Nuorten päihdemyrkytyskuolemat ovat Pohjois-Savossa yksi yleisimmistä nuorten kuolinsyistä. Vuonna 2023 Kuopio sijoittui kahdeksan paikkakunnan joukkoon, joissa nuorten huumekuolemia tapahtui eniten. (OTKES 2023). Vuonna 2024 nuorten päihdekuolemien määrä kuitenkin laski selvästi.
Kouluterveyskysely 2025 osoitti, että Pohjois-Savon yläkoululaisista 6,6 % oli kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran. Kokeilut ovat vähentyneet aiempiin vuosiin verrattuna. Ammatillisissa oppilaitoksissa kokeiluja oli 14,4 %:lla opiskelijoista, laskua oli tapahtunut sekä ammatillisella toisella asteella että lukioissa. Lukioissa joka kymmenes opiskelija oli kokeillut huumeita, mutta erityisesti tyttöjen kokeilut olivat hienoisessa nousussa (Sotkanet; HYTE-osallisuuspalveluyksikön tilastokoonti).
Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategian mukaisesti kehittämistyön tavoitteena on vahvistaa päihdepalveluja kohti asiakaslähtöistä, laadukasta ja oikea-aikaista hoitoa sekä tukea. Tavoitteena on myös palvelujen parempi yhteensovittaminen. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa.
Alueella on laajasti tunnistettu tarve vahvistaa päihde- ja riippuvuusosaamista:
- PSHVA:n HYTE-suunnitelmassa korostetaan ammattilaisten osaamisen lisäämistä päihteisiin liittyvien riskien tunnistamisessa, puheeksiotossa, varhaisessa tuessa ja systemaattisessa lyhytneuvonnassa.
- Hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistustyössä päihdeosaamisen vahvistaminen on keskeinen kehittämiskohde.
Lisäksi palvelujärjestelmässä on merkittäviä aukkoja, jotka estävät alaikäisiä saamasta tarvitsemiaan päihdepalveluja. Nuoria ei aina oteta päihdehoitoon esimerkiksi ikärajojen vuoksi, ja mielenterveyspalveluihin pääsy voi edellyttää kolmen kuukauden päihteettömyyttä. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa alaikäisille ei löydy heidän tarpeisiinsa sopivia palveluja. Palveluvajetta paikataan lastensuojelun keinoin, vaikka sen ei tulisi korvata varsinaista päihdehoitoa.