Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
Vanhuspalvelulain tavoitteena on iäkkään väestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen, palveluita tarvitsevien iäkkäiden henkilöiden palvelujen huolellinen suunnittelu ja kohdentaminen heidän tarpeidensa mukaan sekä annettavien palvelujen laadun varmistaminen. Vanhuspalvelulakiin tehdyt päivitykset tarkoittavat, että iäkkäiden säännöllisissä palveluissa ja asiakasohjauksessa RAI-arviointivälineistön käyttö tulee lakisääteiseksi eli velvoittavaksi1.4.2023 alkaen.
Asiakkaan palvelutarpeiden järjestelmällinen, moniulotteinen selvittäminen RAI (Resident Assessment Instrument) -arviointivälineistöllä noudattaa gerontologisen kokonaisarvioinnin ja palvelutarpeiden selvittämisen periaatteita. Asiakkaan RAI-arviointitieto antaa kattavan kuvan asiakkaan tilanteesta, kuten toimintakyvystä, terveydentilasta, palveluntarpeesta ja voimavaroista.
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
Kokonaisuuden tavoitteena on, että THL:n mallin lisäksi palvelunjärjestäjän toteuttamat toimintamallit auttavat hyvinvointialuetta ja palveluntuottajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan RAI-arviointijärjestelmän käyttöönottoa. RAI-järjestelmän täysimittainen hyöty syntyy monella tasolla. Kun RAI-välineistö on käytössä kaikkialla, iäkkään henkilön palvelutarpeet selvitetään laaja-alaisesti ja järjestelmällisesti koko maassa yhtenäisellä tavalla. Samalla syntyy yhtenäinen kieli, mikä tukee ammatillista osaamista ja työssä kehittymistä. Järjestelmällisestä, rakenteisesti kirjatusta tiedosta syntyy vertailutietoa käytettäväksi lähijohtamisessa, palvelujen järjestämisessä ja valtakunnallisessa ohjaus- ja arviointitoiminnassa.
Kansallisen käytön myötä tulee yhä tärkeämmäksi, että RAI-arviointien tiedot ovat käytettävissä integroidussa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjussa.