Lapsiperheille tarjolla olevat ennalta ehkäisevät palvelut ja työkalut keskittyvät hyvin isoilta osin pikkulapsiperheille. Lasten ollessa pieniä perheet asioivat usein neuvolassa ja perheille on myös runsaasti tarjolla vertaisuuteen perustuvia palveluita ja toimintaa. Kontakti ammattilaisiin on tiivistä, kun lapsi on varhaiskasvatuksessa, jossa vanhempia tavataan päivittäin. Kasvatusvastuun jakaminen ja vanhemmuuden tukeminen toteutuu luontaisesti kohtaamisissa ja keskusteluissa esimerkiksi päiväkodilla. Pikkulapsi perheille on tarjolla monipuolisesti erilaista vertaistuki ja muuta avointa toimintaa, kuten perhekerhoja ja perhekahviloita. Vanhemmat tapaavat toisiaan myös leikkipuistoissa ja muissa vapaa-ajan toiminnoissa luontaisesti enemmän kun lapset ovat pieniä.
Lapsen siirtyessä kouluun yhteys ammattilaisten ja vanhempien välillä vähenee. Opiskeluhuollon terveystarkastukset on harvemmin eikä yhteyttä kouluun pidetä samalla tavoin kuin päiväkotiin. Lapsen tullessa teini-ikään, vanhempien yhteys kouluun voi jäädä hyvin vähäiseksi nuoren ottaessa itse vastuuta omasta koulutyöstään. Myöskään vertaisia kohtaamisia vanhempien välille enää synny samalla tavoin lapsen ollessa kouluikäinen. Teini-ikäisten lasten vanhemmat eivät kohtaa toisiaan enää luontaisesti niin paljoa, eikä avointa vertaistuki toimintaa ole juurikaan tarjolla.
Vertaistuen merkitys nähdään merkittävänä tukimuotona ennalta ehkäisevästä näkökulmasta. Vanhemmat saavat vertaisten kohtaamisissa keskustella samassa elämäntilanteessa olevien kanssa, jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Tämä vahvistaa heitä kasvatustehtävässä ja vanhemmuudessa. Vanhemmilla on nykyisin paljon epävarmuutta, joka osiltaan nousee suuresta tietomäärästä. Tietoa on tarjolla todella paljon, eikä vanhemmat aina tiedä mikä on järkevää ja mihin voi luottaa. Vanhemmat kaipaavat epävarmuudessaan toisia vanhempia, joilta kuulee lohduttavia sanoja: "meillä on ihan samanlaista". Vanhemmat saavat toisiltaan myös vahvistusta miettiessään kasvatuskysymyksiä. Parhaimmillaan voidaan luoda yhteisiä "koko kylä kasvattaa" periaatteita.
Suomalainen perusopetus on yleissivistävää koulutusta, ja sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden. -Opetushallituksen kotisivut. Kasvatusvastuu nuoresta kuuluu aina vanhemmille.