Etelä-Savon rakenneuudistus

Luotu 17.09.2020
Etelä-Savon rakenneuudistus
Etelä-Savon rakenneuudistus

Lyhyt kuvaus

Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.

Toimijat

Etelä-Savon rakenneuudistuksen osatoteuttajat ovat Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Etelä-Savon pelastuslaitos, Pieksämäen kaupunki sekä Vaalijalan kuntayhtymä.

Lisäksi kehittämiseen osallistetaan kolmannen sektorin edustajia (mm. järjestöjen edustus), maakunnan yrittäjiä sekä maakunnan asukkaita.

Toimiaika

Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021. Hankekokonaisuus on käynnissä.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

etelä-Savon rakenneuudistuksen tarkoituksena on toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rakenteellinen uudistus siten, että järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä Etelä-Savon sote-maakunnalle. Samalla uudistetaan palveluja ja kehitetään tiedolla johtamista. Palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta sekä kustannusvaikuttavuutta parannetaan digitalisaation avulla. Rakenneuudistus toimii pohjana Tulevaisuuden sote-keskukselle.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Savon maakunta on väestöltään Suomen ikääntynein. Suuri osa väestöstä asuu haja-asutusalueilla kaukana julkisista palveluista. Väestön ikääntymisen ja työvoiman saatavuuden vaikeutumisen vuoksi palveluita on jatkossa tuotettava entistä tehokkaammin. Palvelutuotannon näkökulmasta Etelä-Savon keskeisimmät tunnistetut haasteet liittyvät korkeisiin kustannuksiin, kustannusrakenteeltaan raskaampien palveluiden runsaaseen käyttöön sekä palvelujen heikkoon saatavuuteen. Vaikeasta lähtötilanteesta johtuen Etelä-Savossa halutaan panostaa digitalisaatioon, joka nähdään keinona nostaa asiakas keskiöön, keventää palvelurakennetta ja parantaa palvelujen saatavuutta sekä kustannusvaikuttavuutta. 

Rakenneuudistus jakautuu neljään osa-alueeseen. Osa-alueessa 1 kuvataan ja valmistellaan eteneminen Etelä-Savon sote-maakunnaksi. Osa-alueessa 2 luodaan strategia ja suunnitelmat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämiselle siten, että palvelurakenteet ja -verkot keventyvät ja palvelut kohdistetaan vaikuttavasti. Lisäksi osa-alueessa 2 kehitetään tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Osa-alueessa 3 uudistetaan ja yhtenäistetään toimintatapoja digitaalisten välineiden avulla. Osa-alue 4 sisältää ylimaakunnallisen kehittämisen (tietojärjestelmäkehittäminen, OT-keskuskonsepti). 

Päämäärä ja päätavoite

Rakenneuudistuksen tavoitteena on luoda edellytykset maakunnan sote- ja pelastustoimen tehokkaalle toiminnalle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Sote-maakunnassa palveluita johdetaan ja kehitetään yhtenäisesti tietoon perustuvalla päätöksenteolla. Palveluverkkoa ja palvelurakenteita kevennetään ja palvelut suunnitellaan asukkaiden erilaiset palvelutarpeet huomioiden. Digitaalisten välineiden avulla parannetaan harvaan asutun maakunnan asukkaiden yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden suhteen. Lisäksi digitaalisten toimenpidekokonaisuuksien avulla tuetaan palveluiden painopisteen siirtymistä raskaammista palveluista kevyempiin, sekä helpotetaan alueen asiantuntijapulaa.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Sote-rakenneuudistuksen tuotoksena syntyy useita sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rakenteita muokkaavia uudistuksia. Osa-alueen 1 puitteissa suunnitellaan ja toteutetaan järjestämisvastuun siirto sote-maakunnalle sekä sote-hankkeisiin liittyvä hankekoordinaatio ja hankehallinto. Osa-alueessa 2 tuotetaan maakunnallinen palveluiden järjestämisen ja tuottamisen strategia sekä kehitetään tiedolla johtamisen toimintatapoja. Tässä osa-alueessa tuotetaan mm. tietojohtamisen kypsyysarvio ja kehittämissuunnitelma, sekä kehitetään sosiaalihuollon kustannus per asiakas (KPA)-laskentamalli tukemaan sosiaalihuollon kustannusvaikuttavuuden laskentaa. Osa-alueessa 3 tuotetaan useita digitaalisia tai digitalisaatiota hyödyntäviä toimintoja toimintatapojen ja prosessien yhtenäistämiseksi ja uudistamiseksi. Näitä ovat (1) geneerisen asiakasohjauksen suunnittelu ja käyttöönotto, (2) digitaalisen asiointi-ikkunan rakentaminen, (3) etäpalvelukeskuksen perustaminen, (4) maakunnan asukkaiden ja henkilöstön digikyvykkyyden kehittäminen sekä (5) tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen valmistelu. 

