Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kuntien ja järjestöjen yhteistyön arvioinnin ja kehittämiskohteiden määrittelyn tueksi.
Järjestöpositiivisen kunnan kehityskeskustelu
Tiivistelmä
Järjestöpositiivisen kunnan kehityskeskustelu on työkalu järjestö-kuntayhteistyön arviointiin ja yhteistyön kehittämiskohteiden määrittelyyn. Työskentelyyn osallistuvat kunnan järjestöyhteistyöstä vastaava(t) ja järjestöjen edustajat. Arvioinnissa on suositeltavaa olla mukana myös kunnan muita viranhaltijoita ja päättäjiä.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Monet toimintaympäristössä tapahtuvat suuret muutokset vaikuttavat kuntiin ja järjestöihin. Mm. hyvinvointialueuudistus, demokratian murros sekä väestönkasvun ja –rakenteen muutokset haastavat kunnat ja järjestöt uudistamaan toimintatapojaan ja kehittämään yhteistyötä.
Työkalu on syntynyt ja sitä on kehitetty osana Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n järjestö-kuntayhteistyön elinvoimapajoja. Elinvoimapajoja järjestettiin vuosina 2018-2020 yhteistyössä kaikkien Keski-Suomen kuntien kanssa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kuntien ja järjestöjen yhteistyön arvioinnin ja kehittämiskohteiden määrittelyyn haluttiin luoda yksinkertainen ja helppo työkalu.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kunnilta kerättävän palautteen avulla.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Työskentelyyn osallistuvat kunnan järjestöyhteistyöstä vastaava(t) ja järjestöjen edustajat. Mukana on suositeltavaa olla myös kunnan muita viranhaltijoita ja päättäjiä.
Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan yhdessä järjestöjen kanssa, miten olemme onnistuneet järjestöyhteistyön kehittämisessä aiempina vuosina. Arvioinnin kohteena ovat yhteistyörakenteet (esim. onko kunnassa kaikille järjestöille avoimia tapaamisia säännöllisesti, onko kunnassa nimettyä järjestöyhdyshenkilöä), onko järjestötieto näkyvillä kunnan verkkosivuilla ja miten järjestöt ovat mukana strategia- ja hyvinvointikertomustyössä. Arviointia tehdään osallistujien tietojen ja kokemusten pohjalta.
Tämän jälkeen annetaan kunnalle järjestöpositiivisuuden "arvosana". Tässä arvioinnissa voidaan hyödyntää edellisten kohteiden lisäksi kaikkea kuntaan kertynyttä tietoa järjestöyhteistyön tilanteesta ja esimerkiksi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:ssä koottua järjestöpositiivisen kunnan tarkistuslistaa.
Arvioinnin pohjalta tehdään yhdessä suunnitelma siitä, mihin yhteistyön kehittämisessä seuraavaksi tartutaan ja sovitaan vastuista.
Lopuksi sovitaan, milloin on seuraava kehityskeskustelu ja kuka kutsuu sen koolle. Suositeltavaa on, että koollekutsujana toimii kunnasta esim. järjestöyhdyshenkilö.
Toimintamallin ydinsisältö
Järjestöpositiivisen kunnan kehityskeskustelu on työkalu järjestö-kuntayhteistyön arviointiin ja yhteistyön kehittämiskohteiden määrittelyyn. Työskentelyyn osallistuvat kunnan järjestöyhteistyöstä vastaava(t) ja järjestöjen edustajat. Arvioinnissa on suositeltavaa olla mukana myös kunnan muita viranhaltijoita ja päättäjiä.
Toimintamallin aikaansaama muutos
Työkalun avulla tehdään suunnitelma siitä, miten järjestöjen ja kunnan välistä yhteistyötä kehitetään.
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset
Keski-Suomessa mallia on testattu seitsemän kunnan ja niiden yhdistysten kanssa. Työkalu on koettu helpoksi ja käteväksi tavaksi arvioida yhteistyötä ja sopia yhdessä seuraavasta kehittämiskohteesta.
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus
Järjestö-kuntayhteistyön helpottuminen ja vahvistuminen.
Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
Täydennetään myöhemmin.
Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä
Työkalu on helppo käyttää. Sitä voidaan hyödyntää kaikilla kunnan toimialoilla arvioitaessa ja kehitettäessä järjestöyhteistyötä.
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
Työkalu on helppo käyttää. Sitä voidaan hyödyntää kaikilla kunnan toimialoilla arvioitaessa ja kehitettäessä järjestöyhteistyötä.
Arviointikeskusteluun ja lomakkeen täyttämiseen on hyvä varata aikaa noin puoli tuntia - tunti.
Arviointia tehdään osallistujien tietojen ja kokemusten pohjalta.
Täytetty kehityskeskustelulomake on hyvä laittaa näkyville esim. kunnan verkkosivulle järjestötietoa kokoavalle sivuille.
Taustatiedot
Maantieteellinen alue
Keski-Suomen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintamallin tyyppi
Menetelmä
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)