Ratkaisun kokeilu käytännössä
Yhteistyömalli on otettu käyttöön alueilla kevään 2023 aikana porrastetusti. Yhteistoiminamalli on sovittu alkuvaiheessa toteutettavan määräaikaisesti vuoden 2023 loppuun. Toiminnan arviointi aloitettiin heti suunnittelun ja käyttöönoton aikana Arviointia jatkosta tehdään loppuvuoden 2023 aikana.
Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset
Alun kokemukset ovat olleet lupaavia. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun. Lisäksi sekä pelastuslaitoksen, että kotihoidon piiristä on viestitty, että yhteistyömalli on lähtenyt toimimaan hyvin ja asiakkaat on pystytty hoitamaan laadukkaasti yhteistyössä. Tiivis moniammatillinen yhteistyö voi hyödyttää ammattilaisten ymmärrystä ja arvostusta toistensa työstä ja tehostaa toimintarajat ylittävää yhteistyötä laajemminkin.
Kotihoitoasiakkaiden lisäksi yhteistoimintamalli on hyödyttänyt hyvinvointialueen muitakin asukkaita ensihoitoyksiköiden lisääntyneen määrän myötä.
Oleellista on, että asiakkaat ohjautuvat tarjolla olevien palveluiden piiriin mahdollisimman tehokkaasti. Palvelutarvetta on tärkeää arvioida systematisoidusti ja havaita ja toimia tehokkaasti asiakastarpeet ja tarjolla oleva palvelu yhdistäen niin että käytettävä resurssipotentiaali on palveluissa tehokkaasti käytössä.
Yhteistoimintamalli on otettu käyttöön kaikille tarvittaville alueille ja näin kotihoidon asiakkaille on voitu järjestää kotiin yöaikainen apu koko hyvinvointialueelle asiakastarpeiden mukaisesti.
Pelastuslaitokselle tehdyt rekrytoinnit sujuivat hyvin ja henkilöstöä saatiin tarvittava määrä. Ensihoidon yksiköiden saatavuus on kasvanut, minkä myötä alueiden väliset hälytysajot ovat kokemuksen mukaan vähentyneet. Näin ollen toimintamalli on myös osaltaan nopeuttanut ensivasteaikoja ja auttanut näin laajasti hyvinvointialueen asukkaita.
Keväällä kertyneen kokemuksen mukaan säännöllisen kotihoidon käyntejä oli melko vähän ja yöaikainen palvelu painottui turvapuhelinhälytyksiin. Kesän ja syksyn kokemusten myötä myös säännöllisen kotihoidon yöaikaiset asiakaskäynnit ovat hiljalleen kasvussa.
Sekä työntekijä, että asiakaspalaute on ollut pääsääntöisesti hyvää, yhteistoiminnan avulla kotihoitoasiakkaat ovat saaneet tarvitsemansa avun alueilla joihin ei aiemmin ole voitu kotihoivaa näin tehokkaasti tuottaa . Kaikille toimintaan osallistuneille työntekijöille on järjestetty työntekijäkysely. Työntekijät vastasivat yhteistoimintamallin olevan soveltuva tapa tuottaa yöaikainen hoiva tarvittaville alueille, työntekijät kokivat myös että asiakkailta saatu palaute on ollut hyvää; asiakkaat arvostavat kun apu on tullut. Työntekijöiltä saatu kehittämiskohteita nostava palaute kohdistui pääasiassa kirjaamiseen ja tilastointiin(pelastuslaitos). Tämä kokemus onkin nyt mennyt eteenpäin, jatkokehittämistoimien kautta. Yhteistyö on kokonaisuutena toiminut kokemusten mukaan hyvin. Yhteistyö voi tuoda myös työtyytyväisyyttä moniammatillisen yhteistyön, työnkuvien, sekä työnluonteen muutosten kautta.
