Tuotokset ja tulokset
Hankehenkilöstö on toteuttanut säännöllisesti seurantaa ja itsearviointia peilaten hankeen tavoitteisiin ja toimenpidesuunnitelmiin, ja päivittänyt työskentelyään arvioinnin mukaan.
Hankkeen ohjausryhmä on arvioinut hankkeen toimintakokonaisuutta. Kysymyksenasettelussa on sovellettu STEA:n arviointioppaan PATA -mallia. Ohjausryhmä on antanut hankkeelle yleisarvosanaksi (ka) 3,25 asteikolla 1-4.
Hankkeen johtoryhmä on arvoinut hankehenkilöstön lisäksi omaa toimintaansa. Arvosanaksi (ka) johtoryhmäläiset ovat antaneet 3,62 koko johtoryhmän työskentelystä tähtiasteikolla 1-5. Omaksi henkilökohtaiseksi arvosanakseen (ka) johtoryhmäläiset ovat antaneet 3/5.
Molemmat em. ryhmät ovat myös suullisesti toivoneet toiminnan jatkumista vuodelle 2021. Tällaiselle toiminnalle on Kainuussa aito tarve, ja tekemistä riittäisi edelleen.
Koulutuksista, tapahtumista ja eri toiminnoista on kerätty palautteita. Esimerkiksi 2019-2020 järjestövalmennusten yleisarvosana oli palautteiden perusteella 4,3 (1-5 asteikolla).
JärjestöKainuu -hankkeen vuonna 2020 toteuttamassa järjestökyselyssä oli oma osuus JärjestöKainuu-hankkeen vaikuttavuuden mittaamiseksi.
Vaikutukset ja vaikuttavuus
Järjestökyselyyn 2020 vastaajista 85 % oli kuullut hankkeesta, ja heistä suurin osa oli osallistunut johonkin hankkeen järjestämistä tilaisuuksista. Lähestulkoon kaikki heistä olivat hankkeen toimittaman järjestökirjeen tilaajia.
Tiedotuksessa liittyen yhdistysten ja kuntien väliseen yhteistyöhön hanke oli onnistunut kohtalaisesti. Edellisestä soteuudistuksesta tiedottaminen oli onnistunut, mutta uudesta, Tulevaisuuden sotekeskus- uudistuksesta järjestöt kaipasivat lisää tietoa. Tämä on ymmärrettävää, koska uudistus oli vielä keväällä 2020 erittäin epämääräinen varmasti ydintoimijoillekin.
Vastausten perusteella järjestöjen roolia yhteistyötahojen kanssa tulisi selkiyttää edelleen lisää. Parhaiten rooli oli selkiytynyt oman kunnan alueella, mutta maakunnassa ja soteyhteistyössä olisi vielä runsaasti työtä. Tähän on tulossa toivottavasti parannusta vuonna 2021 perustettavan Kainuun järjestöasiain neuvottelukunnan myötä.
Vastaajista 64 % vastasi, että hankkeen toiminnalla on ollut hyötyä omalle järjestölle. Eniten vaikutusta on ollut järjestöjen väliseen yhteistyöhön, viestinnän parantumiseen ja osaamisen lisääntymiseen.
JärjestöKainuu- hanketta koskevat vastaukset ovat hyvin linjassa aiempien yhteistyötä koskevien vastausten kanssa, ja yhteenvetona voidaan näin ollen päätellä, että hanke on edesauttanut etenkin järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä. Lisäksi se on parantanut etenkin järjestöjen viestintää sekä lisännyt järjestötoimijoiden osaamista.
Hanke sai monenlaista palautetta kyselyn lopussa, mutta alla oleva lainaus tiivistänee asian hyvin: ”Paljon olette tehneet ja asioita eteenpäin vieneet, mutta paljon jää tehtävää myös hankkeen jälkeen. Jospa järjestöt ja yhdistykset ovat itse aktiivisia ja äänekkäitä, että saamme yhdistysten asioita eteenpäin. On tärkeää, että yhdistysten ääni kuuluu kuntien ja soten rinnalla. Sama pätee kuntien, soten ja yhdistysten yhteistyöhön. Yhdessä olemme enemmän. Saamme pienen ihmisen asiaa, hyvinvointia tuettua, edistettyä.”
