Nuorten kokemuksia huumeiden käytöstä ja haitoista - ehkäisevä päihdetyö nuorilähtöiseksi yhteiskehittämisen menetelmin
Nuorten kokemuksia huumeiden käytöstä ja haitoista - ehkäisevä päihdetyö nuorilähtöiseksi yhteiskehittämisen menetelmin
Säädäks Sä? - Nuorten ääni ehkäisevään päihdetyöhön
Säädäks sä? -hankkeessa kehitetään ehkäisevää päihdetyötä nuorilähtöiseksi yhteiskehittämisen menetelmin. Hankkeen tavoitteena on nuorisolähtöisen tiedon pohjalta kehittää ehkäisevän päihdetyön menetelmiä nuorten kokemusmaailmaa vastaavaksi sekä luoda tapoja viestiä päihteistä vaikuttavammin.
Säädäks Sä? on YAD Youth Against Drugs ry:n ja Valo-Valmennusyhdistyksen yhteinen kehittämishanke.
Kokonaisuuden nimi
Säädäks Sä? - Nuorten ääni ehkäisevään päihdetyöhön
Säädäks sä? -hankkeessa kehitetään ehkäisevää päihdetyötä nuorilähtöiseksi yhteiskehittämisen menetelmin. Hankkeen tavoitteena on nuorisolähtöisen tiedon pohjalta kehittää ehkäisevän päihdetyön menetelmiä nuorten kokemusmaailmaa vastaavaksi sekä luoda tapoja viestiä päihteistä vaikuttavammin.
Säädäks Sä? on YAD Youth Against Drugs ry:n ja Valo-Valmennusyhdistyksen yhteinen kehittämishanke.
Hanke kehittää nuorilähtöisiä menetelmiä erityisesti huumeiden käytön kasvun pysäyttämiseen tähtäävä ehkäisevän päihdetyön tueksi. Yhteiskehittämisen tuloksena hankkeeseen osallistuviin kuntiin (Tampere ja Jyväskylä) syntyy nuorten osallisuuden varmistava toimintamalli ehkäisevän päihdetyön koordinaattoreiden ja muiden ehkäisevää päihdetyötä toteuttavien ammattilaisten tueksi.
Hanke on käynnissä 1.1.2023 - 31.10.2025 välisen ajan.
Yhteiskehittäminen tapahtuu huumeita kokeilleiden tai satunnaisesti käyttävien 15–29-vuotiaiden nuorten, kuntien (Jyväskylä ja Tampere) ammattilaisten ja nuoria kohtaavien järjestötoimijoiden kesken.
Suomalaisten huumekokeilut ovat nelinkertaistuneet 90-luvun alusta lähtien. Tavallisin kokeiltu tai käytetty huume on kannabis, jota vuoden 2018 Huumekyselyn mukaan on kokeillut noin neljäsosa (24 %) väestöstä. (Karjalainen ym. 2020.) Pidemmän aikavälin tarkastelu kertoo kannabiksen käytön lisääntymisestä jokaisessa uudessa syntymäkohortissa aina 1950-luvulta lähtien (Hakkarainen ym. 2020). Vuoden 2021 THL kouluterveyskyselyn mukaan yli 17 % ammatillisten oppilaitosten nuorista on kokeillut kannabista ainakin kaksi kertaa (THL 2021). Huumekokeilujen yleistymisen kanssa samanaikaisesti asenteet kannabiksen käyttöä kohtaan ovat muuttuneet sallivammiksi lähinnä nuorimmissa ikäluokissa. Esimerkiksi kannabiksen säännölliseen käyttöön liittyviä riskejä pieninä pitävien nuorten osuus on tasaisesti lisääntynyt (Raitasalo & Härkönen 2019).
