Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
FINGERin tausta:
Väestön ikääntyminen ja muistisairaiden määrän voimakas kasvu nyt ja tulevaisuudessa ovat luoneet tarpeen ikääntyneiden henkilöiden aivoterveyden ylläpitämiselle ja muistitoimintojen heikentymisen ehkäisylle. Muistisairauksiin ei ole ennaltaehkäisevää tai parantavaa lääketieteellistä hoitoa ja siksi tutkimusnäyttöä ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista tarvitaan.
Väestötasoisissa seurantatutkimuksissa on havaittu, että muistisairauksien riskiä lisäävät muun muassa korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes ja ylipaino. Aivoja suojaavat sen sijaan korkea koulutus, liikunta, terveellinen ruokavalio ja aktiivinen elämäntyyli. Muistihäiriöiden taustasyyt ovat moninaiset ja siksi useampaan riskitekijään puuttumista samanaikaisesti pidettiin tarpeellisena. FINGER-tutkimuksen tarkoituksena oli kohentaa osallistujien elintapoja monipuolisesti ja saada aikaan kokonaisvaltainen ja pitkäaikainen elintapojen parantuminen.
Päämäärä ja päätavoite
FINGER-elintapaohjelman tavoite on muistitoimintojen heikentymisen ehkäisy ikääntyneillä ja muistisairauksien riskitekijöiden vähentäminen. Muistisairauksien ehkäisyn toimintamallissa pyritään vaikuttamaan samanaikaisesti useampaan riskitekijään. FINGER-tutkimuksessa toteutettuun elintapaohjelmaan kuului viisi osa-aluetta: käytännönläheinen ravitsemusohjaus, nousujohteinen liikuntaharjoittelu, muistiharjoittelu, sosiaalinen aktiivisuus sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinta.
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
Alkuperäisen FINGER-tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kaksivuotisen monialaisen elintapaohjelman vaikutuksia kognitioon riskiryhmään kuuluvilla ikääntyneillä henkilöillä. FINGER-tutkimuksen päätarkoituksena oli saada selville, voidaanko monipuolisella elintapaohjelmalla ehkäistä muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemistä ikääntyvässä väestössä. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty ja edelleen selvitetään elintapaintervention vaikutusta mm. osallistujien toimintakykyyn, elämänlaatuun, masennusoireisiin, terveyspalveluiden tarpeeseen sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin.
FINGER-tutkimuksen kohderyhmä
FINGER-tutkimuksen kohderyhmä oli 60–77-vuotiaat henkilöt, joilla oli elintapatekijöiden (esimerkiksi korkea verenpaine, korkea verensokeri, korkea kolesteroli, liikkumattomuus) vuoksi lievästi kohonnut todennäköisyys sairastua muistisairauteen. Lievästi kohonneen muistisairausriskin määritelmänä pidettiin CAIDE-riskipisteiden määrää 6 pistettä tai enemmän. Tutkimukseen sisällytettiin kohonneet CAIDE-pisteet saaneiden joukosta henkilöt, joiden kognitiiviset toiminnot olivat keskitasoa tai hieman sen alle. Tutkimukseen osallistuvalla henkilöllä ei saanut olla epäiltyä tai diagnosoitua muistisairautta.
FINGER-elintapaohjelman sisältö alkuperäisessä tutkimuksessa:
- Ravitsemusohjaus: Ravitsemusasiantuntijan ohjaus perustui suomalaisiin ravitsemussuosituksiin ikääntymiselle tyypilliset haasteet huomioiden. Ravitsemussuositusten soveltaminen henkilön omaan arkeen suunniteltiin yksilöllisesti. Ravitsemusohjaus piti sisällään seitsemän ryhmätapaamista (noin 10 henkilöä/ryhmä) ja kolme yksilötapaamista. Tavoitteena oli tutkittavan ruokavalion muokkaaminen käytännöllisillä neuvoilla pienin askelin terveellisemmäksi.
Ruokavaliotavoitteet pitivät sisällään:
- Kalaa vähintään 2 kertaa viikossa
- Kasviksia, hedelmiä ja marjoja 400 g/vrk
- Rasvan laadun parantaminen (öljyn ja margariinin käyttö, vähärasvaiset maitotuotteet ja lihat)
- Kuidun saannin lisääminen (täysjyväviljavalmisteet)
- Sokerin ja alkoholin käytön rajoittaminen
- Riittävän proteiininsaannin turvaaminen
- D-vitamiinivalmisteen käyttö
- Muut yksilölliset tavoitteet
- Liikuntaharjoittelu: Toteutettiin ryhmämuotoisena fysioterapeutin ohjauksessa, sekä itsenäisenä harjoitteluna. Liikuntaharjoittelu perustui kansainvälisiin liikuntasuosituksiin, kuitenkin niin, että harjoittelua sovellettiin yksilöllisesti lähtötaso huomioiden. Liikuntaharjoittelu oli nousujohteista, eli harjoittelun tehoa, kestoa ja määrää lisättiin säännöllisesti. Liikuntaharjoitteluohjelma piti sisällään:
- lihaskuntoharjoittelua kuntosalilla tai kotiharjoitteluna oman kehon painoa hyödyntäen 1–3 kertaa viikossa
- omien mieltymysten mukaista kestävyysliikuntaa 2–5 kertaa viikossa
- Tasapainoharjoittelua 5–10 minuuttia kerrallaan, esimerkiksi painonsiirrot jalalta toiselle, viivakävely ja pehmeällä alustalla tai tasapainolaudalla tehtävät harjoitteet.
- Kognitiivinen harjoittelu: Harjoittelu kohdistui episodiseen muistiin, toiminnanohjaukseen, tiedonkäsittelyn nopeuteen ja työmuistiin. Harjoittelu tapahtui psykologin ohjaamissa ryhmätapaamisissa (11 kertaa) ja omaehtoisena harjoitteluna (vähintään 2–3 kertaa viikossa).
- Harjoittelussa korostettiin harjoittelun säännöllisyyttä, jatkuvuutta ja riittävää vaativuutta.
- Harjoittelussa hyödynnettiin tietokonepohjaista harjoitusohjelmaa, jossa tehtävien vaativuus lisääntyi suorituksen parantuessa.
Osallistujia kannustettiin myös muihin ajattelutoimintoja aktivoiviin toimiin, kuten musiikin kuunteluun, kielten opiskeluun, lukemiseen, ristisanatehtävien ratkomiseen ja erilaisten pelien pelaamiseen.
- Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinta: Tutkittavat tapasivat interventiojakson aikana tutkimushoitajan kuusi kertaa ja lääkärin kolme kertaa. Tutkimuksessa seurattiin tehostetusti sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä: lihavuus, tupakointi, korkea systolinen tai diastolinen verenpaine, poikkeavat veren rasva-arvot (LDL-kolesterolipitoisuus suurentunut ja HDL-kolesterolipitoisuus pieni) ja suuri veren glukoosipitoisuus.
- Sosiaalinen aktiivisuus: sosiaalisen aktiivisuuden lisääntymistä pyrittiin tukemaan ryhmämuotoisten ohjaustapaamisten myötä. Tutkittavat kävivät ohjelman läpi pääasiallisesti saman pienryhmän kanssa, jolloin he tutustuivat toisiinsa ja esim. jatkoivat liikuntaharjoittelua yhdessä kaksivuotisen ohjelman jälkeen.
