Toimintamallissa ammattikorkeakouluopiskelijat ideoivat yhdessä pääasiassa valtakunnallisten sote-järjestöjen kanssa hanke-aihioita, joille järjestöt voivat hakea rahoituista EU-rahastoista, esimerkiksi EAKR tai ESR+.
Toimintamalli kannustaa järjestöjä niin oppilaitostyöhön, hanketyöhön kuin uusien rahoituskanavien etsintään. SOSTE tavoittelee erityisesti EU-rahastojen hyödyntämisen laajenemista.
Toimintamalli laajentaa myös oppilaitosten työelämäyhteistyön näkökulmaa sisällyttäen siihen myös järjestöt.
Yhteistyö hankeideoinnissa ja hankehakemusten sisällön valmistelussa opiskelijoiden ja järjestöjen kesken on onnistunut ja kiinnostusta vastaavaan toimintaan on jatkossakin.
Järjestöjen kiinnostus ja osaaminen hankkeiden hakemisessa ja toteuttamisessa sekä tietämys EAKR- ja ESR+ -hankerahoituksesta on kasvanut.
Toimintamallin luomista on tarkasteltu projektiluonteisesti luomalla aikataulu, mittarit ja tarkastelemalla toimintamallin eri vaiheita kohderyhmäprofiilien kautta.
Toiminnan suunnitteluvaiheessa SOSTE on valmistellut tietopakettia toiminnasta (tiivistelmä rahoitusohjelmasta, toimintaan osallistumisen edellytykset) järjestöille yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa, avannut haun toiminnasta kiinnostuneille sosiaali- ja terveysjärjestöille sekä valmistellut markkinointimateriaalia opiskelijoille.
Toiminnan valmisteluvaiheessa SOSTE on valikoinut toimintaan osallistuvat järjestöt ja tukenut niitä opiskelijoille annettavien haasteiden valmistelussa sekä viimeistelyt opiskelijoille kohdennetun markkinointimateriaalin. Metropolia on tiedottanut opiskelijoita osallistuvien sosiaali- ja terveysjärjestöjen määrittelemistä haasteista.
Itse toiminnassa sosiaali- ja terveysjärjestöt osallistuvat innovaatioprojektiopintoihin esittelemällä itsensä ja opiskelijoille muodostamansa haasteet sekä antamalla palautetta prosessin aikana sekä lopussa. Opiskelijat ideoivat haasteiden pohjalta hankkeita ja osallistuvat myös hankehakemuksen sisällön valmisteluun. Metropolia koordinoi opintojaksoa ja siihen sisältyvää toimintaa.
Toiminnasta ja sen tuloksista viestitään sekä prosessin aikana että jälkeen. Toimintaa mitataan aiemmin mainituilla mittareilla.
SOSTE motivaatio yhteistyölle on sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituspohjan monipuolistumiseen vaikuttaminen ja olemassa olevien resurssien tehokkaamman hyödyntämisen tukeminen.
Toimintamallin perusidea oli vuosina 2022-2023, jolloin SOSTE koordinoi järjestöjen ehdotuksia.
Rahoituksen riittämättömyys voi tyypillisesti olla sekä järjestöjen toiminnan supistamisen syynä että toiminnan laajentamisen esteenä. Järjestöbarometrin 2020 mukaan valtakunnallisilla sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta noin 64% on STEA-avustuksia, mutta sekä nykyisiä että potentiaalisia rahoituslähteitä on muitakin. Rahoitusta voidaan hakea eri lähteistä niin yleishyödylliseen toimintaan kuin hankkeisiin, ja yksi yleisimmistä uusista tulonlähteistä onkin hankeavustus.
Hankeavustukset ja yleishyödyllisen toimintaan kohdistuvat avustukset ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Jälkimmäinen on parhaimmillaan vakaa ja jatkuva osa järjestön rahoituspohjaa, kun taas hankkeilla on projektimaisempi luonne. Toisaalta hankkeena toteutettu onnistunut toiminta saattaa siirtyä vakiintuneeksi osaksi järjestön toimintaa. Toimintamallia luodessa ajankohtaisina hankehakuina on Rakennerahastojen Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman hankehaut.
Hankkeiden ideointi yhteistyössä korkeakouluopiskelijoiden kanssa innovointiprojektissa voi tuoda uusia näkökulmia ja ideoita sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Innovaatioprojektissa järjestöt pääsevät hyödyntämään opiskelijoiden osaamista ja opiskelijat pääsevät kehittämään omaa luovuuttaan ja asiantuntijuuttaan.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat korkeakouluopiskelijat ja järjestöt.
Vuoden 2022 MINNO-projektissa (4/2022) oli mukana kuusi haastetta. Tämä kappaleen alla on liitteenä esimerkkejä ratkaisujen MINNO-fest esityksistä ja tehtävän toteuttamiseen liittyviä opiskelijoiden laatimia raportteja.
Projektin (MINNO 4/2022) ajoittuminen ja ajoittaminen: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen projektiin haku ajoittui STEA-rahoitushakemusten jättöpäivän tienoille, mikä saattoi hankaloittaa potentiaalisten järjestöjen mahdollisuutta hakea mukaan.
Koska haluttiin nähdä miten ensimmäinen (MINNO 4/2022) yhteistyöprosessi toteutuu ja vasta sen jälkeen käynnistää toisen (MINNO 1/2023) kerran ilmoittautuminen, jäi se lyhyeksi ja oli ennen joulua. Koska yhteistyö näyttää vastaavan kaikkien osapuolten toiveita, niin alkuvuodesta julkaistaan kolmannen yhteistyökerran (MINNO 2/2023) aikataulu ja avataan ilmoittautuminen aikaisemmin, jotta järjestöillä on riittävästi aikaa pohtia omia haasteita.
Järjestöillä on erilaisia haasteista, joihin etsitään ratkaisuja. Kaikki eivät kuitenkaan ole ratkaistavissa MINNO-projektissa.
Järjestöiltä toivotaan myös tukitoimiin liittyvä haasteita. MINNO 4/2022 kokeiltiin kolmea tukitoimiin liittyvää haastetta, joita oli ratkaisemassa liiketalouden opiskelijat. Haasteet liittyviä tilikarttaan, vertaistoiminnan kustannushyödyn laskentaan ja järjestöjen tukitoimintoja toteuttavien toimihenkilöiden keskinäiseen vertaisapuun ja osaamisen jakamiseen.
SOSTE arvion mukaan yhteen koordinaatio kertaan kului noin yhdeksän työpäivää. Esityksiä tehtiin 5–8 kpl toteutuskerrasta riippuen. Mukaan mahtui 2–4 järjestöä per toteutuskerta. Toiminnan vaiheet ja arvioitu työajan käyttötarve työpäivinä suluissa.
Yhden MINNO-projektiin osallistuminen edellyttää noin yhdeksän työpäivän panoksen SOSTE:lta, joista noin puolet kuluu viestinnällisiin toimenpiteisiin. Viestintä on tärkeä osa toimintamallia. Toimintamallista kertominen voi rohkaista järjestöjä ja ammattikorkeakouluja vastaavanlaisen toiminnan kehittämiseen muissa kaupungeissa.