Ratkaistava ongelma tai haaste
Ryhmätoiminta on parhaimmillaan lastensuojelun tarvetta ehkäisevää, vähentää ylisukupolvista huono-osaisuutta ja vahvistaa tasapainoista vanhemmuutta. Toimii leimaamattomasti niin, ettei jälkihuollossa olevan vanhemman lasta tarvitse ilman erityistä syytä ottaa lastensuojelun asiakkuuteen.
Äänekoskella on toiminut vertais- ja kehittäjäryhmä lastensuojelun jälkihuollossa oleville vanhemmille, yhteistyössä Pesäpuu ry:n UP2US-hankkeen ja Äänekosken jälkihuollon työntekijöiden kanssa. Ryhmään osallistuneille vanhemmille toiminta oli antanut heiltä saadun palautteen mukaan paljon. He olivat saaneet mm. uusia merkityksellisiä ihmissuhteita, vertaistukea, turvallisen tilan oman vanhemmuuden tarkasteluun, tukea koulutus- ja työelämään siirtymisessä äitiys- ja isyyslomien jälkeen, sekä mahdollisuuden osallisuuteen palvelujen kehittämisen näkökulmasta. Toiminnan aikana perheiden lastensuojelutarpeet vähenivät tai loppuivat kokonaan. Ryhmä avarsi heidän kanssaan työskennelleiden ammattilaisten ajattelua ja ymmärrystä siitä, miten tärkeää tämän asian äärelle pysähtyminen on. Lisää tarkemmin aiheesta Nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntijuus ennen, nyt ja tulevaisuudessa -raportti - Pesäpuu (pesapuu.fi)
Kehittämistarve eri näkökulmista
Kehitystyön lähtökohtana on ollut nuorten vanhempien osallisuuden lisääminen sekä tukeminen tarjoamalla matalankynnyksen palvelua vertaisryhmätoiminnan kautta.
Lähtökohtana YEE-hankkeessa on jo ennen paikallista työtä etsitty yhteistyön mahdollisuuksia vanhemmuuden tuen kysymyksiin. Yhteistyön paikkoja on etsitty esimerkiksi THL:n kautta nostamalla lastensuojelun jälkihuollon vanhemmuus ja ryhmät keskusteluun valtakunnallisessa perhekeskusverkoston kokouksessa keväällä 2022. Verkostokokouksen perusteella vanhemmuusryhmiä tälle kohderyhmälle matalalla kynnyksellä ei juuri ole. Myönteisyyttä aiheen käsittelylle kuitenkin on, ja kohderyhmä nähdään tärkeänä.
Myös paikallisella tasolla on havaittu, että jälkihuollossa oleville perheellisille tai perhettä perustaville nuorille aikuisille ei ole olemassa olevaa palvelu- ja asiakaspolkua alueella, ja tähän kehittämisen haasteeseen on oikea-aikaista tarttua. Jälkihuollossa olevat nuoret aikuiset ovat koko perhekeskuksen läpileikkaava ryhmä.
Olemassa olevia vauva- ja lapsiperheiden palveluita ovat esimerkiksi; äitiysneuvola, äitiyspoliklinikka, sosiaaliohjaus ja/tai perhetyön tukikäynnit raskaana olevalle, lastenneuvola, perhetyö, lapsiperheheiden kotipalvelu (tärkeä matalan kynnyksen varhainen tuki), pikkulapsipsykiatria, HAL-poliklinikka, sairaalan sosiaalityö, päihdepalvelut, päihdepsykiatrian poliklinikka, psykiatrian poliklinikka, psykiatrian tehostettu avohoito-osastot, ensikoti ja perhekuntoutus.
Paikallisella tasolla on noussut esiin jälkihuollossa olevien nuorten vanhempien tarpeet ja se, miten heitä voitaisiin huomioida matalalla kynnyksellä ilman lastensuojelun jälkihuollon asiakkuuden leimaa. Jälkihuollossa tulisi kiinnittää erityistä huomiota nuoren traumataustaan, sijaishuoltoon ja siihen liittyviin tapahtumiin. Jälkihuollossa olevan nuoren oman elämän läpikäyminen raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen voisi toimia terapeuttisena työskentelynä ja ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Jälkihuollossa olevan nuoren elämänkaari voi olla hyvin moninainen, mikä heijastuu raskauteen ja vauvan elämään.
Raskausajan ja pikkulapsiajan teemoja ja palveluiden kehittämistarvetta on nostettu esiin jo jälkihuollon VIP-raportissa. Kannattaa lukea! https://www.julkari.fi/handle/10024/140573
