Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset
Varhaiskasvatuksen henkilöstön palautteen mukaan lapset lähtivät mielellään mukaan yhteisöllisen puheterapeutin toteuttamiin toimintatuokioihin, mitkä koettiin oman lapsiryhmän toimintaa täydentävinä ja tukevina sekä juuri heidän ryhmän ikätasolle kohdennettuina. Samalla ryhmän aikuiset kokivat oppivansa itsekin mm. tukiviittomia.
”Parasta” palautetta pilotista lienee se, millaisena lasten ilo ja riemu näyttäytyi puheterapeutin saapuessa omaan ryhmään puhalluspillien ja -pallojen, kirjojen tai erilaisten pelien kanssa. Lapset kyselivät omaa vuoroaan ja lähtivät innoissaan mukaan yhteiseen tekemiseen. Hekin, joilla oli haasteita puheessa, puhemotoriikassa tai laajemmin kielenkehityksessä saivat harjoittelua kuin huomaamatta toisten mukana. Palkitsevaa oli havaita, kuinka lähes puhumattomat ja arat pienet rohkaistuivat vuorovaikutukseen ja leikkiin puheterapeutin kanssa, alkoivat tuottaa ääntelyä ja puhetta sekä matkia tukiviittomia tai osoittaa kuvia puheensa lomassa. Kun lapset katsoivat silmiin ja esittivät vähäiselläkin puheellaan toiveen päästä syliin ja lukemaan yhdessä kirjaa, ei voi muuta kuin ilahduttaa.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa jo ennaltaehkäisevästi lasten puheen ja kielenkehitystä sekä vuorovaikutusta tuetaan, sitä kannattavampaa se on taloudellisesti – pitkällä aikavälillä myös korjaavan kuntoutuksen tarve vähenee.
Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset
Puheterapiapalveluita tulee tuottaa kunnissa pysyvinä palvelurakenteina esim. osana varhaiskasvatusta ja perusopetusta.
Yhteisöllisen työotteen vahvistaminen ja kehittäminen osana puheterapiapalveluita mahdollistaa aidon panostamisen ennaltaehkäisyyn. Puheterapiaresurssia ei ole järkevää kohdentaa ainoastaan korjaavaan työhön, missä myös on lisäystarvetta.
