ÄITINÄ YHDESSÄ. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden monimuotoinen prosessiperusteinen tukitoiminta

Luotu 29.03.2022
ÄITINÄ YHDESSÄ. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden monimuotoinen prosessiperusteinen tukitoiminta
ÄITINÄ YHDESSÄ. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden monimuotoinen prosessiperusteinen tukitoiminta

Tiivistelmä

Ongelman ratkaisussa hyödynnettiin moniammatillista lähestymistä, prosessijohtamisen ajatusrakennelmia, mukana myös kokemusasiantuntijat.

Kaksoislähete: Loimme ns. kaksoislähetetoimintamallin. Tämä tarkoitti sitä, että kun äitiysneuvola ensimmäisellä käynnillä tekee Audit-testin ja asiakas saa siitä 8 pistettä tai enemmän, äitiysneuvolan terveydenhoitaja tekee lähetteen HAL-pkl. Mutta terveydenhoitajan ei tarvitse käydä arpomaan, onko asiakkaan käyttämä päihde tai päihteiden määrä jotenkin ongelmallinen, jolloin potilaan luvalla aina tarjotaan tässä tapauksessa lähetettä myös päihdelääketieteen poliklinikan asiantuntijan vastaanotolle.  Kaikki eivät tarvinneet päihdelääketieteen ammattilaisen laajempia palveluita, mutta tämäkin tieto oli tärkeä neuvolalle ja HAL-poliklinikalle, myöhemmin myös lastensuojelulle.

Osa sitten tarvitsi laajemmin päihdelääketieteen interventiota, jolloin päihdelääketieteen poliklinikan työntekijä kokosi Teams-verkoston, jossa yhdessä käytiin läpi, millaisia asioita pitäisi tehdä, mitä kukakin tekee. Ja potilas oli aina mukana Teams-tapaamisissa.  Suunnitelma ei aina toteutunut niin kuin oli sovittu, mutta sitten kokoontuminen uusittiin ja taas käytiin uudelleen tavoitteet läpi, mitä odotetaan itse kunkin tekevän. Asiakas on koko ajan itse tietoinen suunnitelmasta ja ottaa vastuuta mahdollisuuksien mukaan toteutuksesta.

Oma työntekijä: Jokaiselle asiakkaalle nimettiin oma työntekijä päihdelääketieteen poliklinikalta. Asiakasta tavattiin, kontaktoitiin, 1-2 kertaa viikossa ja tarvittaessa asiakas otettiin päihdelääketieteen osastolle vieroitus- tai muuhun hoitoon. Raskaana oleville päihdeäideille luotiin osastolle tulemiseen oma kiireellisyysluokka TRIAGE 1, joka ei ollut ihan päivystystapaus, mutta melkein. Asiakkaalla oli oman työntekijän suora numero käytettävissä aina virka-aikana.

Terve lapsi: Prosessissa tavoite oli mahdollisimman terveenä syntyvä lapsi.

Kustannustehokkuus: Tehokkuutta tuotti verkostotyö ja sitten asiakkaan oma työntekijä.  Alkuun tuntui, että resursseja menee varsin paljon. Mutta jos asiaa tarkasteltiin kokonaisuuden kannalta eikä vain yksittäisten hallintokuntien näkökulmasta, niin näiltä päihdeäideiltä loppui tämän toiminnan aikana kaikki päivystyskäynnit, päivystysosastoilla hoidontarpeet, lastensuojelulliset hälytystehtävät. Arvioimme, että kokonaistaloudellisesti tämä ÄITINÄ YHDESSÄ toimintamalli oli lopulta sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuuden kannalta selkeästi edullisempi kuin perinteinen erillisten hallintoyksiköiden tarjoama, toki erittäin asiantunteva, yksittäisten palveluiden toimintamalli. 

Kohderyhmä

Nuoret aikuiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

ÄITINÄ YHDESSÄ prosessimallin luomisesta tietoisku (1.07 MB)
ÄITINÄ YHDESSÄ TerveSos 2022 lisäkysymyksiin vastaukset (103.96 KB)

