Kiusaamisen ehkäisyssä ei koskaan pystytä onnistumaan täysin ja siksi on tärkeää keskittyä myös ehkäisemään ongelmia, joita kiusaaminen kiusatuille aiheuttaa. Osa lapsista ja nuorista on haavoittuvaisia ja tukemalla ja vahvistamalla heitä voidaan ennaltaehkäistä sekä kiusaamisen negatiivisia vaikutuksia, että kiusatuksi joutumista uudelleen (Singham 2017, 1118). Kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamisen jälkihoito on tärkeää, sillä kiusaamisen negatiiviset vaikutukset kiusattuun ovat selkeitä (Faith, Malcolm & Newgent 2008, 327-332). Lapsuudessa kiusattujen pahaolo, heikompi elämänlaatu ja vähäisempi tyytyväisyys elämään on todettu aikuisuudessakin olevan muita vertaisia heikompi (Takizawa, Maughan & Arseneault 2014, 779). Tukemalla lapsia ja nuoria, joita on kiusattu, voidaan ehkäistä monia pitkäaikaisia ja aikuisuuteen jatkuvia ongelmia. Jos tukea ei saa, on vaarana, että käsittelemätön kokemus jää vaikuttamaan koko elämään tai se aktivoituu myöhemmässä elämänvaiheessa, vaikeuttaen sosiaalisia suhteita, opiskelua ja työllistymistä (Parkkinen 2019). THL:n mukaan peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat elinaikanaan keskimäärin 370 000 euron lisäkustannukset (THL 2018). Kiusaamisella on siis myös vakavat yhteiskunnalliset vaikutukset. Sekä kiusatut, että kiusatun lapsen vanhemmat tarvitsevat sosiaalista tukea, toimivaa verkostoa ja vertaistoimintaa (Björlund ym. 2017).
Toiminnan tarvetta on kartoitettu 2017-2019 aikana tutkimusten sekä ammattilaisille (n=32), MLL piireille (n=7) sekä kiusaamista kohdanneille nuorille (n=25) ja heidän vanhemmilleen (n=12) suunnatun wepropol -kyselyiden sekä opinnäytetöiden avulla. Nämä vahvistavat, että kiusaamisen jälkihuollolle on hankkeen toimintaalueella suuri tarve. Ammattilaiset (n=32) kuvaavat, ettei heidän tarjoama yksilöllinen apu riitä kiusaamista kokeneille nuorille tai heidän vanhemmilleen, eikä vertaistukea ole saatavilla koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimesta. Alueen ammattilaiset kaipasivat myös koulutusta ja työkaluja kiusaamista kokeneiden kohtaamiseen ja tukemiseen.