Huumekokeilujen jatkuva yleistyminen ja nuorten asenteiden muuttuminen sallivammaksi luo paineita sekä nykyisten politiikkalinjausten muuttamiselle että yhteiskunnan palvelujärjestelmän ja toimintatapojen kehittämiselle käytännön työssä. Tarve työmenetelmien kehittämiselle on havaittu myös kansallisessa ehkäisevän päihdetyön tavoitteita ja menetelmiä vuosille 2015-2015 linjaavan Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman väliarvioinnissa (2021), jossa korostetaan mm. päihteiden käyttäjiin liitetyn kielteisen leiman purkamisen tärkeyttä sekä kokemusasiantuntijatoiminnan ja vertaistuen vahvempaa hyödyntämistä ammattilaisten tukena palveluissa. Jotta nuorten kannabiksen käytön ja kokeilun yleistymistä voitaisiin tulevaisuudessa ehkäistä tehokkaasti, ehkäisevään päihdetyöhön tarvitaan nykyistä vahvemmin nuorilähtöistä näkökulmaa, nuorten kokemusmaailman näkyväksi tekemistä ja esimerkiksi nuorten vertaiskokemusten hyödyntämistä ammattilaisten työmenetelmien kehittämisen tukena
Hanke kehittää nuorilähtöisiä menetelmiä erityisesti huumeiden käytön kasvun pysäyttämiseen tähtäävä ehkäisevän päihdetyön tueksi. Hankkeen kehittämistyö toteutetaan yhteiskehittämisen menetelmin huumeita kokeilleiden tai satunnaisesti käyttävien 15-29-vuotiaiden nuorten, kuntien ammattilaisten ja nuoria kohtaavien järjestötoimijoiden kesken. Yhteiskehittämisen tuloksena hankkeeseen osallistuviin kuntiin (Tampere ja Jyväskylä) syntyy nuorten osallisuuden varmistava toimintamalli ehkäisevän päihdetyön koordinaattoreiden ja muiden ehkäisevää päihdetyötä toteuttavien ammattilaisten tueksi.
- Yhteiskehittämiseen osallistuneiden jaettu ymmärrys päihteisiin liittyvistä ilmiöistä lisääntyy: nuorten ja ammattilaisten kokemusmaailma lähentyvät
- Ammattilaiset saavat ajankohtaista tietoa nuorten kokemuksista mm. huumeiden käytön rangaistavuudesta, kokeiluiden hyödyistä/haitoista ja mitä palveluita toivoisivat alueillee
- Ehkäisevän huumetyön nuorilähtöisyys ja ajantasaisuus lisääntyvät
- Ammattilaiset saavat välineitä nuorilähtöiseen päihdeasioista viestimiseen
- Ajan kuluessa huumeiden kokeiluun liittyvä stigmatisointi vähenee kun tieto lisääntyy ja vuoropuhelu nuorten ja ammattilaisten välillä vahvistuu
- Nuoret kokevat vaikuttamismahdollisuuksiensa ja osallisuutensa lähiyhteisön päätöksentekoon vahvistuneen
- .Nuorten osallisuus kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteissa vahvistuu
Hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit ja menetelmät, kuten nuorilähtöinen yhteiskehittämisen malli ja huumekeskustelua tukevat menetelmäkortit, ovat sellaisia, että niitä voidaan soveltaa laajasti myös muissa toimintaympäristöissä ja kohderyhmien kanssa.
Nuorten osallistamisen ja avoimen vuorovaikutuksen periaatteet ovat yleisesti toimivia menetelmiä, jotka eivät ole sidottuja yksittäiseen kuntaan tai organisaatioon. Menetelmäkorttien käyttö ja matalan kynnyksen lähestymistavat ovat helposti mukautettavissa eri ikäryhmille ja toimintaympäristöihin.
Hankkeen kokemukset tukevat nuorten osallisuuden vahvistamista ja huumeisiin liittyvän keskustelun kehittämistä myös muiden toimijoiden ehkäisevässä päihdetyössä. Hankkeen tuloksia ja käytäntöjä voidaan hyödyntää niin järjestöissä, kunnissa kuin oppilaitoksissa, ja niitä on jo alettu ottaa käyttöön taustaorganisaatioiden omissa toiminnoissa, kuten vertaisryhmissä ja työpajatoiminnassa.
Hankkeen kehittämät nuorilähtöiset menetelmät ja toimintamallit vastaavat valtakunnalliseen tarpeeseen uudistaa ehkäisevää päihdetyötä osallistavammaksi ja nuorten todellisuutta paremmin ymmärtäväksi. Menetelmien levitettävyys eri toimintaympäristöihin tukee huumeiden käytön varhaista tunnistamista ja ehkäisyä kansallisesti, erityisesti sellaisissa kohderyhmissä, jotka jäävät perinteisten palveluiden ulkopuolelle. Lisäksi menetelmällä lisätään ammattilaisten ymmärrystä huumeiden käytön eri syistä, hyödyistä sekä haitoista.
Hanke on vahvistanut nuorten osallisuutta, vähentänyt huumeiden käyttöön liittyvää stigmaa ja rakentanut perustaa avoimelle vuoropuhelulle huumeista ammattilaisten ja kohderyhmän välillä. Näillä muutoksilla on pidemmällä aikavälillä potentiaalia edistää nuorten hyvinvointia ja vähentää päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja väestötasolla sekä laskea riskiä haitalliselle käytölle.
Hankkeen tuottama tietopohja ja käytännön mallit tarjoavat valmiita työkaluja ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen valtakunnallisesti, tukien kansallisia tavoitteita nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseksi.