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kehittämisen haaste oli saada päihteitä käyttävän raskaaksi tulleen naisen päihdelääketieteellinen hoito alkamaan mahdollisimman varhain. Yläkäsitteenä oli luoda syntyvälle lapselle paremmat lähtökohdat elämälle. Tutkimusten mukaan noin 10% raskaaksi tulleista naisista käyttää raskauden alkuvaiheessa vähintään neuvolan raja-arvon (Audit vähintään 8) verran jotakin päihdettä. Tässä vaiheessa tähän puuttuminen on haaste kun tavallaan kokonaisvastuu ei kuulunut kenellekään. Päihdelääketieteen yksikkö sai tällaiseen kehittämiseen STM:n valtionavustusta. Totesimme heti alkuvaiheessa, ettei millään nykyisillä hallintorakennelmilla yksinään voi tähän vastata. Lähdimme kehittämään toimintamallia prosessikehittämisen ajatuksella ja kutsuimme mukaan alueen toimijoita (neuvola, HAL-pkl, Ensikodin avopalveluyksikkö Aino, lastensuojelu, myöhemmin aikuissosiaalityö, RISE). Päihdelääketieteen poliklinikka veturina asiakaskohtaisesti kokosi verkoston, jonka kanssa tehtiin yhteinen toimintamalli. Ei arvioitu mitä tunteja meni mistäkin hallintokunnalta vaan kohdistettiin yhteinen vahvuus päihdeäidin (myös perheen tarvittaessa) päihdeongelman mahdollisimman hyvään haltuunottoon siten että äidin päihteiden käytöstä syntyvälle lapselle olisi mahdollisimman vähän haittaa. Mukana verkostossa on ammattilaisten mukana myös kokemusasiantuntijoita tarpeen vaativassa laajuudessa. 

Toiminnan suora kohderyhmä on päihteitä käyttävä raskaaksi tullut nainen, mahdollisesti naisen kanssa parisuhteessa oleva henkilö. Kohderyhmän naisilla oli päihdeongelman lisäksi yli puolella jokin mielenterveysongelma, olivat ns. kaksoisdiagnostiikkapotilaita. Toiminnan toteuttava kohderyhmä on sitten moniammatillinen asiantuntijaverkosto eri organisaatioista ja lisäksi myös kokemusasiantuntijat. Jokainen moniammatillisen asiantuntijaverkoston jäsen pääsi perehtymään, miten kokonaisuus toimii. Päihteitä käyttävä raskaana oleva nainen, sai joka paikassa tietoa ja ohjausta selkeästi samalla tavalla, ristiriitaista tietoa ei ollut ja tämä lisäsi myös asiakkaan turvallisuuden tunnetta, hänellä oli koko ajan tieto missä mennään, keneen voi ottaa yhteyttä jos tulee ongelmia. Käytännössä harvakseltaan aikaisemmassa toimintamallissa tapahtuneet kohtaamiset muutettiin säännöllisiksi 1-2 kertaa viikossa tapahtuviksi tapaamisiksi. Osa tapaamisista toteutettiin tarkoituksella myös asiakkaan kotona. Moniammatilliseen työryhmään kuului terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi sosiaalityön ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita. Moniammatillisissa yhteydenpidoissa selkeästi ymmärrys asiakkaan tarvitsemasta ja asiakasta hyödyttävästä toiminnasta lisääntyi. Ja myös monipuolistui, koska jokainen päihdeäiti oli oma yksilönsä.

ÄITINÄ YHDESSÄ toimintamallin kehittämisen ideoiden pohdintaa ja toteutusta (103.96 KB)
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimivuuden ja käyttöönotossa olevat tärkeimmät asiat on esitelty kohdassa "Ratkaisun perusidea" ja sitten myös liitteinä olevissa kahdessa tiedostossa. Tärkeintä kehittämisen polulla oli löytää se yhteinen tahto. Ja koska kiviä kehittämisen polulla on aina, niin selkeästi jokaisen toimijan kohdalla pitää myös käydä läpi se, että uusi toimintamalli toi etua myös jokaiselle toimijalle, yksittäisen hallintoyksikön sisällä. Raskaana olevan naisen kulku järjestelmässä on selkeä. Mutta kun hänellä on päihdeongelma, ehkä samanaikainen mielenterveysongelma, polku ei enää toimi yleisillä pelisäännöillä. Selkeä paremman tuloksen ehto on se, että hyväksytään tekeminen yhdessä, välittämättä yksittäisten budjetti- tai hallintokuntien rajoista. 

Toimintamallin ydinsisältö

Ongelman ratkaisussa hyödynnettiin moniammatillista lähestymistä, prosessijohtamisen ajatusrakennelmia, mukana myös kokemusasiantuntijat.