Yhteistoiminnalla odotetaan olevan vaikutusta kotihoitoasiakkaiden kotona pärjäämiseen, pidempiaikaiset vaikutukset voivat näkyä asumispalveluihin siirtymisen lykkäytymisenä. Yhteistoiminnalla myös tuetaan monitasoisesti asiakkaitten palvelutarpeisiin vastaamista mahdollistaen avun kotiin raskaiden siirtymisten sijasta. Lisäksi yhteistoiminnalla tuetaan muuta palveluiden tuottamista hyvinvointialueella (mm. päivystys ja osastopaikat)
Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset
Yhteistoiminnalla vastataan osaltaan hyvinvointialueen strategisia tavoitteita asiakaslähtöisten palvelujen toteuttamiseksi. Lisäksi lakimuutoksen tuoma velvoite kotihoitopalvelujen järjestämisestä ympärivuorokautisesti toi tarpeen tarkastella palvelujen nykytilaa ja hakea toimintamuotoja, joilla palvelu voidaan järjestää koko hyvinvointialueelle. Nykytilakartoitukset tehtiin hanketyönä, minkä jälkeen vaihtoehtoja toimintamalleihin laadittiin hanketyön ja toimialueiden yhteistyönä.
Yhteistyötoimintamallista sovittiin seuraavaa:
-yhteistyötä tiivistetään lisäämällä pelastuslaitoksen palvelumuotoihin yöaikainen kotihoitopäivystys niille alueille, joille 24/7-palvelua ei ole aiemmin voitu järjestää kotihoidon omana toimintana.
-määräaikaisten henkilötyövuosi (HTV) -siirtojen myötä pelastuslaitos lisäsi rekrytointeja, joilla mahdollistettiin ensihoitopalvelun määrän lisääminen kattamaan säännöllisen kotihoidon yöaikaiset käynnit ja turvapuhelinhälytykset.
-käynneistä sovittiin, etteivät ne ole aikaan tarkasti sidottuja ja että niille on alue- ja yökohtainen maksimimäärä. Jos asiakastarve vaatii, palvelujen järjestämistä arvioidaan tilanteen uudelleen palveluiden järjestämiseksi.
-Yhteistoimintaa koordinoidaan ja johdetaan osin yhteisesti sovituin tavoin. Ikäalue ja pelastuslaitos toteuttavat yhteispalavereita (hankeaikana hankeosallistuu tarvittavassa laajuudessa) Sovitut asiat viedään saman aikaisesti alueille ja työyksiköihin yhtäaikaisen tiedon jakamiseksi. Viestintään pyritään panostamaan, ohjeista tehdään mahdollisimman selkeitä varmistetaan että ne on saatavissa kaikille toimijoille.
Yhteistyömalli vaati HTV-siirtoja ikäalueelta pelastuslaitokselle, siirrot tehtiin ikäalueen talousarvioraamin mukaisesti. Euromääräiset suunnitelmat tehtiin yhteistyönä hanketyön, toimialueiden ja kontrollerin kanssa. Toimintaan tarvittava osaaminen löytyi henkilökunnalta, mutta viestinnän kokonaisuus vaati aikaa ja panostusta, jotta muutos tuli henkilöstön tietoon ja ymmärrettäväksi. Nykytilakartoitukset tehtiin kesällä 2022. Syksyllä 2022 pohdittiin erilaisia toimintamallivaihtoehtoja ja talven aikana edettiin käytännön järjestelyihin, lisähenkilöstön rekrytointeihin ja tiedottamiseen. Palvelun tuottaminen käynnistettiin porrastetusti kevään 2023 aikana.
Yhteistyömallista sovittiin ensin määräaikaiseksi vuoden 2023 loppuun. Yhteistoiminnan vaikuttavuutta mitataan useilla mittareilla, mm. asiakas- ja työntekijänäkökulman kautta, sekä tilastoiden. Monitasoista toiminnan arviointia toteutetaan niin toimialueilla, hanketyössä, kuin talousasiantuntijan avulla. Yhteistoiminnan on sovittu jatkuvan vuonna 2024.
