Terveysasemien muutoksen tukeminen vertaisvalmennuksella

Luotu 12.05.2022
Terveysasemien muutoksen tukeminen vertaisvalmennuksella
Terveysasemien muutoksen tukeminen vertaisvalmennuksella

Alustava idea

Tulevan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen 12 terveysaseman työntekijöiden ja lähiesihenkilöiden toiminnan muutokseen liittyvän osaamisen hyödyntäminen 9 muun terveysaseman muutoksissa, joiden tavoitteena on T3 < 7 vuorokautta.    

Kohderyhmä

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Strateginen tavoite: hyvinvoiva pohjois-karjalainen

Terveysasemista osa on jo siirtynyt toteuttamaan moniammatillista toimintamallia, jossa asiakasryhmät segmentoidaan tarpeiden mukaisesti ja asiakkaan asian ratkaisu pyritään aloittamaan ensimmäisen yhteydenoton aikana moniammatillisessa tiimissä. Terveysasemien tilanne vaihtelee; osalla asemilla asiakas saa tarvettaan vastaavaa tukea ja hoitoa jopa samana päivänä kiireettömässäkin asiassa, osa asemista on jonoutunut vastaanottoaikojen ja etenkin puhelinpalvelun suhteen. Myös piilojonoja on syntynyt. Toimintatavat asiakkaan tarpeisiin vastaamiseksi ensimmäisen yhteydenoton aikana vaihtelevat.

Terveysasemat ovat hyvin erilaisia väestöpohjaltaan, palveluiden laajuudelta sekä tila- ja henkilöstöresursseiltaan. Osassa asemia on vakiintunut tapa lähteä ratkaisemaan asiakkaan asiaa mahdollisimman pitkälle moniammatillisen tiimin avulla jo ensimmäisessä yhteydenotossa. Osa asemista toteuttaa perinteisempää hoidon tarpeen arviota, jonka jälkeen asiakas ohjautuu seuraavalle ammattilaiselle joko fyysiselle vastaanotolle, etävastaanotolle, konsultoitavaksi tai esim. tutkimuksiin. Prosessi asiakkaan yhteydenotosta eri alaprosessien kautta eteenpäin voi olla toimijoille kokonaisuutena epäselvä. Myös tavoite ja eri alaprosessien vaatimus suhteessa lopulliseen tavoitteeseen voi olla määrittelemättä.

Kehittäminen terveysasemilla on perinteisesti tapahtunut hankkeiden kautta tai kehittämispäivinä. Kehittäminen on nähty jossain määrin omasta työstä erillisenä kokonaisuutena jopa eri henkilöiden toteuttamana, ei niinkään päivittäiseen työskentelyyn kuuluvana. Päivittäisjohtamisen rakenteissa ei aikaisemmin ole huomioitu jatkuvan kehittämisen ja parantamisen lähtökohtaa, joten menetelmiä ja rakenteita tällaiselle ei ole ollut käytössä tai käyttö on ollut riippuvainen terveysaseman lähijohdon näkökulmasta ja kiinnostuksesta asiaan. Päivittäisjohtamisessa uutta ovat prosessimittareiden määrittely ja seuraaminen sekä se milloin prosessin poikkeamiin tulisi puuttua ennakoiden, juurisyyanalyysilla tai välittömällä korjaamisella. Systemaattisen ongelmanratkaisun menetelmä ei ole tuttu.

Kehittämistarve eri näkökulmista

Asiakkaan tarpeita: saan yhteyden terveysasemalle, silloin kun se minulle on tarpeen. Asiani ratkaistaan heti tai voin kokea, että asiani ratkaisu edistyi jokaisen kontaktin seurauksesta. 

Ammattilainen: voin hoitaa työni rauhassa niin, että asiakkaani sai apua. Minulla on keinoja joilla voin auttaa asiakastani. Asiakas tulee minulle niin, että edellisessä vaiheessa tehty valmistelu on asianmukaista. Käytän työaikani oman substanssiosaamiseni mukaisiin tehtäviin asiakkaan auttamiseksi sekä palvelun kehittämiseksi yhdessä tiimini kanssa. Tiedän miten asiakkaan asia etenisi minun jälkeeni.

