaan ruokailuja, wc-käyntejä ja uniaikaa, joista ehkä aiemmin oli ollut huoli. Palvelusta koettiin saatavan apua arkeen,  ja palvelun vuoksi ei tarvinnut ajaa enää pitkiä matkoja saadakseen tietoa, miten siellä pärjätään. Joku omainen myös kertoi, että pystyy nyt  ohjaamaan asiakasta paremmin ravitsemuksen ja juomisten kanssa.  Palvelun koettiin antavan huolehtivalle omaiselle vapautta ja mielenrauhaa (Liite: Väliarviointi; kysely asiakkaan läheiselle).

Kysyttäessä, haluaisitko, että läheisesi jatkossakin käyttäisi tätä seurantapalvelua yksi (1) neljästä (4) vastasi kyllä ja yksi (1) vastasi en sekä kaksi (2) ei osannut sanoa. (Liite: Loppukysely asiakkaan läheiselle).

Kotihoidon hoitajat kokivat, että he ovat saaneensa hoidon kannalta hyödyllistä tietoa asiakkaan omatoimisuudesta ja vuorokausirytmistä ja tätä tietoa oli voinut hyödyntää käynnille mentäessä.  Seurantapalvelun avulla hoitaja on voinut rakentaa paremman kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta.

Avoimissa vastauksissa todettiin, että "Nyt kun sensoreista luovutaan, joudumme korvaamaan palvelun osalla asiakkaista raskaammalla palvelulla. Henkilökohtaisilla asetuksilla on saatu turvaa itsekseen ulkoilijoille. Lisäksi sillä on saatu kiinni päivärytmiä, wc-rytmiä ja ruokarytmiä. " Hoitajilta kysyttiin myös, että haluaisivatko he jatkossakin hyödyntää asiakkaan hoidossa tätä seurantapalvelu seitsemän (7) yhdestätoista (11) vastasi "kyllä" ja neljä (4) "en osaa sanoa". (Liitteet: Väliarviointi; kysely hoitohenkilökunnalle, Loppukysely hoitohenkilökunnalle).

Palveluun liittyviä huomioita ja kehittämisehdotuksia saatiin sekä läheisiltä että  hoitajilta. Läheisiltä tuli toive, että kaikki hoitajien käynnit tulisivat näkyväksi palveluun ja että käyntiin liittyvistä tapahtumista kirjattaisiin myös, esim. jos asiakas on käynnin aikana syönyt tai jos ruoka ei vaikka ollut maistunut. Kaikkineen toivottiin päiväkirjan aktiivisempaa käyttöä(Liite: Väliarviointi; kysely hoitohenkilökunnalle) .   

Sensoreiden kiinnitysten pitävyydessä oli jonkin verran haasteita ja niiden paikkaa on jouduttu vaihtamaan. Sovelluksesta saatavaa tietoa oli hieman kyseenalaistettu, kun asunnossa on saattanut  asioida muitakin kuin itse asiakas. Onko jokainen jääkaapin avaus asiakkaan tekemä? Onko jokainen wc-käynti asiakkaan oma?  (Liitteet: Väliarviointi; kysely hoitohenkilökunnalle, Väliarviointi; kysely asiakkaan läheiselle).

Puhelinsovellukseen toivottiin saman päivän koostetietoja edellisen vuorokauden tietojen sijaan. Sovellus on myös saanut kiitosta helppokäyttöisyydestä (Liite: Väliarviointi; kysely hoitohenkilökunnalle). 

Muutoksen mittaamista arvioitiin kahden eri kysymyksen pohjalta:

1. Tukeeko asiakkaan kotona sensoreilla kerätty aktiviteettitieto ammattilaista asiakkaan hoidossa?

Vastausten perusteella; pääasiassa kyllä

2. Lisääkö asiakkaan kotoa sensoreilla kerätty aktiviteettitieto asiakkaan /omaisen turvallisuuden tunnetta?

Vastausten perustella; osittain kyllä

Kustannusvaikuttavuutta kotihoidossa ja kuntouttavalla arviointijaksolla saadaan mm. siitä, kun aina ei tarvitse lähteä paikan päälle tarkistamaan tilannetta vaan voidaan tarkistaa tilanne sovelluksesta saatavalla datalla. Myös raskaampiin palveluihin ja palveluasumiseen siirtymisen myöhentäminen tuo pitkällä aikavälillä kustannusvaikuttavuutta, kun asiakas voi asua vielä hyvinkin huonokuntoisena kotona.