Tuotokset ja tulokset

Yhteenveto keskeisimmistä tuotoksista:

Rakenneuudistushankkeen keskeisinä tuotoksina syntyi useita sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rakenteita muokkaavia uudistuksia. Osa-alueen 1 puitteissa suunniteltiin ja toteutettiin järjestämisvastuun siirron valmistelu hyvinvointialueelle sekä hankkeisiin liittyvä hankekoordinaatio ja -hallinto. Osa-alueessa 2 käynnistettiin hyvinvointialueen palveluiden järjestämisen ja tuottamisen strategia sekä kehitettiin tiedolla johtamisen toimintatapoja. Osa-alueessa tuotettiin mm. tietojohtamisen kypsyysarvio ja kehittämissuunnitelma, sekä kehitettiin sosiaalihuollon kustannus per asiakas (KPA) -laskentamalli tukemaan sosiaalihuollon kustannuslaskentaa ja tiedolla johtamista. Osa-alueessa 3 tuotettiin useita digitalisaatiota hyödyntäviä toimintoja toimintatapojen ja prosessien yhtenäistämiseksi ja uudistamiseksi. Keskeisimpiä kokonaisuuksia olivat geneerisen asiakasohjauksen suunnittelu ja käyttöönotto, digitaalisen asiointi-ikkunan kehitystyö, etäpalvelukeskuksen kehitystyö, maakunnan asukkaiden ja henkilöstön digikyvykkyyden kehittäminen sekä tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen valmistelu.

Tuotokset on tarkemmin kuvattu alla osa-alueittain.

Osa-alue 1:

Aikaisemman valmistelun materiaalien sekä maakunnan nykytilan perusteella laadittiin nykytila-analyysit Etelä-Savon asukkaiden palvelutarpeesta sekä maakunnan toimintaympäristöstä ja palvelujen järjestämisestä. Taloudellisten vaikutusten selvityksen avulla saatiin näkemys Etelä-Savon hyvinvointialueen toiminnan käynnistämisestä talouden ja rahoituksen näkökulmasta. Selvitystyö toimi pohjana hyvinvointialueen talousvalmistelutyössä. Talouden rakentamisen selvityksen tavoitteena oli Etelä-Savon hyvinvointialueen talouden ja rahoituksen pohjan varmistaminen. Raportissa kuvataan muun muassa hyvinvointialueiden uusi rahoituslaki ja sen vaikutukset rahoitukseen vuosina 2023–2029, mahdolliset puuttuvat siirtyvien kustannusten osat sekä Etelä-Savon rahoituksen määrään ja riittävyyden vaikuttamiseksi tunnistetut keinot.

Hyvinvointialueen valmisteluun tähtäävät työryhmät tekivät esitykset toimenpide- sekä resurssisuunnitelmasta väliaikaisen valmistelutoimielimen käynnistymistä varten. Esitykset toimivat myös pohjana hyvinvointialueen budjetille vuosille 2021–2022. Kokonaisuuteen linkittyy vahvasti myös henkilöstö-, omaisuus- ja sopimussiirtojen valmisteluun tähtäävä työ. 

Hankekoordinaation ja -hallinnon osakokonaisuudessa koottiin ohjaus- ja johtoryhmät sekä rakennettiin em. ryhmien johtamis- ja päätöksentekomallit. Soteuudistuskokonaisuudelle luotiin oma AD-ympäristö, mikä oli keskeinen valinta hankkeen onnistumisessa ja työskentelyn tehokkuudessa.  Rakenneuudistukseen rekrytoitiin hankepäällikkö ja koordinaattoreita. Lisäksi kehitettiin projektinhallinnan malli, jossa tiiviillä yhteistyöllä Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kanssa varmistettiin yhtenäinen hankekokonaisuus. Viestinnässä panostettiin selkokieliseen, helposti lähestyttävään, moderniin ja monikanavaiseen viestintään; viestinnällä oli merkittävä rooli rakenneuudistuksen projektien edistämisessä sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän osalta.

