Turvasuunnitelma -tapaaminen on tarkoitettu lähisuhdeväkivallan kaikille osapuolille; väkivallan kokijoille, tekijöille sekä lapsille ja nuorille. Turvasuunnitelma -tapaaminen järjestetään asiakkaalle yhteistyössä kunnan palveluiden ja lähisuhdeväkivaltatyön erityispalveluiden kanssa.
Turvasuunnitelma -tapaamisen käytännön toteutus:
1) Ammattilainen tunnistaa perheen/asiakkaan tilanteessa lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa ja kertoo asiakkaalle Turvasuunnitelma -tapaamisesta.
2) Ammattilainen varaa itselle ja asiakkaalle yhteisen tunnin mittaisen turvasuunnitelma-tapaamisen lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijan kanssa.
3) Yhteiselle Turvasuunnitelma -tapaamisella tehdään asiakkaalle turvasuunnitelma.
4) Turvasuunnitelma -tapaamisen lopuksi sovitaan asiakkaan mahdollisesta jatkotuen tarpeesta sekä seurannasta.
(Liitteenä on työkalu ammattilaisen tueksi. Liitteet täydentyvät myöhemmin)
Turvasuunnitelma-tapaaminen on ollut yksi Tulevaisuuden sotekeskushankkeen Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden järjestöpilotti. Järjestöpilottihankkeet on tarkoitettu korona-ajan aiheuttamaan tuen tarpeeseen. Järjestöpilotit on tehty STM:n rahoituksella.
Lähisuhdeväkivalta on Suomessa merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Vuosien 2021-2022 aikana tehdyssä väestökyselyyn ja rekistereihin perustuvassa LAKU (Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset) -tutkimuksessa käy ilmi, että 16-74 -vuotiaista suomalaisista 75% on kokenut henkistä, fyysistä tai seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa ainakin kerran elämässään. Tästä parisuhdeväkivaltaa on kokenut 44% ja lapsuusajan lähisuhdeväkivaltaa 65%. Samassa tutkimuksessa todetaan, että väkivallasta aiheutuvat kustannukset sosiaali-, terveys- ja oikeuspalveluihin ovat merkittävät. Palveluiden käyttäminen on väkivallan kokijoiden kohdalla runsasta, vaikka merkittävä osa lähisuhdeväkivallasta jää palveluissa tunnistamatta. Lisäksi tutkimuksesta käy ilmi, että väkivaltaa kokeneet ovat merkittävästi tyytymättömämpiä palveluihin kuin ei-väkivaltaa kokeneet. (Siltala, H. ym. 2022/ https://urn.fi/URN:ISBN978-952-383-385-2)
Sosiaalihuoltolain mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä sosiaalipalveluja Lähisuhde- ja perheväkivallasta aiheutuneeseen tuen tarpeeseen. Lainsäädännön lisäksi Suomea velvoittavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset. THL on antanut kunnille ja hyvinvointialueille ohjeet lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi. Ohjeistuksessa nostetaan esille kuntien ja hyvinvointialueiden vastuu turvata yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut. Suosituksiin kuuluu muun muassa, että hyvinvointialueella on käytössä väkivallan puheeksi ottamisen ja riskinarvioinnin menetelmät sekä palvelupolku väkivallan eri osapuolille. Alueelliset erot ovat väkivaltatyössä kuitenkin merkittävät ja henkilöstön osaamisessa eroja. (THL: Ohjaus 10/2022/ https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343878-1) Turvasuunnitelma on yksi työkalu, jota suositellaan erityisesti väkivallan kokijoiden kanssa työskenneltäessä.
Turvasuunnitelma -tapaaminen järjestöpilotissa toiminta kohdistettiin kaikkiin väkivallan osapuoliin; väkivallan kokijoihin, tekijöihin sekä lapsiin ja nuoriin. Perinteisesti turvasuunnitelma mielletään työkaluksi väkivallan kokijan kanssa työskenneltäessä, mutta lähisuhdeväkivaltatyöhön keskittyvissä palveluissa, joissa kohdataan väkivallan kaikkia osapuolia turvasuunnitelma tehdään kaikille.
Oulun ensi- ja turvakoti ry:n Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö tarjoaa matalan kynnyksen palveluita kaikille väkivallan osapuolille koko Pohde hyvinvointialueella. Asiakastyön lisäksi yksikkö tarjoaa konsultaatiota ja koulutusta ammattilaisille sekä osallistuu alueelliseen verkostoyhteistyöhön. Vastaavia yksiköitä on eripuolilla Suomea.