Kotihoidon kehittämistä Helsingissä on ohjannut toimintasuunnitelma (2015-2020 ja 2019-2021). Kotihoidolle on valmistunut uusi strateginen toimintasuunnitelma 2022-2025 ja se ohjaa kotihoidon kehittämistä tulevina vuosina. Kotihoitoa kehitetään vaikuttavuuden, henkilöstökokemuksen, tuottavuuden ja asiakaskokemuksen näkökulmista.
Osana Tulevaisuuden sote-keskus hanketta käynnistyi vuoden 2021 alussa KUSTI, Kustannustietoinen kotihoito -projekti, jossa tavoitteena on parantaa kotihoidon tuottavuutta heikentämättä asiakaspalvelujen laatua tai henkilöstön työhyvinvointia. Hankkeissa tehdään yhteistä työtä esimerkiksi digitaalisten palvelujen, toimintakykyä tukevien ja ennaltaehkäisevien sekä akuuttitilanteiden hallintaan liittyvien palvelujen ja toiminnan valvonnan kehittämisessä. KUSTI-projekti laajentuu erillisrahoituksen myötä vuoden 2022 alussa omaksi hankkeekseen.
NHG:n vuonna 2021 tekemän kotihoidon nykytilan analyysin mukaan Helsingin kotihoidon kehittämiskohteita ovat muun muassa korkea asiakastyön tuntihinta ja hoitohenkilöstön alhainen välittömän asiakastyön osuus työajasta.
Myös henkilöstön saatavuudessa ja pysyvyydessä on haasteita. Lopettaneiden työntekijöiden osuus kotihoidon pitkäaikaisista työntekijöistä on korkea, 22 %. Henkilöstöresurssien riittävyyttä on tarkasteltu vuosien ajan erilaisilla mittareilla, mutta nyt tarvitaan selkeä työkalu, mittarit ja toimintatavat resurssien riittävyyden varmistamiseen ja seurantaan. Tarvitaan läpinäkyvyyttä siihen, paljonko henkilöstöä tarvitaan lähitulevaisuudessa asiakastarpeeseen vastaamiseksi. On tarpeen seurata sekä vakanssien, että päivittäin vuorossa olevan henkilöstön sekä varahenkilöstön riittävyyttä ja oikeudenmukaista jakautumista asiakastarpeiden perusteella kotihoidon lähipalvelualueille. Henkilöstön veto- ja pitovoimaa kehitetään Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla ja kotihoito on tässä työskentelyssä mukana ja sitä jatketaan.
Kotihoitoa järjestetään Helsingissä oman toiminnan lisäksi palvelusetelillä ja ostopalveluna. Make Or Buy –analyysi on tehty ja kotihoidon ostopalvelujen tuottajavalvonta on keskitetty vuoden 2021 aikana. Ostetun kotihoidon asiakastason valvonta on edelleen hajautunutta ja myös sen keskittäminen on välttämätöntä. Kotihoidon oman toiminnan valvontaa on tehty omavalvontasuunnitelmien mukaisesti ja se on perustunut esimerkiksi rai-aineistoihin. Kotihoidon oman toiminnan valvonnan terävöittäminen ja keskittäminen on tunnistettu kehittämiskohteeksi.
Kotihoidon asiakastyön kehittäminen tässä hankkeessa pohjautuu vahvasti jo aiemmin tehtyyn kehittämistyöhön. Esimerkiksi ikääntyneiden asiakkaaksi tulon prosessia on kehitetty KAAPO-mallin mukaisesti ja asiakkaaksi tulon toimintatavat ovat jo vakiintuneet. Kuntouttava arviointijakso on otettu käyttöön Helsingissä vuona 2019, mutta sen sisältö kaipaa edelleen kehittämistä, jotta jakso voidaan tarjota entistä asiakaslähtöisempänä.
Digitaalisia palveluja on kehitetty ja etähoidon asiakkaina on kuukausittain noin 1000 säännöllisen kotihoidon asiakasta eli noin 15% asiakkaista. Kotona asumista ja sen johtamista tukevia digitaalisia palveluja on kuitenkin tarpeen tarkastella ja ottaa mahdollisesti uusia ratkaisuja käyttöön.
Kotihoidon asiakkaiden ja läheisten osallisuutta on kehitetty osana kotihoidon toimintasuunnitelmaa. Kotihoidon asiakkaita on kuultu asiakastyytyväisyyskyselyissä ja läheisille on järjestetty keskustelutilaisuuksissa. Osallistamisen tapoja on kehitettävä edelleen esimerkiksi kokeilemalla erilaisia hybridimalleja asiakkaiden ja läheisten illoissa ja toteuttamalla myös läheisille kysely.
Tiedolla johtaminen on ollut osittain hajaantunutta ja kotihoitoa koskevaa tietoa kerätään useasta eri tietolähteestä. Helsingin kotihoidossa on tunnistettu tarve vahvistaa tiedolla johtamista ja kehittää tapa, jossa kotihoidon mittaritiedot ovat selkeästi koottuina.
Kotihoito on organisoitunut neljälle eri palvelualueella ja se on asettanut haasteita kotihoidon yhtenäiselle johtamiselle. Johtamisrakenteet ja toimintatavat kaipaavat selkiyttämistä.