Tuori - Tukea ja osallisuutta päihteillä ja rikoksilla oireileville NEET-nuorille etsivän harrastustoiminnan avulla

Luotu 13.05.2026
Tuori - Tukea ja osallisuutta päihteillä ja rikoksilla oireileville NEET-nuorille etsivän harrastustoiminnan avulla

Alustava idea

Etsivän harrastustoiminnan mallissa nuoria tavoitetaan heidän omissa arkiympäristöissään ja tuetaan osallistumaan matalan kynnyksen harrastustoimintaan. Mallin tavoitteena on vahvistaa päihteillä ja rikoksilla oireilevien NEET-nuorten osallisuutta, hyvinvointia ja kiinnittymistä turvallisiin yhteisöihin sekä vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa.

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Päihteillä ja rikoksilla oireilevat nuoret jäävät usein harrastustoiminnan ulkopuolelle. Kohderyhmä saattaa kohdata arjessaan useita viranomaisia ja palveluja, mutta nuorten mahdollisuudet osallistua harrastuksiin, vertaistoimintaan ja muihin hyvinvointia tukeviin yhteisöihin ovat usein heikot. Taustalla vaikuttavat muun muassa ulkopuolisuuden kokemus, taloudelliset esteet, heikko kiinnittyminen yhteisöihin sekä matala luottamus palveluihin.

Hankkeessa tunnistetaan, että harrastaminen ja turvallisiin yhteisöihin kiinnittyminen ovat keskeisiä tekijöitä nuorten hyvinvoinnille, osallisuudelle ja rikos- sekä päihdekäyttäytymisen ehkäisylle. Nykyiset palvelu- ja harrastusrakenteet eivät kuitenkaan tavoita riittävästi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia nuoria. Tämän vuoksi hankkeessa kehitetään etsivän harrastustoiminnan mallia, jossa nuoria tavoitetaan heidän omissa ympäristöissään ja tuetaan yksilöllisesti osallistumaan mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan.

Kehittämistarve eri näkökulmista

Toimintamallia kehitetään vastauksena nuorten hyvinvointierojen, syrjäytymisen, päihdehaittojen ja rikosoireilun kasautumiseen. Vaikka nuorisorikollisuus kokonaisuutena on vähentynyt, vakava rikosoireilu ja hyvinvointiongelmat ovat kasautuneet pienelle ryhmälle nuoria. Samanaikaisesti osa nuorista jää kokonaan koulutuksen, työn ja yhteisöjen ulkopuolelle. Toimintamallilla pyritään vahvistamaan ennaltaehkäisevää työtä, lisäämään nuorten osallisuutta ja ehkäisemään raskaampien palveluiden tarvetta myöhemmässä vaiheessa.

Päihteillä ja rikoksilla oireilevien nuorten elämäntilanteisiin liittyy usein kasautunutta huono-osaisuutta, mielenterveyden haasteita, päihteiden käyttöä sekä kokemuksia ulkopuolisuudesta. Alueellisissa tilannekuvissa on tunnistettu erityinen huoli nuorten rikoskäyttäytymisen ja vakavan oireilun lisääntymisestä. Nämä nuoret jäävät usein harrastus- ja muun vapaa-ajantoiminnan ulkopuolelle, vaikka juuri yhteisöihin kiinnittyminen, mielekäs tekeminen ja turvalliset ihmissuhteet ovat keskeisiä hyvinvointia suojaavia tekijöitä. 

Toimintamallin tavoitteena on vastata myös siihen tarpeeseen, että nuorille olisi tarjolla matalan kynnyksen, turvallisia ja saavutettavia vapaa-ajan toimintoja ilman suorituspaineita tai sitoutumisen vaatimusta. Mallissa nuoria tuetaan heidän omista lähtökohdistaan käsin ja heitä kohdataan heidän omissa ympäristöissään.

Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat toimintatapoja ja välineitä kaikkein vaikeimmin tavoitettavien nuorten kohtaamiseen ja tukemiseen. Erityisesti harrastustoiminnan ohjaajat tarvitsevat lisää osaamista ja tukea rikoksilla tai päihteillä oireilevien nuorten kohtaamiseen sekä heidän erityisten tarpeidensa tunnistamiseen.