Etelä-Savon yhdyspintojen kehittämisselvitys toteutettiin yhteistyössä Itä-Savon valmistelun kanssa. Selvityksessä osallistettiin tulevan hyvinvointialueorganisaation yhdyspintatoimijoita. Lopputuotoksena saatiin selvitys olemassa olevista yhdyspinnoista sekä ehdotukset jatkotoimille.

Osa-alue 2:

Valmisteleva alueellinen palvelustrategia on palveluiden kehittämisen osakokonaisuuden kokoava tuotos. Palvelustrategiassa kuvataan hyvinvointialueen palvelustrategian visiota ja palvelulupausta kuntalaisen näkökulmasta, kuntalaisten asiakasprofiileja sekä palvelupolkuja. Kehittämistyöhön osallistettiin henkilöstöä virtuaalityöpajoissa sekä lisäksi kyselyn kautta asukkaita ja ammattilaisia. Tavoitteena on, että Etelä-Savon sote-pela palvelut muodostavat integroidun, tiedolla johdetun palvelukokonaisuuden, joka vastaa asukkaiden tarpeita, huomioi yhdyspinnat ja alueiden erityispiirteet sekä pitää sotekustannuskehityksen hallittuna. Palvelustrategiatyötä jatketaan osana hyvinvointialueen strategiatyötä.

Lisäksi keskeisiä tuotoksia palvelujen kehittämiseen liittyen ovat skenaariolaskelmat, vammaispalvelujen osaamiskeskuspilotti, ikäohjelma, Puumalan moniammatillinen yksikkö -pilotti, palvelutuotannon valvonnan kehitystyö, tuottavuusohjelma sekä vaikuttavuusperustainen sote -projekti, jotka kaikki osaltaan tukevat palvelujen kehittämistä ja palvelustrategian muodostumista.

Skenaariolaskelmat tehtiin palvelutarpeen kehittymisestä ikääntyneiden palveluista, vammaispalveluista sekä perhe- ja sosiaalipalveluista. Skenaarioissa kuvatiin nykytilannetta, ja kustannuksia sekä peilattiin kehitystä skenaarioiden avulla vuoteen 2030. Palvelupolkuja kuvattiin mm. asiakkaaksi tulon ja paljon palveluja tarvitsevien osalta eri ikäsegmenteissä. Etelä-Savon ikäohjelma luotiin strategiseksi pohjaksi ikääntyneiden palvelukokonaisuuteen, kehittämiseen, palvelurakenteen keventämiseen ja monipuolistamiseen. Ikäohjelmasta laadittiin visualisoitu versio ja animaatio, jotta ohjelman sisältö tuli ymmärrettävään muotoon kuntalaisille.

Hankkeen puitteissa yhtenäistettiin ja kehitettiin palvelutuotannon valvonnan käytänteitä ja prosesseja. Valvonnassa ja laadunhallinnassa edetään hyvinvointialueella kohti keskitettyä valvontaa ja yhtenäistä tiedolla johtamisen mallia. Hankkeen aikana pilotoitiin ja käyttöönotettiin uusi tuottajavalvonta työväline, joka osaltaan yhtenäistää valvontaprosessia.

Vaikuttavuusperustainen sote- projektissa kartoitettiin Etelä-Savon vaikuttavuusperustaisen toiminnan nykytilanne ja koottiin tiekartta vaikuttavuusperustaisuuden kehittämiselle vuoteen 2026.Tuottavuusohjelma koottiin päivittyväksi dokumentiksi, jota hyödynnetään edelleen hyvinvointialuevalmistelussa.

Tiedolla johtamisen osakokonaisuuden suurin yksittäinen tuotos syntyi KPA-laskentaprojektista. Projektin tuotoksena alueella on hyödynnettävissä selainpohjainen ratkaisu, jossa esitetään sosiaalihuollon asiakkaiden ja suoritteiden kappalekohtaisia kustannuksia. Luvut kootaan sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmästä sekä henkilöstön ja talouden tietojärjestelmistä laskenta- ja päättelysääntöjen avulla. Tämä tuotos on merkittävä kansallisestikin, koska sosiaalihuollossa ei ole aiemmin ollut saatavilla asiakaskohtaista kustannustietoa.

