Maistuva koulu

 Maistuva koulu 

Tausta ja tavoite: Ruokakasvatus on osa koulujen opetussuunnitelman mukaista toimintaa, jonka tulee näkyä ruokailutilanteissa, oppiaineissa ja koko koulun toimintakulttuurissa. Maistuva koulu tarjoaa osallistavan, kouluympäristöön sovitetun mallin alakoulun ruokakasvatukseen. Mallin avulla ruokakasvatus liitetään osaksi koulujen opetus- ja kuntien hyvinvointisuunnitelmia.  

Käyttö: Suomessa käyttö alkanut vuonna 2019. Kuntia, joissa ollut käytössä: Järvenpää, Salo, Sotkamo, Kuopio, Siilinjärvi, Iisalmi, Tornio, Kärkölä, Sulkava, Asikkala, Leppävirta, Rovaniemi, Taipalsaari, Iitti, Nurmes ja Kaavi. 

Kohderyhmä: Alakoulun oppilaat, opetus- ja kasvatushenkilöstö sekä ruokapalvelut, kunnan opetustoimi, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijat ja oppilaiden perheet. 

Soveltuvuus eri kohderyhmiin: Voi soveltuvin osin hyödyntää myös yläkoulussa ja varhaiskasvatuksessa.  

Menetelmä: Maistuvan koulun käyttö alkaa ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arvioinnilla, jonka tulosten pohjalta suunnitellaan toimintaa ja käytänteitä koulussa. Sivustolla on maksutonta aineistoa koulujen henkilöstön osaamisen tukemiseen sekä ideapankki ruokakasvatuksen käytännön toteuttamiseen osana kouluruokailua ja oppitunteja. Ruokailun ja ruokakasvatuksen arviointi tarjoaa indikaattoritietoa kunnan hyvinvointijohtamisen tueksi, hyödynnettäväksi mm. osana hyvinvointikertomustyötä. Maistuva koulu hyödyntää useita terveyden edistämisen viitekehyksiä ja lähestymistapoja: Sosioekologinen malli, Koko koulun lähestymistapa, Itsemääräämisteoria, Terveyttä kaiken kokoisena -lähestymistapa ja Tuuppaus. Oppilaille suunnatuissa sisällöissä hyödynnetään Sapere-menetelmää, KEHUVA-lähestymistapaa, Tietoista syömistä sekä Syömisen taito -mallia. 

Seuranta ja arviointi: Koulut arvioivat ja seuraavat toimintamallin vaikutuksia nykytila.fi-verkkopalvelun avulla. Nykytila.fi avulla Maistuva koulu -toiminnasta ja ruokakasvatuksen tilasta saadaan aluekohtaista tietoa, jonka avulla voidaan tehdä kunta- ja/tai maakuntakohtaista arviointia. 

Tulokset ja vaikutukset: Tutkimuksen mukaan oppilaat söivät koululounasta monipuolisemmin ja osallistuivat vahvemmin kouluruokailun suunnitteluun. Opettajat saivat enemmän oppimateriaaleja ja tukea ruokakasvatustyöhön. Opettajien mukaan malli soveltuu hyvin alakouluun, on hyödyllinen ja helppokäyttöinen. 

Vaikuttavuus: Ei ole tutkittu. 

Kustannusarvio: Mallia toteutetaan osana koulun normaalia toimintaa, eikä siitä muodostu lisäkustannuksia. 

Kustannusvaikuttavuus: Ei ole tutkittu. 

Jatkokehittäminen: Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja Itä-Suomen yliopisto kehittävät ja jalkauttavat Maistuvaa koulua koko Suomeen.  

Avainsanat: koulu, kokonaisvaltainen ruokakasvatus, lasten ravitsemus, kunta, hyvinvointisuunnitelma, indikaattori