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Hankkeessa tavoitellaan muutoksia päihteillä ja rikoksilla oireilevien NEET-nuorten hyvinvoinnissa, osallisuudessa ja yhteisöihin kiinnittymisessä. Tavoitteena on, että nuorten kokemus hyvinvoinnista ja osallisuudesta lisääntyy sekä nuoret löytävät mielekästä ja turvallista vapaa-ajan toimintaa. 

Vaikutuksia tavoitellaan myös ammattilaisten osaamisessa ja palvelujärjestelmän toimivuudessa. Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista kohdata rikoksilla ja päihteillä oireilevia nuoria sekä tunnistaa heidän tuen tarpeitaan aiempaa paremmin. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden välistä yhteistyötä. 

Pitkällä aikavälillä hankkeessa tavoitellaan sitä, että etsivän harrastustoiminnan malli juurtuu osaksi kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Tavoitteena on, että hankkeessa kehitetty toimintamalli vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä, lisää nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua harrastustoimintaan sekä tukee nuorten hyvinvointia ja osallisuutta myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Tavoitteiden saavuttaminen

Tavoitellut muutokset saavutetaan kehittämällä ja pilotoimalla etsivän harrastustoiminnan malli, jossa nuoria tavoitetaan heidän omissa ympäristöissään ja tuetaan osallistumaan matalan kynnyksen harrastus- ja yhteisötoimintaan. Toiminta perustuu jalkautuvaan työotteeseen, pitkäjänteiseen rinnalla kulkemiseen sekä nuoren yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen. 

Muutoksia pyritään saavuttamaan myös vahvistamalla nuorten osallisuuden kokemusta ja yhteisöihin kiinnittymistä. Hankkeessa hyödynnetään voimavaralähtöistä yksilötyötä, yhteisöllistä toimintaa ja osallistavia menetelmiä, joissa nuoret ovat mukana suunnittelemassa toimintaa ja vaikuttamassa sen sisältöihin. 

Tavoitteiden toteutumista tuetaan myös vahvistamalla ammattilaisten osaamista ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeessa järjestetään koulutuksia, työpajoja ja verkostotapaamisia nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille, harrastustoimijoille ja yhteistyökumppaneille. Näiden avulla kehitetään yhteisiä toimintatapoja, tiedonkulkua ja nuorten tukemisen käytäntöjä. Samalla rakennetaan yhteistä toimintamallia nuorten tunnistamiseen ja ohjaamiseen harrastustoimintaan. 

Vaikutusten saavuttamista tukee myös se, että toimintamalli kehitetään yhdessä nuorten, ammattilaisten ja yhteistyöverkostojen kanssa. Hankkeen aikana tuotetaan toimintamallin kuvaus, käsikirja ja koulutusmateriaalit sekä dokumentoidaan hyväksi havaittuja käytäntöjä. 

Seuranta ja arviointi

Toimintamallin onnistumista arvioidaan sekä määrällisillä että laadullisilla mittareilla. Arviointi kohdistuu nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden muutoksiin, toimintaan osallistumiseen, ammattilaisten osaamisen vahvistumiseen sekä toimintamallin juurtumiseen osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita. 

Nuorten osalta arvioidaan erityisesti osallisuuden kokemuksen ja koetun hyvinvoinnin muutoksia. Näitä seurataan ennen–jälkeen-kyselyillä, joissa hyödynnetään esimerkiksi osallisuusindikaattoria ja positiivisen mielenterveyden mittaria (SWEMWS). Lisäksi seurataan nuorten osallistumisen jatkuvuutta, harrastustoimintaan kiinnittymistä sekä mahdollisia siirtymiä palveluihin, koulutukseen tai työelämään. 

Ammattilaisten ja yhteistyöverkostojen osalta arvioidaan osaamisen lisääntymistä, yhteistyön toimivuutta ja toimintamallin hyödyllisyyttä. Tätä mitataan koulutusten palautekyselyillä, osaamiskartoituksilla sekä verkostotapaamisten palautteilla. Lisäksi arvioidaan toimintamallin juurtumista ja levitettävyyttä. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintamallin tyyppi
Menetelmä
Rahoittaja
Terveyden edistämisen määräraha