Organisaatio: samalla rahalla enemmän

Yhteiskunta: ennaltaehkäisy, sekundääripreventio

11.5.22 Meijän malli-verkoston tapaamisessa jo Meijän mallissa toimivien asemien tiimivastaavat ja lähijohto toivat esille seuraavia asioita, joissa kokivat tarvitsevansa vertaisvalmennuksellista apua:

- Pitkäaikaissairauksien monipuolinen hoito ja terveysriskien ehkäiseminen

-Terveys- ja hoitosuunnitelmien tekeminen

- Potilas- ja asiakaslähtöinen toimintakulttuuri -tavoitteen edistäminen yksikössä mm. sähköisen yhteydenoton kehittäminen.

- Tehokas ja vakioitu päivittäisjohtaminen -tavoitteen edistäminen yksikössä: mm. palaverien tavoitteen avaaminen työntekijöille ja mikä hyöty palaverista on työntekijöille

- Hoitajien osaamisen vahvistaminen (esim. DM)

- Lääketieteellinen arvio terveys- ja hoitosuunnitelman osana.

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Tavoitteena on edistää Meijän mallin yhteisten tavoitteiden toteutumista yksiköissä:

Potilas- ja asiakaslähtöinen toimintakulttuuri

•Palvelutarpeen nopea ratkaisu yhteydenotossa tai vastaanotolla

•Jonojen minimointi

Moniammatillinen yhteistyö

•Esim. matalan kynnyksen konsultointi ja tiimitilat tai sähköinen yhteydenpito

Hoidon jatkuvuuden edistäminen

•Esim. asiakassegmentointi ja asiakkaiden omat yhteyslinjat

Tehokas ja vakioitu päivittäisjohtaminen

•Esim. säännölliset vakiokokoukset ja tiedolla johtaminen

Jatkuva kehittäminen

•Esim. kehittämisen palaverit ja kokeilujen tekeminen

Pitkäaikaissairauksien monipuolinen hoito ja ennaltaehkäisy

•Esim. terveys- ja hoitosuunnitelmat ja elintapavalmennukset

Henkilöstölähtöinen kehittäminen sekä osaamisen ja työtyytyväisyyden edistäminen

 

Tavoitteiden saavuttaminen

Asemien henkilöstöä risteytetään niin että jo muutoksen läpikäyneet työntekijät tulevat työskentelemään asemille ja tekevät rinnalla työtä määriteltyihin kehittymiskohteisiin liittyen.

Seuranta ja arviointi

Mittarit kolmas vapaa aika (T3) ammattiryhmittäin.

Hoitoon pääsy (THL)

Odotusaika varhaisimmasta kontaktista toteutuneeseen käyntiin kaikki yhteystavat huomioiden.

Moniammatillisuuden toteutuminen asiakkaan yhteydenotossa ja sen jälkeen.

Jonot

Asiakas- ja henkilöstölähtöisen kehittämisen rakenne ennen ja jälkeen.

Ratkaisun keskeinen sisältö

Tavoite: Saatavuus < 7vrk hoitoon

Monisairaat asiakkaat tarvitsevat moniammatillista hoitoa, väetön ikääntyminen

Terveysasemien uudisrakentamista; vanhoilla toimintatavoilla ei voida toimia pienemmissä tiloissa.

Samalla rahalla on tuotettava enemmän ja vaikuttavampaa hoitoa

Henkilöstön saatavuus on vaikeutunut; krooninen hoitaja ja lääkärivaje sekä epätasainen jakautuminen asemien kesken. Poissaolojen - etenkin lyhytaikaisten - paikkaaminen vaikeaa taloudellisesti ja osaamisen suhteen.

Kysynnän lisääntyminen?

Välimatkat ovat pitkiä

Asiakkaiden osallistuminen

Terveysasemilla toimivat ammattilaiset ja lähiesihenkilöt; sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, lähihoitajat, lääkärit, fysioterapeutit.

Kysely henkilöstölle. Strategisten mittareiden tarkastelu ja johdon gemba. Osallistavia teemallisia työpajoja keskittyen jatkuvaan parantamiseen, kehittämistyön seurantaan, päivittäisjohtamiseen ja systemaattiseen ongelmanratkaisuun henkilöstön itse tuomien epäkohtien ja parantamiskohteiden äärellä. Vertaisvalmentajan osallistuminen päivittäiseen työntekoon rinnalla ja yhdessä. Vertaisvalmentaja on haastatellut ja havainnoinut, mittaaminen.

Taustatiedot

Toimintaympäristö
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen 9 terveysasemalla
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)