Tiedolla johtamisen kehitys seurasi kansallista Virta-hankkeen kehitystyötä. Alueella toteutettiin tietojohtamisen kypsyysarviointi, jonka pohjalta tehtiin kehittämissuunnitelma sekä käynnistettiin kehittämistoimenpiteet. Osa-alueen tuotoksena on koottu Tietojohtamisen kokonaissuunnitelma, joka sisältää kypsyysarvioinnin viitekehyksen mukaiset nykytilakuvaukset ja tehdyt toimenpiteet sekä keskeiset kehityskohteet. Lisäksi alueelle koottiin tietojohtamisen ryhmä ohjaamaan tietojohtamisen kehittämistä. Kokonaissuunnitelman toimeenpano jatkuu hyvinvointialuevalmistelussa. Vaikuttavuustiedon tuottamista ja hyödyntämistä tuettiin tietojohtamisen alustan kehitystyöllä. Lisäksi neurologisen kuntoutuksen projektissa tarkasteltiin tekoälyn mahdollisuuksia toimia ammattilaisen tukena aivohalvauspotilaiden hoitosuunnitelmaa laadittaessa. 

Osa-alue 3:

Osa-alueen keskeiset tuotokset osakokonaisuuksittain:

(1) Digitaalinen asiointi-ikkuna:

Digitaalisen asiointi-ikkunan osakokonaisuudessa valmisteltiin asiointi-ikkunan kautta saatavaa sisältöä ja toiminnallisuuksia sähköisen asioinnin pilottien kautta. Asiointi-ikkunan pilotteja olivat Chat/chatbot, Omaolon laajennus sekä Kansalaisen sähköinen ajanvaraus sosiaalihuollossa. Lisäksi käynnistettiin suunnittelutyö alueen yhteisen asiointi-ikkunan rakentamiseksi. Hyvinvointialueen digitaalinen asiointi-ikkuna linkittyy vahvasti myös osatavoitteeseen Etäpalvelukeskus, ja asiointi-ikkunan visiokuva työstettiin tässä yhteydessä. Kehitystyön yhteydessä havaittiin erityisen tärkeäksi osa-alueeksi sähköisen asioinnin raportointi ja seuranta sekä vertailu muuhun asiointiin; numeerista tietoa tarvitaan päätöksentekijöille tueksi tulevaisuuden palveluiden ja toimintamallien suunnitteluun. Siten osana osakokonaisuutta kehitettiin myös sähköisen asioinnin raportointia. 

(2) Geneerinen asiakasohjaus:

Hankkeen aikana kehitettiin Etelä-Savon hyvinvointialueelle geneerisen asiakasohjauksen toimintamalli, joka yhtenäistää asiakasohjauksen toimintatavat alueella. Asiakasohjausta pilotoitiin vanhus- ja vammaispalvelujen palveluohjauksessa sekä aikuissosiaalityön keskitetyssä neuvonnassa ja ohjauksessa. Asiakasohjauksen kehittäminen linkittyy vahvasti sähköisen asioinnin kehittämiseen; hankkeen aikana pilotoitiin ja otettiin käyttöön sähköisiä palveluita (mm. Omaolo, Chat), jotka lisäävät asioinnin monikanavaisuutta, joustavuutta sekä palvelujen saatavuutta. 

(3) Etäpalvelukeskus:

Hankkeen aikana kartoitettiin alueen etäteknologiat ja muodostettiin yhtenäinen etäpalvelukeskuksen visiokuva tulevalle hyvinvointialueelle. Hankkeen puitteissa pilotoitiin chat-pohjaista digilääkäripalvelua sekä systemaattista etähoivatukea omaishoitajille sekä perhekodin työntekijöille. Näistä piloteista saatiin erinomaista kokemusta tarpeesta, kustannusvaikuttavuudesta, viestinnästä, vaadittavista toiminnallisista muutoksista sekä teknologisesta tarpeesta. Lisäksi pilottien tuotoksina voidaan pitää loppuasiakkaiden hyviä kokemuksia uusien digitaalisten palvelutapojen hyödyntämisestä sekä tottumista sähköisten palveluiden hyödyntämiseen. Etäpalvelukeskuksen konkreettinen perustaminen edellyttää jatkokehittämistä niin teknologian kuin yhtenäisten toimintamallienkin osalta.

