Seksitautien testauksen ja hoidon prosessikuvaus Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.
Asiakas: Tasa-laatuinen, oikea-aikainen ja tarpeen mukainen palvelu asiointipaikasta riippumatta.
Ammattilainen: Seksitautien testauksen ja hoidon prosessin yhtenäiset ohjeet, ammatillisen osaamisen vahvistuminen.
Organisaatio: Tarve käytänteiden yhtenäistämiselle.
Yhteiskunta: Testata ja hoitaa seksitaudit ja katkaista tartuntaketjut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Seksitautitartuntojen seuraaminen vuositasolla hyödyntäen tartuntatautirekisteriä.
Seksitautien testauksen ja hoidon prosessin ydinajatus on eri terveydenhuollon yksiköiden saumaton toiminta ja asiakkaalle vaivaton ja kynnyksetön prosessi. Tähän liittyy ammattilaisille työn tueksi luotu IMS-prosessikuvaus ohjedokumentteineen ja asiakkaan polku, joka tulee näkyville hyvinvointialueen sivuille.
Prosessin jalkautus on Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vielä kesken.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö (SELI-yksikkö), lakkautettiin vuonna 2016. SELI-yksikkö oli THL:ssä koordinoiva ja vastuullinen taho tärkeällä seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen viimeinen toimintaohjelma on vuosilta 2014-2020.
Seksitautien diagnostiikka ja hoito Suomessa perustuu tartuntatautilakiin ja -asetukseen. Seksitautitartunnat ovat lisääntyneet. Ei ole tietoa, minkä verran ihmiset käyvät seksitautitesteissä Suomessa. Korona-aikana ihmiset ovat voineet käydä vähemmän testeissä ja siksi seksitautejakin ehkä pandemian jälkeen löytyy enemmän. Tartuntojen näkyviin saaminen on hyvä asia, jotta tartuntaketjut saadaan katkaistua. (Lääkärilehti - Miksi seksitaudit ovat lisääntyneet?)
Hivpointin (2022) tekemän valtakunnallisen selvityksen mukaan Seksitautitesteihin pääsy ei toteudu suositusten mukaisesti useilla terveysasemilla. Terveysasemien puhelinpalvelussa työntekijä usein pohtii seksitautitestien tarpeettomuutta soittajan oireettomuuden perusteella, eli terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa on edelleen tietämättömyyttä ja koulutuksen puutetta oikeanlaisen ohjauksen suhteen. Seksitaudit ovat usein täysin oireettomia.
Seksitautien testauksen ja hoidon ympärillä on edelleen vahva stigma. Esimerkiksi pienillä paikkakunnilla ei haluta tulla tunnistetuksi ja ei siksi välttämättä hakeuduta ollenkaan seksitautitesteihin. Mikäli tehdään positiivinen seksitautilöydös, ihmisillä on korkea kynnys ilmoittaa seksikumppaneille tartunnasta. Vaikka viimekädessä ilmoitusvelvollisuus jää lääkärille, on myös tapauksia, joissa ei tunnisteta seksikumppania eikä pystytä viestimään asiasta jälkikäteen. (Sukupuolitautipotilas terveyskeskusvastaanotolla, duodecimlehti.fi)
Kohderyhmänä ovat kaikki hyvinvointialueen asukkaat, joilla on tarve seksitautitesteille tai seksitautien hoidolle.
Prosessin jalkautus on Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vielä kesken, joten arvioinnin tuloksia ei vielä ole saatavilla.