Toimintamallin kuvaus
Hyvinvointivalmentajan tarjoama elintapaohjaus Etelä-Karjalan hyvinvointialueella
Tavoite: Tavoittaa terveytensä kannalta riskiryhmässä olevia kuntalaisia ja tarjota heille matalan kynnyksen elintapaneuvontaa ravitsemukseen, liikkumiseen, unettomuuden lääkkeettömään hoitoon ja nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen.
Tausta: Etelä-Karjalassa lihavien osuus on koko maan kärkitasoa, 20–64 vuotiaista kolmasosa kertoo käyttävänsä liikaa alkoholia, 15 % tupakoi päivittäin, kasviksia ja hedelmiä ravitsemussuositusten mukaisesti syö ainoastaan kolmasosa sekä 60 % vastaajista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti liian vähän.
Tarve: Elintavoista johtuvien sairauksien ennaltaehkäisyyn, mm. vaikuttamalla niiden riksitekijöihin.
Käyttö: Elintapaohjausta tarjotaan jo useammissa sairaanhoitopiireissä.
Kohderyhmä: Nuoret, aikuiset ja ikääntyneet.
Menetelmä: Yksilöllinen, prosessinomainen ja asiakkaan tarpeista lähtevä ohjaus ja tuki. Ohjaukseen kuuluu alku- ja loppukäynnit sekä seurantakäyntejä asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Keskimäärin prosessi kestää 6–12 kk. Tapaamisia toteutetaan lähi- sekä etävastaanottoina. Ohjaus pohjautuu motivoivaan haastatteluun ja sitä ohjaa Käypä hoito -suositukset, valtakunnalliset ravitsemus- ja ruokasuositukset sekä liikuntasuositukset.
Etiikka: Hyvinvointivalmentajien tarjoamassa elintapaohjauksessa eettisyys näkyy asiakkaan ohjaamisessa.
Seuranta ja arviointi: Hyvinvointivalmentajamallin toimintaa ja vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti mm. asiakasmäärän, tulosyyn, mittaustuloksien sekä asiakaspalautteiden perusteella.
Tulokset ja vaikutukset: Vuonna 2021 hyvinvointivalmentajilla kävi yhteensä 447 asiakasta ja heistä 58 % oli alle 64-vuotiaita. Suurin osa asiakkaista tuli ravitsemuksen (58 %) ja liikkumisen (29 %) ohjaukseen. Asiakkaiden painoindeksi laski keskimäärin 2,5 % niissä asiakasryhmissä, joissa painoindeksi oli yli 30 kg/m2.
Vaikuttavuus: Vaikuttavuutta ohjauksesta kerätään asiakkaiden alku- ja loppumittaustiedoista sekä heidän kirjallisista palautteistansa. Elintapaohjauksella on ollut positiivinen vaikutus mm. asiakkaiden painonhallintaan, sekä tätä kautta kohonneiden kolesteroli- ja verensokeri arvoihin. He ovat itse arvioineet elintapojensa kohentuneen ja saaneensa apua sekä motivaatiota elintapojensa muutokseen.
Kustannusarvio: Toimintamallin kustannuksia syntyy palkkamenoista sekä kilometrikorvauksista, kun vastaanottoja tarjotaan koko maakunnan alueella.
Kustannusvaikuttavuus: Mikäli Etelä-Karjalassa saataisiin lihavuus vähenemään 1 % vuodessa 10 vuoden ajan eli 10 % nykytilaan verrattuna, välttyisi noin 240 henkilöä sairastumasta tyypin 2 diabetekseen ja tämä toisi arviolta jo noin 4 500 000–9 000 000 euron säästöt hoitokustannuksiin sekä vähentäisi asiakkaiden inhimillistä kärsimystä.
Jatkokehittäminen: Kehitetään jatkuvasti yhdessä h4,4.yvinvointivalmentajien ja eri sidosryhmien kanssa.
Avainsanat: elintapa, elintapaohjaus, hyvinvointivalmentaja, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
