Muistisairauteen sairastuneiden henkilöiden määrä lähivuosina kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Tästä johtuen muistisairauksista aiheutuvien palvelutarpeiden ja kustannusten on arvioitu nousevan, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Kustannuksiin vaikuttaa myös se, että iäkkäät käyttävät palveluja pitempään. Palvelujen tarpeeseen voidaan vaikuttaa terveyden edistämisen toimilla, kuten vaikuttamalla kansansairauksien ennaltaehkäisyyn.
Toimia tarvitaan aivoterveyden edistämiseksi, muistisairauksien ehkäisemiseksi ja muistiongelmien havaitsemiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tutkimusten mukaan terveellisillä elämäntavoilla voidaan pitkittää muistihäiriöiden puhkeamista sekä ylläpitää toimintakykyä ja elämän laatua jo sairastuneilla henkilöillä. Varhainen ja oikea diagnosointi, lääkehoidon aloittaminen sekä kuntoutus ovat olennaisia sairastuneen ihmisen aktiivisten ja toimintakykyisten elinvuosien määrän sekä hyvän elämän kannalta.
Suomen kansallisen Ikäohjelman 2030 keskeisinä vaikuttavuustavoitteina on suunnata ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä parantavia toimia iäkkäälle väestölle ja riskiryhmille. Ikäohjelman vaikuttavuustavoitteen ”iäkkäät ovat toimintakykyisiä pitempään” yksi toimenpiteistä oli muistisairauksien varhaisen toteamisen kansallisen mallin kehittäminen. Kansallisessa muistipalvelupolkumallissa kehittämistyö painottuu polun alkupäähän, riskiryhmien tunnistamiseen, elintapaohjaukseen ja muistisairauksien varhaiseen toteamiseen, sekä diagnoosin jälkeiseen hoitoon ja seurantaan.