Sijoita ja valmenna! (IPS)
Sijoita ja valmenna! (IPS)
Tausta ja tavoite: IPS-toimintamalli on osa tuetun työllistymisen palveluita, joka on kehitetty 1980-luvulla Yhdysvalloissa. Keskeisin ero perinteisiin osatyökykyisten työllistymistä edistäviin toimintoihin on se, että valmennus ja kuntoutus tapahtuvat työpaikalla. Tavoitteena on työnhakijan työllistyminen työmarkkinoilla palkkatyösuhteeseen työhönvalmentajan tukemana. Työhönvalmentajat toimivat työpaikalla valmennettavan henkilön, työnantajan ja työyhteisön tukena.
Käyttö: Suomessa käyttöönoton mahdollisuuksia on selvitetty vuonna 2019. Käytössä Euroopassa: Alankomaat, Englanti, Espanja, Italia, Norja, Ruotsi; sekä Euroopan ulkopuolella: Kanada, Uusi-Seelanti, Yhdysvallat (Kalifornia, Florida, Kolumbia)
Kohderyhmä: Mielenterveyskuntoutujien työllistyminen
Soveltuvuus eri kohderyhmiin: Kehitysvammaiset, kipupotilaat, maahanmuuttajat, mielenterveyskuntoutujat, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret
Menetelmä: IPS-toimintamalli sisältää viisi vaihetta: 1) sopiminen asiakkaan kanssa, 2) ammatillinen profilointi, 3) työn etsintä, 4) sopiminen työnantajan kanssa, 5) tuki työssä ja työn ulkopuolella.
Seuranta ja arviointi: IPS-toimintamallille on laadittu laatukriteeristö ja opas laadukkaan IPS -toiminnan seurantaan ja arviointiin.
Tulokset ja vaikutukset: Tutkimusten (satunnaistettu kontrolloitu tutkimus) mukaan IPS-toimintamalli tuottaa kohderyhmässä merkittävästi parempia työllistymistuloksia.
Vaikuttavuus: Työllistymisen ja työskentelyn on osoitettu lisäävän yhteiskunnallista osallisuutta, toimintakykyisyyttä, koettua terveyttä ja elämänlaatua sekä tuottavan korkeamman tulotason.
Kustannusarvio: 135 000 euroa/vuosi
Kustannusvaikuttavuus: Kustannukset ovat samansuuntaisia muiden työllistymisen ja työhön kuntoutumisen tukipalveluiden kanssa, mutta IPS-toimintamallin tuloksellisuuden on osoitettu olevan kaksi- tai kolminkertaisia verrokkipalveluihin nähden.
Jatkokehittäminen: Tulevat IPS-työhönvalmentajat tulee kouluttaa toimintaa ohjaaviin periaatteisiin laatukriteereihin perustuen. Suomessa IPS-toimintamalli voidaan ottaa käyttöön nopeallakin aikataululla.
Avainsanat: Tuettu työllistyminen, työhönvalmennus, työllisyys, Individual Placement and Support, IPS
IPS-toimintamalli perustuu vahvaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön. Se on todettu erittäin vaikuttavaksi suhteessa verrokkipalveluihin. IPS-toimintamalli kannattaisi ottaa Suomessa käyttöön nopeallakin aikataululla. Kokeiluissa on hyvä kiinnittää huomiota käyttöönottoprosessin täsmentämiseen sekä arviointiin, seurantaan, osaamisen vahvistamiseen ja monisektorisen yhteistyön rakenteisiin.
Toimintamallin arvioitsijat: Päivi Nurmi-Koikkalainen, Ville Grönberg ja Niina Kovanen
Arvioinnin päivämäärä: 29.10.2019
HYTE
Arviointi
- Toimintamalli: Sijoita ja valmenna! (IPS)
- Kohderyhmä:
- Teema: Mielenterveys, Hyvinvointi- ja terveyserot, Palvelujärjestelmä ja rakenteet, Sosiaalinen toimintakyky (mm. syrjäytymisen ehkäisy), Työ ja toimeentulo, Yhdenvertaisuus
- Arviointiluokka: Tutkimustietoon perustuvaa näyttöä
- Toimintamallin edustaja: Helka Raivio
- Kokonaisarvio: 4 / 5 - Kiitettävä
Linkit
Kansalliset verkkosivut: www.thl.fi/ips
Kansainväliset verkkosivut: https://ipsworks.org/