Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
Kehittäminen liittyy Pirkanmaan hyvinvointialueen RRP-rahoitteisen Hoppu-hankkeen toimenpiteeseen koronapandemian aikana muodostuneen hoitovelan purku kohdistuen nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat olleet jo useita vuosia ruuhkautuneet perustasolta erikoissairaanhoitoon. Pirkanmaan hyvinvointialueella lasten, nuorten ja perheiden palveluissa mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviin haasteisiin vastaaminen on nuorten osalta opiskeluhuollon, kasvatus- ja perheneuvonnan sekä mielenterveys- ja riippuvuushäiriöiden yksikön yhteinen tehtävä. Toistaiseksi yksiköiden välinen työnjako on ollut paikallinen ja jäsentymätön, mikä on kuormittanut yksiköiden välistä moniammatillista yhteistyötä. Kaikkien yksiköiden asiakasmäärät mielenterveyteen ja päihteisiin liittyen ovat kasvaneet, esimerkiksi opiskeluhuollon vastaanotolle ei ole aina ollut mahdollista päästä oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen seitsemän päivän kuluessa yhteydenotosta.
Palvelutarpeeseen vastaaminen nykyisillä resursseilla edellyttää kaikkien perhekeskustoimijoiden aktivoitumista mielenterveyden ja päihteettömyyden tukemiseen. Pirkanmaan hyvinvointialueen terveyspalvelut eivät kykene yksin vastaamaan nuorten tarpeisiin. Pirkanmaan hyvinvointialueen strategiaan on määritelty mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiseen liittyen digitaalisten menetelmien hyödyntämisen tehostaminen ja yhteistyön tiivistäminen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Lisäksi strategiassa on mainittu läheisten ja kokemusasiantuntijoiden mukaan ottaminen sekä tiedonkulun ja moniammatillisen yhteistyön lisääminen.
Päämäärä ja päätavoite
Asiakkaan näkökulmasta palveluiden ruuhkautuminen aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä ja joissain tapauksissa oirekuvan vaikeutumista. Nuorten tulisi päästä oikea-aikaisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujen piiriin, jotta vakavampia ongelmia ja syrjäytymistä ei pääse tapahtumaan.
Ammattilaisen näkökulmasta palveluiden ruuhkautuneisuus lisää työn kuormittavuutta ja eettistä ristiriitaa. Työntekijät joutuvat tekemään vaikeita valintoja, esimerkiksi jatkaako tapaamisia jo useita kertoja vastaanotolla käyneen nuoren kanssa vai ottaako jonosta seuraava, joka ei ole vielä lainkaan päässyt hoitoon.
Pirkanmaan hyvinvointialueen budjettialijäämä tulee säästää tulevien vuosien menoista. Kuitenkin nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyspalvelut ovat olleet ruuhkautuneet ja ylikuormittuneet jo useita vuosia perustasolta erikoissairaanhoitoon. Tämän hetkisen tiedon mukaan hyvinvointialue ei ole saamassa lisärahoitusta resurssivajeen paikkaamiseen, mikä tarkoittaa palveluiden järjestämistä hoitovelasta huolimatta nykyisin resurssein.
Yhteiskunnan kannalta mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimivuus on keskeistä väestön ikääntyessä, jotta mahdollisimman pieni osa nuorista päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyteen liittyvistä syistä. Taloudellisesta näkökulmasta vakavampien ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisy on tärkeää, koska näiden ongelmien ratkaiseminen on hidasta ja kallista yhteiskunnalle.
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
Tavoitteena on nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja riippuvuushäiriöiden hoitovelan purkaminen. Tähän pyritään vahvistamalla kaikkien perhekeskustoimijoiden valmiuksia tukea nuoria psyykkiseen hyvinvointiin ja päihteettömyyteen. Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa selkiytetään hoidon porrastus sekä tehostetaan digitaalisten menetelmien (erityisesti omahoito-ohjelmien) hyödyntämistä lievissä mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia ryhmämuotoisen toiminnan lisäämiseen .