Kansallisen mielenterveysstrategian tavoitteena on lisätä ja ylläpitää ehkäisevien ja kuntouttavien psykososiaalisten menetelmien ja hoitopalveluiden saatavuutta perustasolla. Näyttöön perustuvia hoitoja on kuitenkin ollut varsin puutteellisesti saatavissa, ja alueellinen koordinaatio käyttöönoton ja ylläpidon osalta toteutuu huonosti. Rajalliset terveydenhuollon voimavarat on suunnattava niihin tutkimuksiin ja hoitoihin, jotka tuottavat eniten terveyshyötyä ja toimintakykyä potilaille.
Psykososiaalisten menetelmien osalta kohderyhmänä kaikkien ikäryhmien osalta ovat perustason palveluita käyttävät lapset, nuoret ja aikuiset. Kouluttamalla psykososiaalisia menetelmiä hyvinvointialueiden perustason palveluiden (neuvolat [mielenterveys-ja perheneuvolat], perhekeskukset, koulu-, oppilas-ja opiskelijahuolto) työntekijöille, menetelmien käyttö kohdistuu tarkoitetuille kohderyhmille.
Osaamis- ja tukikeskuskehittämisen kohderyhmänä ovat ensisijaisesti sosiaali-, terveys-ja sivistystoimen ammattilaiset, joilta lapset, nuoret ja perheet saavat apua. OT-tuki kohdistuu vaativiin tai/ja kompleksisiin asiakastilanteisiin, joissa tarvitaan monialaista erityisosaamista.
Kaikki KYS-yhteistyöalueen hyvinvointialueet ovat sitoutuneet edistämään hankesuunnitelman mukaisesti psykososiaalisen tuen koordinaation ja OT-toimintojen integraation yhteistä suunnitteluaja toteutusta vuosina 2022-2023, sekä jatkokehittämistä hankkeen jälkeen. Hankkeessa sitoudutaan myös soveltuvin osin yliopistosairaaloiden yhteiseen,kansalliseen kehittämistyöhön.
KYSin yhteistyöalueeseen kuuluvat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin lisäksi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Siun Sote), Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Sosteri) sekä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut (Essote). Alueella on 66 kuntaa ja niiden yhteenlaskettu väestö on yli 800 000 asukasta.
Yhteistyöalueella painottuvat mielenterveys- ja päihdeongelmat, ja niihin liittyvät sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset ovat yleisiä. Kaikki yhteistyöalueen maakunnat sijoittuvat mielenterveysindeksivertailussa seitsemän suurimman joukkoon Suomessa. Indeksissä huomioidaan itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset, psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet, mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet.
Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta on kokenut entistä useampi lapsi ja nuori (n. 20 %, aiempi luku oli 12 %). Avo- ja avioerot ovat yleisiä ja vaativan eroauttamisen tarve on kasvussa, vaikeat huoltoriidat sekä vaino ja vieraannuttaminen ovat yleistyneet. Koulua käymättömyys on erityinen haaste erityisesti Pohjois-Savossa, riittävä tuki ajoissa puuttuu. Huostassa olleiden ja kiireellisesti sijoitettujen 0–17-vuotiaiden (erityisesti Etelä-Savo) sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen 7–17-vuotiaiden määrä ylittää maan keskitason. Laitossijoituksia 0–17-vuotiailla on eniten Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Savon alueella 13–17-vuotiaista sijoitetuista lapsista yli 50 % oli myös nuorisopsykiatrian asiakkaina (THL 2017). Laitoshoidossa olevista lapsista eri arvioiden mukaan 60–80 % kärsii vaikea-asteisista, psykiatrista hoitoa vaativista mielenterveyshäiriöistä.