(4) Asukkaiden ja henkilöstön digikyvykkyyden edistäminen:

Asukkaiden ja henkilöstön digikyvykkyyden kehittämisen keskeisiä tuotoksia ovat sekä asukkaille että henkilöstölle käynnistetyt omat, digikyvykkyyden kehittämiseen tähtäävät toimintamallit. Asukkaiden digikyvykkyyden suhteen keskityttiin ikäihmisten digikyvykkyyden kehittämiseen vertaistukea hyödyntävän toimintamallin mukaisesti. Henkilöstölle toteutettiin Muutosagentti -valmennuskokonaisuus. Molempien toimintamallien mukainen toiminta jatkuu rakenneuudistushankkeen päätyttyä alueen organisaatioiden toimesta. Piloteissa opittuja toimintatapoja sekä luotuja verkostoja voidaan hyödyntää jatkossa laajemminkin.

(5) Tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen valmistelu:

Tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen osatavoitteessa edettiin useissa piloteissa ja projekteissa, joiden yhteisenä tavoitteena oli tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen sekä yhtenäisen tietopohjan valmistelu. Keskeisiä tuotoksia ovat mm. järjestelmien esiselvitykset, yhdenmukaistamisen tiekartta, arkkitehtuurikuvaukset sekä migraatiosuunnitelmat. Lisäksi kehitettiin digitaalisten palveluiden kokonaisuutta sekä käynnistettiin digistrategiatyö. Rakenneuudistuksen puitteissa, osana digitaalisten palveluiden kokonaisuutta koordinoitiin Suomi.fi-palveluiden kehittämistä tiiviissä yhteistyössä DVV:n kanssa. Toiminnan prosesseja kuvattiin pohjaksi hyvinvointialueen kehitykselle.

Kirjaamisen kehittämisprojektissa tunnistettiin ja kuvattiin kirjaamisen nykytila, kehittämisalueet sekä suunnitellut toimenpiteet ja aikataulu. Sosiaalihuollon kirjaamisen projektiryhmä koottiin ja ryhmän avulla kartoitettiin sosiaalihuollon palvelutehtävät sekä niissä annettava sosiaalipalvelut.

Osakokonaisuudessa kehitettiin lisäksi mm. sähköinen tukipalvelu- ja huoltosovellus yhtenäistämään kotiin vietävien tukipalveluiden prosessia (turva-, ateria ja asiointipalvelut) sekä pelillinen palautteenantopalvelu sijaishuollon lapsille.

 

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Yhteenveto keskeisimmistä vaikutuksista:

Rakenneuudistuksen keskeisimpiä vaikutuksia ovat alueellisen valmiuden rakentaminen kohti hyvinvointialuetta, toimenpiteet palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi sekä tiedolla johtamisen kehittäminen. Rakenneuudistuksen osa-alueet tukevat Tulevaisuuden sote-keskuksen rakentumista. 

Osa-alueiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta on tarkemmin kuvattu alla.

Osa-alue 1:

Keskeisenä hyötytavoitteena osa-alueessa 1 oli luoda juridiset ja hallinnolliset edellytykset tulevan hyvinvointialueen pitkäjänteiselle toiminnan kehittämiselle. Vapaaehtoisen valmistelun myötä on onnistuttu rakentamaan valmiudet hankkeen etenemiselle sekä toisaalta hyvinvointialueen valmisteluun tähtäävälle työlle. Vapaaehtoisen valmistelun vaikutukset näkyvät erityisesti pidemmällä aikavälillä.

Talouden selvitystöiden avulla päästiin kiinni Etelä-Savon rahoituksen muodostumiseen ja riittävyyteen. Lisäksi tunnistettiin ratkaisukeinoja, joilla voidaan vahvistaa hyvinvointialueen talouden perustaa. Väliaikaisen valmistelutoimielimen suunnittelutyöllä luotiin pohja hyvinvointialueen valmistelulle. Tämä näkyy muun muassa Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelutyön ripeästä etenemisestä. Taloushallinto-, sopimushallinta- sekä asiahallintaympäristön osalta kartoitettiin ympäristöjen toimivuutta pilotointien avulla.

