Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Pohjois-Pohjanmaan mielenterveyspalvelut ovat olleet hajanaisia ja palveluiden laatu sekä saatavuus on vaihdellut. Mielenterveyspalvelujen kasvaneeseen tarpeeseen ei ole kyetty vastaamaan. Kehittämistyöllä on haluttu vastata tarpeeseen vahvistamalla ja yhdenmukaistamalla perustason mielenterveyspalveluita. Kehittämistyöllä on pyritty myös nopeuttamaan hoitoon pääsyä tarkentamalla hoidon tarpeen arvion prosessia ja sisältöä ottamalla käyttöön Terapianavigaattori sekä tarjoamalla oikea-aikaista vaikuttavaa psykososiaalista hoitoa, kuten ohjattu omahoito, interpersonaalinen ohjanta (IPC ) ja kognitiivinen lyhytterapia (KLT). Kehittämistyöllä on haluttu myös varmistaa palveluiden saatavuus hoitotakuun tiukentuessa.
Peruspalveluiden matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden vahvistaminen vastaa hyvinvointialueen strategian mukaisesti varhaisen tuen parantamiseen. Kehittämistyö vastaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämissuunnitelman mielenterveys- ja päihdetyön tavoitteita.
Hyvinvointialueen strategiassa luvataan tarpeenmukaisia palveluita monin eri tavoin sekä ennaltaehkäisevien ja perustason palveluiden vahvistuvan. Perustason palveluita on vahvistettu työtapoja uudistamalla. Alueellisissa mielenterveyspalveluissa hoidon porrastusta on lähdetty tarkastelemaan koko hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa.
Kehittämistyö on ollut osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, joka on toteuttanut kansallista mielenterveysstrategiaa 2020-2030.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta. Pohteen alueella asuu noin 415 000 asukasta. Pohteeseen kuuluu kuusi aluetta: Koillismaa, Oulunkaari, Lakeus, Oulu, Oulun eteläinen ja Rannikko. Kehittämistyötä on tehty pääasiassa Alueellisissa psykiatrisissa palveluissa ja mielenterveyspalveluissa. Kehittäminen on kohdentunut aikuisten matalan kynnyksen palveluiden vahvistamiseen ja hoidon tarpeen arvion yhtenäistämiseen. Kehittämistyöllä on toteutettu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelmaa, Mielenterveysstrategiaa ja hyvnvointialueen strategiaa.
Peruspalveluissa hoitojonot mielenterveyspalveluihin ovat kasvaneet ja asiakkaiden hoitoon pääsy on viivästynyt. Viivästynyt hoitoon pääsy on aiheuttanut ongelmien vaikeutumista ja näin lisännyt raskaampien palveluiden tarpeita ja kustannuksia.
Näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien ja yhtenäisen hoidon tarpeen arvion käyttönotto koko hyvinvointialueella tasapuolistaa palvelutarjontaa ja tarjoaa henkilöstölle vaikuttavia työkaluja työskentelyyn.
Alueellisten mielenterveyspalveluiden nykytila selvietttiin Webropol Kyselyllä. Pohteella alueellisia mielenterveyspalveluita toteutetaan hyvin erikokoisissa yksiköissä sekä perusterveydenhuollon palveluina että erikoissairaanhoitona. Osaaminen ja eri psykososiaalisten menetelmien käyttö on ollut vaihtelevaa.
Porrastamalla hoitoa potilaat saavat heille kuuluvan tarpeenmukaisen hoidon näyttöön perustuvilla hoitomenetelmillä. Valittaessa hoidon porrastuksen mukaista hoitoa, asiakas on aktiivinen toimija yhdessä hoitohenkilöstön kanssa.
Asiakkaan tarpeenmukainen hoito voi alkaa nopeammin, kun Terapianavigaattorin käyttöönotto nopeuttaa hoidon tarpeen arviointia. Terapianavigaattorin käyttöönoton myötä asiakas on saanut käyttöönsä välineen, jolla hän pystyy myös itse arvioimaan tilannettaan.
Pidemmiltä ja raskaammilta hoidoilta voidaan välttyä, kun hoito alkaa riittävän nopeasti. Työmuotojen kehittymisen myötä asiakas saa yhdenmukaista hoitoa asuinpaikastaan riippumatta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
TAVOITTEET
1.Kansallisen Terapiat etulinjaan -toimintamallin mukainen hoidon porrastus toteutuu yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Ohjattu omahoito on käytössä koko hyvinvointialueella v. 2023.
- Pyritään yhdessä tunnistamaan keinoja, joilla hoitojen saatavuutta voidaan parantaa ja aloitusta nopeuttaa.
- Arvioidaan ja kartoitetaan psykososiaaliset menetelmät, joita Pohteen alueella on hoidon portailla.
- Psykososiaalisten menetelmien porrastaminen ja koulutukset alueille koulutussuunnitelman mukaan.
- Perusterveydenhuollon hoitovalikoiman täydentäminen ohjatulla omahoidolla kaikilla alueilla vuonna 2023.
- Jokaisessa mielenterveyspalveluiden yksikössä on vähintään 1- 2 mielenterveyspalveluiden työntekijää, jotka ovat kouluttautuneet Ohjattuun omahoitoon ja menetelmä on heillä käytössä.
2.Yhdenmukainen hoidon tarpeen arvio ja ensijäsennys. Terapianavigaattori on käytössä jokaisella alueella vähintään 1–2 sotekeskuksessa v. 2023
- Tavoite tarkentunut: Terapaianavigaattori on käytössä Pohteella alueellisissa mielenterveyspalveluissa 15.9.2023 alkaen.
- Hoitoon ohjauksen yhtenäistäminen Terapianavigaattorin avulla hoitopolun varhaisessa vaiheessa.
- Terapianavigaattorin äärelle ohjautumisen tavat suunnitellaan paikallisesti.
- Koulutetaan Terapianavigaattorin käyttöön ja ensijäsennykseen mielenterveyspalveluiden hoitajat, joiden työnkuvaan kuuluu mielenterveysasiakkaiden hoidon tarpeen arviointi.
- Sote-keskuksissa muut toimijat ovat tietoisia Terapianavigaattorin toimintaperiaatteista ennen käyttöönottoa
- Järjestetään infotilaisuuksia perusterveydenhuollon työntekijöille.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
- Terapianavigaattorin käyttö Pohteen alueella: THL toimenpidekoodit ja Terapiat etulinjaan Excel-taulukot
- Ohjatun omahoidon toteutus: THL toimenpidekoodit ja Terapiat etulinjaan Excel-taulukot
- IPC toteutus: THL toimenpidekoodit
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Hoidon porrastuksen työstäminen ja psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto ja juurrutus jatkuu hyvinvointialueen eri alueiden, Terapiat etulinjaan hankkeen ja kehittämistyössä mukana olevien yhteistyönä. Ohjaus toimintaan tulee johtotasolta. Kehittämistyössä painottuu perustason kehittäminen. Kehittäminen jatkuu RRP2-hankkeessa.