Kaksoislähete: Loimme ns. kaksoislähetetoimintamallin. Tämä tarkoitti sitä, että kun äitiysneuvola ensimmäisellä käynnillä tekee Audit-testin ja asiakas saa siitä 8 pistettä tai enemmän, äitiysneuvolan terveydenhoitaja tekee lähetteen HAL-pkl. Mutta terveydenhoitajan ei tarvitse käydä arpomaan, onko asiakkaan käyttämä päihde tai päihteiden määrä jotenkin ongelmallinen, jolloin potilaan luvalla aina tarjotaan tässä tapauksessa lähetettä myös päihdelääketieteen poliklinikan asiantuntijan vastaanotolle.  Kaikki eivät tarvinneet päihdelääketieteen ammattilaisen laajempia palveluita, mutta tämäkin tieto oli tärkeä neuvolalle ja HAL-poliklinikalle, myöhemmin myös lastensuojelulle.

Osa sitten tarvitsi laajemmin päihdelääketieteen interventiota, jolloin päihdelääketieteen poliklinikan työntekijä kokosi Teams-verkoston, jossa yhdessä käytiin läpi, millaisia asioita pitäisi tehdä, mitä kukakin tekee. Ja potilas oli aina mukana Teams-tapaamisissa.  Suunnitelma ei aina toteutunut niin kuin oli sovittu, mutta sitten kokoontuminen uusittiin ja taas käytiin uudelleen tavoitteet läpi, mitä odotetaan itse kunkin tekevän. Asiakas on koko ajan itse tietoinen suunnitelmasta ja ottaa vastuuta mahdollisuuksien mukaan toteutuksesta.

Oma työntekijä: Jokaiselle asiakkaalle nimettiin oma työntekijä päihdelääketieteen poliklinikalta. Asiakasta tavattiin, kontaktoitiin, 1-2 kertaa viikossa ja tarvittaessa asiakas otettiin päihdelääketieteen osastolle vieroitus- tai muuhun hoitoon. Raskaana oleville päihdeäideille luotiin osastolle tulemiseen oma kiireellisyysluokka TRIAGE 1, joka ei ollut ihan päivystystapaus, mutta melkein. Asiakkaalla oli oman työntekijän suora numero käytettävissä aina virka-aikana.

Terve lapsi: Prosessissa tavoite oli mahdollisimman terveenä syntyvä lapsi.

Kustannustehokkuus: Tehokkuutta tuotti verkostotyö ja sitten asiakkaan oma työntekijä.  Alkuun tuntui, että resursseja menee varsin paljon. Mutta jos asiaa tarkasteltiin kokonaisuuden kannalta eikä vain yksittäisten hallintokuntien näkökulmasta, niin näiltä päihdeäideiltä loppui tämän toiminnan aikana kaikki päivystyskäynnit, päivystysosastoilla hoidontarpeet, lastensuojelulliset hälytystehtävät. Arvioimme, että kokonaistaloudellisesti tämä ÄITINÄ YHDESSÄ toimintamalli oli lopulta sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuuden kannalta selkeästi edullisempi kuin perinteinen erillisten hallintoyksiköiden tarjoama, toki erittäin asiantunteva, yksittäisten palveluiden toimintamalli. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Päihdeäitien lähetteet lisääntyivät noin 2-3 kertaisiksi. Tavoiteita on vielä jäljellä.  Tärkein tavoite kuitenkin alkoi toteutua jo ensimmäisten vuosien aikana, päihdeäidit tulivat hoitoon asiantuntijaverkostoon aikaisemmin kuin ennen eli suoraan ensimmäisestä äitiysneuvolakäynnistä. Tämä oli kova juttu. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Osaaminen: kaikki osaaminen on mukana olevilla ennestään 

Mitä vaatii: halua tehdä asiakkaan tarpeen mukaisesti parasta tulosta. Tuloksen tekeminen vaatii yhdessä tekemistä, osallistumista verkostopalaveriin ja sitoutuminen sitten yhdessä sovittuun.

Resurssit: toimintamallin käynnistämisessä vaatimuksena oli prosessin kehittäminen, sitten asiakkaiden omien työntekijöiden olemassa olo. Päihdeäidit kuitenkin ovat normaali asiakaskohderyhmä, ja kun toimintamalli opittiin, toiminta integroitiin päihdelääketieteen normaaliin toimintaan. Muilla yhteistyökumppaneilla toimintamalli vaati vain hieman viilausta, ei resurssimuokkausta koska asiakkaiden käyntimäärät eivät siellä lisääntyneet.

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Sovatek-säätiö
Toimintaympäristö
Jyväskylä: Päihdelääketieteen hoito- ja tutkimuskeskus Sovatek, Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut-neuvola, aikuissosiaalityö ja lastensuojelu, K-S shp HAL-poliklinikka sekä K-S Ensi- ja Turvakoti ry:n Avopalveluyksikkö Aino
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)