Toimintamallin avulla pystytään paremmin ennakoimaan ikäihmisten toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia ja reagoimaan niihin ajoissa. Seurantapalvelu tuottaa tietoa hoitohenkilökunnalle asiakkaan kokonaistilanteesta ja tuo lisäturvaa itsenäisesti elävälle asiakkaalle sekä hänen läheiselleen. 

Aktiivisuuden – ja uni- /valve rytmin seurantapalvelu soveltuu  hyvin kuntouttavalle arviointijaksolle ja kotihoitoon. Lisäksi malli soveltuu esimerkiksi vammaispalveluun, omaishoitoon tai senioriasumiseen ennen varsinaisia palveluja.

Väliarviointi; kysely asiakkaan läheiselle (78.38 KB)
Väliarviointi; kysely hoitohenkilökunnalle (87.23 KB)
Loppukysely asiakkaalle (210.69 KB)
Loppukysely asiakkaan läheiselle (78.96 KB)
Loppukysely henkilökunnalle (150.79 KB)

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Tarve jonkinlaiselle jatkuvan koulutuksen mahdollisuudelle palvelun ympärillä ilmeni myös kesken pilotin mukaan tulleille läheisille ja hoitajille. Oletus oli, että sairaanhoitaja yksikössä hoitaisi tätä roolia, mutta aikataulullisesti tässä oli haastetta. Yhdestä koulutustilaisuudesta tehtyä videota ei saatu teknisistä syistä jakoon, mikä olisi kyllä auttanut asiaa. 

Aikataulullisesti on hyvä ottaa huomioon, että jollakin henkilökunnasta on päivittäin mahdollisuus tarkastaa sensoritiedot järjestelmästä ja reagoida, jos niissä on ongelmia. Täytyy myös olla mahdollisuus fyysisesti käydä tarkastamassa järjestelmästä  'pudonneet' sensorit ja tehdä tarvittavat korjaukset ja asioida tuen kanssa.

Sensorien asennuksessa on otettava huomioon asukkaat yksilöinä, jotta sensorit asennetaan oikeille korkeuksille huomioiden mm. pyörätuolien käyttäjät.​ 

Tulee myös ottaa huomioon yleiset seurantaan liittyvät eettiset seikat. Osa asiakkaista ja heidän läheisistään kieltäytyi osallistumasta kokeiluun, koska heillä oli epätietoisuutta ja pelkoa siitä, mihin hänestä kerättyä aktiviteettitietoa käytetään tai he kokivat seurantapalvelun "kyttäyksenä".  Myös viive "tipahtaneiden" sensoreiden tai keskusyksiköiden takaisin palautuksessa loi epävarmuutta sensoreiden tuottamasta datasta. Ja alunperinkin oli jouduttu rajaamaan resurssien puitteissa sitä, minkälaisia herätteitä palvelusta luotiin ja kenelle. Kaikkea järjestelmästä saatavaa tietoa ei voitu ottaa vastaan, eikä kaikki järjestelmästä nostettu tieto ollut kokoajan koko henkilökunnan käytettävissä. 

Riskien tunnistamiseen pyrittiin avoimella ja jatkuvalla vuoropuhelulla niin organisaation sisällä kuin yhteistyökumppaneiden kanssa. Riskien tunnistamisen lisäksi, niihin varautuminen varhaisessa vaiheessa ja huolellinen suunnittelu auttavat toimenpiteiden toteutumisessa. On myös hyvä tehdä varasuunnitelma esimerkiksi siinä tilanteessa, jos teleoperaattorin palvelu kaatuu. 

Riskien kartoitus on myös osa vaikutustenarviointia. Lisäksi lisäarvoa antaa, jos palvelun tuottajalla on Digi- HTA-arviointi. Sen pohjalta voidaan tarkastella esimerkiksi tietosuojaan, -turvaan ja käytettävyyteen liittyviä asioita. Digi-HTA-arviointien hyödyntäminen auttaa myös osana vaikuttavia ikäteknologiavalintoja ja toivottavasti on tulevaisuudessa osana kilpailutusprosessia. 

Toimintamallin käytöstä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä  Anne Kautoseen, anne.kautonen@ekhva.fi 

Digi-HTA-arviointi (1.87 MB)

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Ruokolahti-Vuoksenniska kotihoitoalue, Vuoksenniska
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)