Pohjanmaan perhekeskushankkeen kohtaamispaikkapilotointi

Alkuun haasteita toi koronatilanne, jonka vuoksi esimerkiksi kokoontumisia ei pystytty välttämättä järjestää. Tapaamiset ovat suurimmaksi osaksi toteutettu Teamsin välityksellä, mutta jokaisessa alulle laitetun verkoston alueella on käyty tapaamassa toimijoita myös paikan päällä. Vaasan kohtaamispaikassa oli ryhmätoimintaa, mutta ryhmät olivat tauolla koronan vuoksi. Hanke käynnisteli ryhmätoimintaa koordinoimalla Tammikaivon perhekeskuksen tiloissa perhekahvilaa sekä vertaisryhmää. 

Laihialla käynnistettiin alkuun keskustelua perhekeskuksesta kunnan sote-ryhmän kanssa. Alkuun kerättiin yhteen tietoa siitä, millaista perhekeskukseen sopivaa toimintaa on jo olemassa. Hahmoteltiin runko, mitä Laihian kohtaamispaikka pitäisi sisällään sekä päätettiin tehdä tiivistä yhteistyötä, vaikka kohtaamispaikkaa ei ole vielä olemassa. Valtakunnallisessa kohtaamispaikkakokouksessa todettua, että kohtaamispaikkatoiminnan käynnistäminen voi viedä 1-2 vuotta. Viestinnässä haluttiin painottaa ennaltaehkäisevien palveluiden merkityksellisyyttä.Järjestettiin vanhempainiltojen sarja eri teemoilla sekä on pyritty kasvattamaan verkostoa. 

Mustasaaressa oli hankkeen käynnistyessä ollut perhekeskusverkosto käynnissä jo muutamia vuosia. Tavoitteena ollut yhteistyö, yhteiset verkkosivut, myös kohtaamispaikka ollut keskustelussa. Kohtaamispaikkaverkoston kokoamiseen panostettiin aluksi ja kartoitettiin, millaista toimintaa tarvitaan. Tilojen kartoitus alkoi. Perhekeskushanke oli alkuun yhteydessä Folkhälsaniin ja seurakuntaan kohtaamispaikan kehittämisestä. Viestintää eri lapsiperheille suunnatuista palveluista pidettiin tärkeänä, jokin alusta minne tiedon voisi koota katsottiin tarpeelliseksi. Järjestettiin Perhemessut Mustasaaressa, joiden teemana oli Neuvola 100v. Pidettiin tärkeänä, että kohderyhmä eli lapsiperheet saavat tietoa palveluista; esim. vanhempainillat ovat hyvä kanava jakaa tietoa.

Vähässäkyrössä alkuun esiteltiin idea kohtaamispaikkojen vuosikellosta. Suunniteltiin toiminnan aloitukseksi kurssimainen kolmen tilaisuuden kokonaisuus vanhemmille ”Mitä Vähäkyrön nuorille kuuluu?”. Tilaisuuksissa paneuduttiin alueen nuorten kuulumisiin, puhuttiin päihteistä ja turvallisuudesta sekä siitä, mistä erilaiset mielenterveyden haasteet voivat johtua ja mistä näihin on mahdollista saada apua. Toiminnan alkuun kartoitettiin myös palvelutarjontaa eli millaista toimintaa verkostolta löytyy entuudestaan lapsiperheille ja tämän jälkeen koottiin palvelut yhteen ja tehtiin lukujärjestystä lasten, nuorten ja perheiden tapahtumista Vähänkyrön alueella. 

Närpiössä järjestöt olivat alkuun aktiivisesti esittelemässä toimintaa verkostolle. Keskustelussa oli paljon se, miten voidaan auttaa ja tukea perheitä, esimerkiksi erotilanteissa. Äiti-vauva ryhmä järjestettiin vietnamilaisille vanhemmille. Kahvila Albertissa järjestettiin Kom in -tilaisuuksia lomautetuille vietnamilaisille, jonka tarkoituksena oli järjestää kohtaamisia matalalla kynnyksellä, antaa tietoa Närpiöstä sekä suomalaisesta yhteiskunnasta ylipäänsä.

Maalahdessa verkostoa alettiin rakentaa ja kutsua eri järjestöjä mukaan kokouksiin (mm. Punainen Risti, Folkhälsan, seurakunta, psykososiaalinen yhdistys, USM). Verkostossa todettiin alkuun, että vanhemmuutta on tärkeä tukea kokonaisvaltaisesti. Palvelutarjontaa pyrittiin yhtenäistämään kartoittamalla eri palveluntarjoajat. Fyysistä kohtaamispaikkatilaa ollaan toivottu, jossa tiivis yhteistyö onnistuisi livenä. Verkostossa nostettiin esille, että järjestötoiminnassa ei ole samaa lainsäädäntöä kuin sosiaali- ja terveydenhuollolla, mikä tekee osaltaan toiminnan haasteelliseksi, huomioiden esimerkiksi tietoturva-asiat.

Kristiinankaupungissa oli valmis perhekeskusverkosto olemassa alkuun ja yhteistyö ollut toimivaa. Hankkeen aloittaessa listattiin ylös, millaista perhekeskusverkostoon kuuluvaa toimintaa on olemassa. Todettiin, että vanhemmuutta on tärkeä tukea. Verkostokokouksessa todettiin, että verkoston toimijoiden tapaaminen on tärkeää, että tullaan tietoisiksi siitä, millaista toimintaa lapsille, nuorille ja perheille toiset toimijat järjestävät.

Vöyrillä verkostoa pyrittiin kasvattamaan, mukaan kutsuttiin mm. sosiaalipuolen toimijoita, toimijoita varhaiskasvatuksen ja koulun puolelta, kirjasto sekä Vöyrin seurakunta kuin myös Vöyrin kunnan hyvinvointijohtaja sekä paikallinen Folkhälsan. Aluksi lähdettiin kartoittamaan, millaisia tarpeita alueella on. Hanke kävi kertomassa perhekeskustoimintamallista paikallisessa LAPE-ryhmässä, jossa käsitellään lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita. Keskustelussa oli mahdolliset kohtaamispaikat perheille Vöyriin, Oravaisiin ja Maksamaalle. Tuotiin esille, että tärkeää olisi, että jokaisesta kolmesta paikasta löytyisi tilat, jossa järjestöt, sote sekä sivistys voisivat yhteisesti järjestää esimerkiksi luentoja sekä koota vanhempi-lapsi -ryhmiä.

Pietarsaaren verkostoa alettiin laajentaa kutsumalla kokoukseen toimijoita mm seuraavista; Ehjä r.y, Psykososiaalinen yhdistys, Ninni Verksamheten r.f, Nuorisoasema Fiilis, Maahanmuuttoyksikkö, varhaiskasvatus, Pelituki, FinFami ry, Drogfri Ungdom r.f, Frida (väkivallasta vapaaksi). Järjestöillä ja seurakunnalla on tärkeä rooli ennaltaehkäisevässä työssä.