Sairaalaklovnitoimintaa lapsipotilaille

Sairaalaklovnitoimintaa lapsipotilaille

Tausta ja tavoite: Vuonna 2001 perustettu Sairaalaklovnit ry mahdollistaa ammattimaisen ja säännöllisen klovnitoiminnan kaikissa yliopistollisissa ja useissa keskussairaaloissa. Lapsen sairastuminen ja sairaalassa olo on perheelle kuormittava tilanne. Sairaalaklovnit ovat lapsen tukena tuottaen iloa tilanteissa, joihin liittyy kuormittavia tekijöitä. Tavoitteena on vaikuttaa lapsen ja perheen sairaalakokemukseen ja siitä jäävään muistoon: luoda myönteistä potilaskokemusta, edistää sairaalaviihtyvyyttä ja tarjota psykososiaalista tukea.

Käyttö: Käyttö alkanut vuonna 2002 Suomessa. Käytössä kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa sekä useissa keskussairaaloissa.  Eurooppalaisen kattojärjestön alla toimii organisaatioita 19:ssa eri Euroopan maassa. Sairaalaklovnitoiminta on levinnyt maailmanlaajuisesti yli 50 eri maahan.

Kohderyhmä: Sairaaloiden lastenosastojen ja poliklinikoiden lapsipotilaat ja heidän omaisensa.

Soveltuvuus eri kohderyhmiin: Helposti sovellettavissa erilasille ikä- ja erityisryhmille. Klovnit työskentelevät mm. autismikirjon ja psykiatrisella osastolla olevien lasten parissa sekä kehitysvammaisten ja pitkäaikaissairaiden kanssa. Toimintaa on pilotoitu mm. aikuisten mielenterveyskuntoutujien ja muistisairaiden ikäihmisten parissa.

Menetelmä: Klovnitoiminta perustuu huumorintajun, läsnäolon sekä kohtaamisen voimaan. Sairaalaklovneria on keino lapsilähtöiseen ja tilanneherkkään vuorovaikutukseen leikin, mielikuvituksen ja improvisaation kautta. Klovnit kiertävät lastenosastoja ja poliklinikoita sekä valmistelevat ja saattavat lapsia toimenpiteisiin.

Seuranta ja arviointi: Vaikuttavuutta, saavutettavuutta ja henkilöstön hyvinvointia seurataan useilla mittareilla: hoitohenkilökuntakysely, palautekysely perheille, klovnien keräämä vaikuttavuustieto, työhyvinvointikysely ja kohtaamistilastot. Hoitohenkilökunnan kanssa järjestetään tapaamisia ja kehitetään yhteistyötä.

Tulokset ja vaikutukset: Vuonna 2020 julkaistu vertaisarvioitu tutkimus (Karisalmi ym., 2020) osoitti, että klovnin läsnäololla kanylointitilanteessa on positiivista vaikutusta lasten ja perheiden potilaskokemukseen. Hoitohenkilökuntakyselyn vastaajista 93 % oli täysin tai osin sitä mieltä, että sairaalaklovnit vaikuttavat myönteisesti lapsen potilaskokemukseen. Lisäksi kansainvälisissä tutkimuksissa sairaalaklovnerialla on osoitettu olevan positiivista vaikutusta esimerkiksi lapsen mielialaan, jännityksen lieventymiseen ja kivun kokemukseen.

Vaikuttavuus: Taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien on tutkitusti osoitettu edistävän terveyttä ja hyvinvointia. WHO:n vuonna 2019 julkaistussa raportissa on löydetty näyttöä taiteen merkityksestä useiden sairauksien hoitamisessa, hallitsemisessa ja ehkäisemisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Kustannusarvio: noin 800 000 euroa/vuosi

Kustannusvaikuttavuus: Kustannusvaikuttavuutta ei ole tutkittu, mutta hoitohenkilökunnan palaute ja klovnien kokemukset antavat olettaa, että klovnitoiminnalla voi joissakin tilanteissa olla kustannuksia säästävää vaikutusta.

Jatkokehittäminen: Tavoitteena on saada klovnityö entistä tiiviimmin osaksi erilaisia hoitotoimenpiteitä sekä edelleen kasvattaa klovnien läsnäoloa sairaaloissa.

Avainsanat: sairaalaklovneria, soveltava taide, hyvinvoinnin edistäminen, lapsipotilaat, sairaala, potilaskokemus