Johtoryhmä- ja ohjausryhmätyöllä luotiin jatkuvuutta ja osallisuutta sote-uudistukseen. Viestinnällä tavoitettiin alueen asukkaita ja organisaatioiden työntekijöitä. Aktiivinen ja selkeä viestintä toi uudistusta ymmärrettäväksi ja lähemmäs toimijoita ja asukkaita. Lisäksi viestinnällä oli merkittävä rooli osallisuuden kehittämisessä. Projektinhallinnan vaikutus näkyi yhtenäisenä hankekokonaisuutena, mikä pitkällä aikavälillä edesauttaa Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman työtä sekä yhtenäistä hyvinvointialueen valmistelua.

Yhdyspinnat-selvityksen vaikutus näkyy alueella pidemmällä aikavälillä hyvinvointialueorganisaation ja sen yhdyspintatoimijoiden välisenä nykyistä järjestäytyneempänä yhteistyönä. Toteutuessaan yhteistyö heijastuu edelleen alueen asukkaiden hyvinvointiin.

Osa-alue 2:

Keskeisiä osa-alueen 2 vaikutuksia ovat hyvinvointialueen laajuisesti palveluiden johtamisen ja kehittämisen yhtenäistämisen sekä palveluverkon ja palvelurakenteen keventämisen ja palveluiden paremman segmentoinnin käynnistyminen. Skenaariolaskelmat on tehty vuoteen 2030 ja niitä voidaan hyödyntää nykyorganisaatioiden ja tulevan hyvinvointialueen palvelukokonaisuuksien rakentamisessa ja kehittämisessä kohti kustannusvaikuttavia palveluita. Samalla voidaan vaikuttaa kustannuksien kasvun hillitsemiseen. 

Palvelustrategiatyö ja Ikäohjelma ovat valmistelevaa työtä tulevan hyvinvointialueen strategiaan ja kustannusvaikuttavien palvelukokonaisuuksien valmisteluun sekä palvelurakenteen keventämiseen. Palvelupolkujen kuvaamisen avulla kehitystyö tiivistettiin konkreettisiksi kuvauksiksi henkilöstölle sekä alueen asukkaille.

Valvontaprosessi, jossa hyödynnetään digitalisaatiota ja automatisaatiota, tuo kustannushyötyä ja pitkällä aikavälillä kustannusvaikuttavuutta, vähentää palvelutuotannon poikkeamia ja varmistaa laadukkaat, sopimusten ja säädösten mukaiset palvelut. Luotettava ja yhtenäinen valvontaprosessi ja tietopohja, varmistaa laadukasta ja vaikuttavaa palveluntuotantoa reaaliajassa ja tuo yhtenäiset raportit palvelun järjestäjälle tiedolla johtamiseen.

Vammaispalvelun osaamiskeskuspilotissa arvioitiin ja saatiin konkreettista lisätietoa eri palveluvaihtoehtojen vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta, joita voidaan edelleen hyödyntää hyvinvointialuelaajuisesti.

Vaikuttavuusprojektin konkreettinen hyöty on alueen nykytilan dokumentoitu selvitys, jossa koottiin yhteen alueella jo tehty vaikuttavuustyö, sekä yksityiskohtainen tiekartta kohti vaikuttavuusperusteista toimintaa.

KPA-projektin keskeinen hyöty on aiempaa kattavampi ja laadukkaampi kokoelma tärkeitä tunnuslukuja, mikä tuo alueen sosiaalihuollon tiedolla johtamiseen uusia mahdollisuuksia niin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä. Lisäksi KPA-tieto mahdollista entistä integroidumman kokonaiskuvan saamisen alueen sosiaali- ja terveyshuollosta.

Tiedolla johtamisen osakokonaisuuden keskeinen vaikutus oli tietojohtamisen järjestäytyminen ja tietojohtamisen systemaattisen kehittämistyön käynnistyminen alueella. Työssä luotiin pohja tiedolla johtamisen kehittämistoimenpiteiden konkreettiselle toimeenpanolle sekä hyvinvointialueen tiedolla johtamiselle. Tietoon perustuvan päätöksenteon parantaminen ja yhtenäistäminen johtaa toiminnan parempaan ohjaamiseen, johtamiseen ja kehittämiseen sekä mahdollistaa vaikuttavuustiedolla johtamisen.

