Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
Sosiaalityön vaikuttavat toimintamallit -työpajasarja on jatkoa Osallistavan sosiaalityön menetelmien pilotille. Osallistavan sosiaalityön pilotissa (2021) alueet kokeilivat, pilotoivat ja kehittivät erilaisia osallistavan sosiaalityön malleja.
THL laati pilotin tuotosten ja kirjallisuuden pohjalta mallinnukset sosiaalisesta kuntoutuksesta, etsivästä sosiaalityöstä ja matalan kynnyksen sosiaalityöstä. Keväällä 2022 käynnistyneessä hyvinvointialueiden edustajille tarkoitetussa Sosiaalityön vaikuttavat toimintamallit -työpajasarjassa tuetaan kolmen edellä mainitun toimintamallin käyttöönottoa ja vaikuttavuuden arviointia.
Työpajasarjan tavoitteena on selkiyttää sosiaalihuollon menetelmällisyyttä, vahvistaa sosiaalihuollon tietopohjaa sekä parantaa sosiaalipalveluiden vaikuttavuutta ja saatavuutta. Työpajasarja koostuu kolmesta työpajasta, joista ensimmäinen oli toukokuussa 2022 ja toinen syyskuussa 2022. Kolmas työpaja pidetään 24.-25.5.2023 loppuseminaarina, jossa alueet esittelevät omia tuotoksiaan.
Päämäärä ja päätavoite
Työpajasarjan tavoitteena on mallintaa sosiaalisen kuntoutuksen, matalan kynnyksen sosiaalityön ja etsivän sosiaalityön toimintamallit sekä muodostaa pilotoinnin pohjalta ohjelmateoria. Ohjelmateorian avulla täsmennetään edelleen arviointiasetelmaa. Työpajasarja pohjautuu tutkimusperustaiseen kehittämiseen, jossa toimintamallien implementoinnin ehtoja ja edellytyksiä pyritään tunnistamaan. Lisäksi tavoitteena on alueiden implementointi- ja arviointiosaamisen vahvistaminen.
Sosiaalityön käytäntötutkimus pyrkii vastamaan käytännön tiedontarpeisiin sekä kehittämään käytäntöjä. Tutkimusongelmien määrittely, tiedonmuodostusprosessi sekä tulosten arvioiminen tapahtuvat tutkijoiden ja käytännön toimijoiden kesken käytävissä neuvotteluissa. Tutkittu tieto palautuu siihen toimintaympäristöön, josta tutkimuskysymys, aineistot ja toimijat ovat.
Pilotoitavat toimintamallit ovat kompleksisia interventioita, jotka voivat toteutua erilaisissa toimintaympäristöissä, kohdentua monenlaisen tuen tarpeissa oleville asiakkaille ja lisäksi niiden toteuttamiseen osallistuu useita eri toimijoita. Kompleksisten toimintamallien tutkimisprosessi alkaa olemassa olevan toimintamallin tunnistamisesta ja valinnasta tai toimintamallin ohjelmateorian kehittämisestä. Koska tutkimukseen perustuvia valmiita mallinnuksia ei ollut, toimintamallien mallinnukset tehtiin hyödyntämällä palvelukuvauksia, asiantuntijahaastatteluja sekä kirjallisuudessa esitettyjä näkökulmia.
Ohjelmateoria kuvaa sitä, mikä toimii missäkin olosuhteissa ja miten. Logiikkamallin tarkoituksena on puolestaan ohjelmateorian visualisointi. Ohjelmateoriassa ja logiikkamallissa kuvataan ydinelementit, jotka ovat toimintamallin tai intervention keskeisimmät osat, joita ei voida jättää pois ilman, että intervention odotettu vaikuttavuus vaarantuu. Logiikkamallissa kuvataan ydinelementtien lisäksi pilotoitavien toimintamallien toimintaympäristö ja toimijat, resurssit, kehkeytyvät mekanismit ja oletetut tulokset.
Ennen kuin voidaan arvioida vaikuttavuutta, ohjelmateorian tulee olla uskottava. Lisäksi toimintamallin toteuttamiskelpoisuutta ja arviointiasetelmaa tulee arvioida. Nämä kehittämisprosessin alkuvaiheessa tehdyt arvioinnit auttavat tukevat toimintamallin kehittämistä ideasta valmiiksi konseptiksi.
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
Työpajasarjan tuotoksena syntyy sosiaalisen kuntoutuksen, matalan kynnyksen sosiaalityön ja etsivän sosiaalityön tarkennetut kuvaukset, jotka julkaistaan loppuvuodesta 2023. Lisäksi toimintamalleista tuotetaan kaksi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Pidemmän aikavälin tavoitteena on sosiaalityön menetelmällisyyden kirkastaminen osana hyvinvointialueiden työtä sekä vaikuttavuuden arvioinnin tukeminen.