Hankkeen tausta ja Helsingin keskeiset kehittämistarpeet
Uudessa sote-mallissa Uusimaa on ehdotettu jaettavan viiteen itsehallintoalueeseen, joita ovat: Länsi-, Itä-, ja Keski-Uusimaa, Vantaa & Kerava sekä Helsinki. Helsinki olisi yli 650 tuhannella asukkaalla itsehallintoalueena asukasluvultaan suurin sote-järjestämisalue myös maakunnat huomioiden. Suurimpana kaupunkina ja sote-itsehallintoalueena Helsinki omaa tiettyjä alueellisia erityispiirteitä, joita on tunnistettu niin THL:n, kuin Helsingin omissakin asiantuntija-arvioissa ja selvityksissä.
Kolme keskeisintä Helsingin muista sote-alueista osin poikkeavaa erityispiirrettä:
1. Väestönkasvu ja maahanmuuttajien suuri määrä
Kokonaisuutena Suomessa väkiluku pysyy Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan jokseenkin samana seuraavien 10 vuoden aikana. Vuoteen 2030 mennessä, koko maan väestön ennustetaan kasvavan vain n. 36 tuhannella, mikä tarkoittaa noin 0,1% keskimääräistä vuosikasvua 2020-2030. Väestönkasvua suurempana ongelmana onkin pidetty väestön ikääntymistä, joka tulee olemaan merkittävä valtakunnallinen haaste koko maassa, ja asettaa omat paineensa sote-järjestelmälle. Kokonaisväestö kuitenkin pienenee suurimmalla osalla sote-alueista kasvun keskittyessä Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Kaikista Suomen Sote-alueista, Helsingin väestön ennustetaan kasvavan kaikista nopeimmin noin 0,9%:n vuosivauhtia 2020-2030 ja ylittävän 720 tuhannen asukkaan rajan vuoteen 2030 mennessä. Kasvava väestö luo muita alueita voimakkaamman kasvavan perusuran sote-palveluiden tarpeelle tulevaisuudessa.
Väestönkasvun taustalla on paitsi Suomen sisäinen muuttoliike, myös maahanmuuton keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Maahanmuuttajat ja paperittomat asiakasryhmänä käyttävät suhteellisesti enemmän sote-palveluita kantaväestöön verrattuna, ja ovat yliedustettuina monessa palvelussa (mm. sosiaalipalveluissa, vammaispalveluissa ja lastensuojelussa). Maahanmuuttajien suuri ja kasvava määrä onkin yksi keskeinen syy sille, miksi monenlaisten sote-palveluiden tarve kasvaa Helsingissä merkittävästi väkiluvun kasvua nopeammin. Voimakkaasti kasvava kysyntä luo haasteita palveluiden saatavuudelle.
2. Kasvavat lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet
Helsingissä lapset ja nuoret voivat henkisesti huonommin, kuin Suomessa keskimäärin. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnille on tunnistettu Helsingissä kolme keskeistä riskitekijää, joilla mitattuna helsinkiläislasten ja -nuorten tilanne on muuta maata heikompi: Mielenterveys ja jaksaminen, lähisuhdeväkivalta ja päihteiden käyttö.
3. Hyvinvoinnin polarisaatio ja heikko-osaisten suuri määrä
Osa helsinkiläisistä on erittäin haavoittuvassa asemassa ja heille kasautuu niin terveyteen kuin elämänlaatuunkin liittyviä ongelmia kuin myös niiden riskitekijöitä. Perheiden haasteet näyttäytyvät usein myös aiemmin mainittujen lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin riskitekijöinä. Heikko-osaisten korkea määrä kasvattaakin tarvetta erityisesti monimuotoisten peruspalveluiden tarjonnalle, paljon palveluita tarvitsevien asiakasryhmien löytämiselle ja tunnistamiselle, palveluiden paremmalle kohdentamiselle niitä eniten tarvitseville sekä monialaisten palveluketjujen koordinoinnille.
Alueellisten erityispiirteiden huomiointi hankkeessa
Yllä kuvatut erityispiirteet ovat ohjanneet hankkeen valmistelua ja toimenpiteiden valintaa. Tavoitteena on ollut tunnistaa kehittämiskokonaisuuksia, joihin panostamalla rajallisessa hankeajassa on mahdollista saada aikaiseksi mahdollisimman paljon hyötyjä. Erityisesti erityispiirteisiin vastaavat, asukkaille ja asiakkaille näyttäytyvät ratkaisut rakentuvat Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeessa palvelutuotannon näkökulmasta. Rakenneuudistus-hankkeessa tehtävä kehitystyö tukee Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa tehtävää kehitystyötä ja toiminnan muutosta laajasti mm. palvelurakenteen ja –verkkojen, tiedolla johtamisen sekä digitaalisten ratkaisuiden kehittämisen avulla. Rakenneuudistus-hankkeessa kehitettävillä ratkaisuilla vastataan myös suoraan Helsingin alueellisiin erityistarpeisiin.