Osa-alue 3:

1) Asiointi-ikkuna-osakokonaisuuden keskeiset vaikutukset syntyivät sähköisen asioinnin piloteista, jotka paransivat merkittävästi saatavuutta: Chat- ja chatbot-palvelua pilotoitiin hankkeen puitteissa 10 kuukauden ajan ja palvelu sai erinomaisen vastaanoton. Pilotointiaikana palvelun kautta otettiin yli 49 000 kontaktia 11 eri toimintayksikössä. Omaolo-palvelun käyttöönottoa laajennettiin hankkeen puitteissa viidellä oirearviolla sekä kolmella palveluarviolla. Näitä uusia oirearvioita ohjautui ammattilaisille pilottiaikana 96 kpl ja palveluarvioita 11 kpl. Oirearvioita täytettiin verkossa noin 1000 kappaletta. Kansalaisen sähköinen ajanvaraus -pilotissa otettiin käyttöön Essoten sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmässä kansalaisen omatoimiset ajanvaraukset web-ajanvarausportaalin kautta. Palvelua ehdittiin pilotoimaan ainoastaan 1 kk ajan, joten vaikutukset jäivät osoittamatta hankkeen puitteissa. Nämä pilotoidut palvelut muodostavat tulevaisuudessa asiointi-ikkunan keskeisen sisällön. Hyötynä voidaan nähdä myös hankkeen aikana käynnistetty suunnittelutyö, jonka pohjalta digitaalisen asiointi-ikkunan kehittäminen ja toimeenpano jatkuvat hyvinvointialueen valmistelutyössä.

2) Geneerisen asiakasohjauksen keskeiset vaikutukset olivat alueen lähtötilanteen kartoitus, asiakasohjauksen toimintamallin kehittäminen sekä asiakasohjaajien kouluttaminen. Hankkeen yhteydessä on tehty kattava pohjatyö tukemaan asiakasohjauksen alueellista yhtenäisyyttä. Konkreettisina hyötyinä on mm. tunnistettu ja kirjattu asiakasohjauksen vastuut ja tehtävät, suunniteltu asiakasohjauksen toimintaprosessi, kuvattu asiakaspolkuja, suunniteltu tuotantoresurssia ja palvelurakennetta, kuvattu palveluiden myöntämiskriteerit, tunnistettu osaamis- ja resurssitarpeet, kartoitettu koulutusmahdollisuuksia, kehitetty viestinnän sisältöjä sekä kehitetty toimintamalleja. Pidemmällä aikavälillä geneerisen asiakasohjauksen toimintamallin toteutuminen tarjoaa alueen asukkaille saavutettavat, yhdenmukaiset ja tasavertaiset palvelut, sekä ammattilaisille ohjaavat toimintatavat työn tueksi.

3) Etäpalvelukeskus -osakokonaisuuden keskeisinä vaikutuksina olivat kokemukset alueella uudenlaisista etäpalveluista, joiden avulla pystytään jatkossa parantamaan palveluiden saatavuutta ja samalla helpottamaan työvoiman saatavuutta, kun ammattilaisten työnteko ei ole riippuvainen sijainnista. Digilääkäripalveluun tuli hankeaikana (6 kk) 2877 yhteydenottoa, joista 2398 ratkaistiin. Ratkaisuaste oli siten 83 %. Digilääkäripalvelusta tehtiin vaihtoehtoiskustannuslaskelmia, joiden avulla selvitettiin toiminnan kustannusvaikuttavuutta fyysisiin perusterveydenhuollon kiireettömiin vastaanottoihin verrattuna. Toiminta havaittiin erittäin kustannustehokkaaksi. Asiakaspalaute palvelusta oli hyvää, mutta pilotin loppuvaiheessa pidentyneet vasteajat laskivat asiakastyytyväisyyttä. Digilääkäripilotin keskeisenä vaikutuksena on kokemus saatavuutta parantavasta palvelumallista, jonka avulla harvaan asutun alueen asukkaiden lääkäripalveluita on osin mahdollista turvata kustannustehokkaasti ja yhdenvertaisesti.

Etähoivan pilotissa tarkasteltiin systemaattisen ja säännöllisen, puhelimitse annetun etähoivatuen vaikutusta omaishoitajien sekä perhekotien tukemiseen. Keskeisimmät hyödyt ovat kokemukset tuesta. Loppuasiakkailta saatu suullinen palaute oli kannustavaa; palvelu koettiin erittäin hyvänä ja arkea turvaavana toimintana. Lisäksi saatiin runsaasti kehitysehdotuksia. Pilottiaika jäi hieman suunniteltua lyhemmäksi ja palvelun käyttö suunniteltua matalammaksi. Siten tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina, mutta kannustavina; etähoiva voi osaltaan tukea kotona pärjäämistä sekä viivyttää asiakkaiden siirtymistä raskaampien sote-palveluiden piiriin.

