Wörtti: VOIMA-valmennus

Luotu 24.03.2026
Wörtti: VOIMA-valmennus
Wörtti: VOIMA-valmennus

Alustava idea

Voima-valmennuksen tavoitteena on tarjota monitoimijaisen ja –ammatillisen tiimin avulla opiskelijalle oikea-aikaista tukea elämäntilanne kokonaisvaltaisesti huomioiden ja varmistaa opiskelijan kiinnittyminen koulutukseen tai muihin palveluihin.

Kohderyhmä

Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun keskeinen sisältö

Voima-valmennus tarttuu tilanteeseen, jossa opiskelijalla on vaara tippua opinnoista ja jäädä tarvitsemiensa palveluiden tavoittamattomiin. Tavoitteena on tarjota monitoimijaisen ja –ammatillisen tiimin avulla opiskelijalle oikea-aikaista tukea elämäntilanne kokonaisvaltaisesti huomioiden ja varmistaa opiskelijan kiinnittyminen koulutukseen tai siihen johtaville poluille. Polku tarkoittaa esimerkiksi palaamista omalle alalle, alanvaihtoa tai hallittua siirtymää koulutuksen järjestäjän ulkopuolisiin palveluihin, esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. 

Valmennus koostuu ryhmä-, yksilö- ja opiskelutaitovalmennuksesta opiskelijan voimavaroja ja toiveita kunnioittaen. Valmennusta toteuttaa monialaisesti ja –ammatillisesti erityisen tuen asiantuntija, ohjaaja, työikäisten sosiaalipalveluiden ohjaaja ja erityisnuorisotyöntekijä. Valmennus pohjautuu ammattilaisen ja opiskelijan luottamukselliseen suhteeseen, yhteiseen ympäristöön ja toiminnallisiin menetelmiin. Voima-valmennus pyrkii vahvistamaan opiskelijan yhteisöön kuulumisen kokemusta, minäpystyvyyttä, ja tulevaisuususkoa. Valmennus toimii aikalisänä niin, että opiskelija pysyy oppilaitoksen kirjoilla ja hänen oikeutensa käyttää opiskeluhuollon palveluita ja opintoetuuksia säilyy. 

Voima-valmennuksella pyritään parantamaan opiskelijoiden kokemusta yhdenvertaisesta osallisuudesta tilanteissa, joissa jo olemassa olevien tukimuotojen lisäksi opintojen ohelle tarvitaan intensiivisempää tukea. Valmennuksen aikana tehdään yhteistyötä oppilaitoksen henkilöstön lisäksi esimerkiksi opiskeluhuollon, sosiaalipalveluiden, julkisen terveydenhuollon, nuorisopalveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Resurssit

Toiminnan toteuttamiseen tarvittavat henkilöstö-, tila-, ja välineresurssit määritellään yhteisten periaatteiden pohjalta, mutta tarkemmat resurssit, vastuut ja kustannusten jakautuminen sovitaan toteuttajaorganisaatioiden välisin yhteistyösopimuksin.  

Henkilöstö (hankepilotin aikana) 

  • Oppilaitosorganisaatiosta on kaksi työntekijää, erityisen tuen asiantuntija ja ohjaaja (n. 140 %). Hyvinvointialueelta on kaksi työikäisten sosiaalipalveluiden ohjaajaa (n. 100 %). Nuorisopalveluilta on kaksi erityisnuorisotyöntekijää (n. 70 %) 

Tilat 

  • Toimintaan soveltuvat oppilaitoksen yhteydessä olevat ryhmä- ja yksilötyöskentelyyn sopivat tilat. Luokkatila on sisustettu pöytien ja istumapaikkojen lisäksi rennommilla vaihtoehdoilla, kuten sohvilla ja aistiyliherkkyydet huomioon ottavilla ääntä eristävillä box loungereilla, ja muilla tarvittavilla ratkaisuilla. 

Kustannustenjako 

  • Oppilaitosorganisaatio vastaa tilasta, tilan kalustuksesta ja sen ylläpidosta, ja opiskelijoiden työvälineistä.
  • Nuorisopalvelut vastaavat ohjattuun toimintaan tarvittavista välineistä ja materiaaleista.
  • Jokainen organisaatio vastaa oman organisaationsa työntekijöiden palkka-, laite-, ja tietohallinnan kustannuksista ja työn kannalta välttämättömistä edellytyksistä.  

 Välineistö 

  • Nuoren ja ammattilaisen välisen luottamussuhteen kehittymisen kannalta tarvittavat yhteisen tekemisen välineet, esimerkiksi käsityöt, kortti- ja lautapelit, taidevälineet ja työskentelymateriaalit, kahvi- ja välipalatarjoilu.
  • Järjestelmä työntekijöiden väliseen raportointiin yli organisaatiorajojen, esimerkiksi Wilma, yhteinen Teams-alusta 

 

Toimintaprosessin kuvaus 

Vaiheet: 

  • Nuoren tarve huomataan koulutusalalla. Tarpeen huomannut työntekijä on yhteydessä valmennuksen työntekijään. Sovitaan yhteinen tapaaminen, jossa kartoitetaan nuoren tilannetta, esimerkiksi:
    - Onko valmennus oikea-aikainen? 
    - Mitä koulutuksen järjestäjän tarjoamaa tukea nuorella on? 
    - Mitä tavoitteita nuorella on? Mihin valmennuksella halutaan pyrkiä?
  • Nuori aloittaa valmennuksen ja valmennuksen monialainen tiimi työskentelee hyödyntäen alla mainittuja työkaluja ja menetelmiä yhdessä nuoren kanssa kohti asetettuja tavoitteita. Valmennuksen aikana tehdään yhteistyötä verkoston kanssa. 
  • Nuori ohjataan oikea-aikaisesti eteenpäin (takaisin alalle, toiselle alalle tai koulutuksen järjestäjän ulkopuolisiin palveluihin). Valmennuksen työntekijät varmistavat nuoren kiinnittymisen pysymällä yhteydessä nuoreen vielä siirtymän jälkeen. 

 

Mittarit ja seuranta:  

  • Valmennukseen osallistuneiden opiskelijoiden lukumäärä
  • Opintoalat, mistä ohjautunut, jatkopolut
  • Opiskelijoiden valmennusjakson pituus
  • Kuntoutussäätiön psykososiaalisen hyvinvoinnin lomake, jonka pohjalta alkukartoituskeskustelu
  • Yksilökeskustelut (alussa, valmennuksen aikana tarpeen mukaan ja lopussa)
  • Havainnointi
  • ZekkiPro (opiskelijan kokema hyvinvointi) 

 

Palaute ja kehittäminen:  

  • Valmennukseen osallistuvilta opiskelijoilta kysytään palautetta Forms-kyselyn avulla nimettömästi valmennuksen loputtua
  • Suullinen palaute valmennuksen lomassa
  • Hankkeen ajan työntekijäkyselyt
  • Valmentajat järjestävät kehittämisiltapäiviä kaksi-kolme kertaa vuodessa, joissa hyödynnetään kerättyä palautetta ja kyselyiden tuloksia 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kuopio
Kehittäjäorganisaatiot
Savon koulutuskuntayhtymä
Toimintaympäristö
Savon ammattiopisto: Savilahden kampus
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)