Etäpalvelukeskuksen pilottien ja vision vaikutuksena voidaan nähdä pohjan rakentaminen tulevaisuuden sähköiselle sote-keskukselle. Pitkällä tähtäimellä etäpalvelukeskus mahdollistaa oikea-aikaisen palveluun pääsyn, vähentää matkustamiseen käytettävää aikaa ja vähentää lisäarvoa tuottamattomia käyntejä ja kontakteja. Etäpalvelukeskuksen avulla tavoitellaan kustannussäästöjä vuokratyövoiman vähentyessä sekä työn tehokkuuden ja sujuvuuden kasvaessa. Etäpalvelukeskuksen toimintaan tarvitaan digitaalinen alusta, jonka toiminnalliset ja tekniset vaatimukset määritettiin hankkeen aikana.

4) Digikyvykkyyden edistäminen -osakokonaisuuden keskeisin vaikutus molemmissa hyvin erityyppisissä pilottiprojekteissa oli aktivoituminen digitaitojen kehittämiseen. Lisäksi digikyvykkyyden kehittäminen muokkaa toimintakulttuuria asiakaskeskeisen kokeilukulttuurin suuntaan ja muuttaa ilmapiiriä myönteisemmäksi uuden oppimiselle ja kehittämiselle. Pitkällä aikavälillä vaikutusten toivotaan näkyvän sähköisen asioinnin lisääntyneenä käyttönä. Molempia pilotoituja toimintamalleja jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen.

Ikääntyvän Etelä-Savon alueella asukkaiden digikyvykkyyden kehittämiskohteeksi valittiin ikäihmiset. Vaikka koronarajoitukset jonkin verran estivät projektin täysimittaista toteutusta, toteutui 15 viikon mittaisen pilottiajan puitteissa 520 osallistumista. Koulutus järjestettiin klinikkamuotoisena 15 kertaa ja ryhmäkoulutuksena 5 kertaa. Koulutukseen osallistujille toteutettiin kysely, jonka perusteella koulutus oli onnistunut. Hyvä osallistujamäärä kertoo tarpeesta ja kiinnostuksesta digitaitojen kehittämiseen. Hyvää kokemusta projektin puitteissa saatiin myös koulutusten markkinoinnista.

Henkilöstön digi- ja muutoskyvykkyyden kehittämiseen tähdänneen Muutosagentti-valmennuksen loppukyselyn perusteella ymmärrys sote-uudistuksesta sekä sote-alan digitalisaatiosta laajentui valmennuksen aikana. Myös keskeisimpien työkalujen hyödyntämisen osaaminen kehittyi valmennuksen aikana. Valmennuksen aikana muutosagenttitoiminnalle luotiin pohja, joka mahdollistaa toiminnan toteutumisen ja jatkokehittämisen. Valmennus lisäsi henkilöstön taitoja hyödyntää sähköistä asiointia, sekä toisaalta motivaatiota suositella sähköisiä palveluja myös asiakkaille.

5) Tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen valmistelu -osakokonaisuuden keskeisimmät vaikutukset ovat dokumentoidut selvitykset tietojärjestelmien ja tietopohjan nykytilanteesta sekä suunnitelmat kohti yhtenäistä hyvinvointialuetta. Lisäksi työtä tuettiin pienemmillä yksittäisillä projekteilla, jotka kuitenkin vaikuttavat osaltaan merkittävästi kokonaisuuden rakentumiseen. Hankkeen puitteissa tehtyä työtä hyödynnetään pohjana hyvinvointialuevalmistelussa.

Pitkällä aikavälillä yhdenmukaiset tietojärjestelmät ja yhteinen tietopohja tehostavat toimintaa, mahdollistavat tietojohtamisen tulevalla hyvinvointialueella sekä tarjoavat asiakkaille laaja-alaiset ja yhdenmukaiset digitaaliset palvelut. Teknisillä ratkaisuilla tuetaan toiminnallista muutosta ja palveluprosessien automatisointia.

 

Liitetiedostot ja linkit
Rakenneuudistuksen yhteenveto ja kehitystyön jatkuminen (1.67 MB)

Liitetiedostot ja linkit
Hankesuunnitelma (736.22 KB)
Talousarviolaskelma (544.16 KB)