Perheiden liikunta- ja elintapaneuvonnan kompassi

Luotu 15.01.2026
Perheiden liikunta- ja elintapaneuvonnan kompassi

Alustava idea

Hamina kehittää perheille matalan kynnyksen liikunta- ja elintapaneuvonnan polkua. EELI-hankkeessa luodaan etsivää työtä ja Hyte-ämpäri-malli, jonka keskeinen tuote on palvelutarjottimena ja ohjauspakettina toimiva hyvinvointikompassi perheille.

Kohderyhmä

Lapset ja varhaisnuoret
Nuoret
Perheet

Linkit - Liitteet
Haminan asemakaavakartalla oleva perheiden liikunta- ja elintapaneuvonnan kompassi

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Ratkaistava ongelma

Haminassa on tunnistettu tarve kokonaisvaltaiselle tuelle, mutta kaupungilta puuttuu vielä yhtenäinen palvelupolku sekä selkeä "kompassi", joka kokoaisi yhteen lapsille, nuorille ja perheille suunnatun liikunta- ja elintapaneuvonnan.

Nykyiset pullonkaulat:

  • Palveluketjun katkonaisuus: Hyvinvointialueen sote-palveluista ei ole selkeää reittiä kaupungin ennaltaehkäisevän tuen piiriin. Perhekysely osoitti, että esimerkiksi terveydenhuollon kautta saatava liikuntalähete on palveluna vielä heikosti tunnettu.
  • Tiedon pirstaleisuus ja "kompassin" tarve: Suurin este palveluiden hyödyntämiselle on tiedon hajanaisuus. Perheet kokevat vaikeaksi löytää kootusti tietoa tarjolla olevasta tuesta ja toivovat selkeää palvelutarjotinta, joka opastaisi heidät oikean avun äärelle.
  • Tunnistamisen haasteet: Riskiryhmään kuuluvia perheitä on vaikea tavoittaa ja ohjata avun piiriin ilman yhtenäistä toimintamallia ja keskitettyä viestintää.
  • Sisällön kapea-alaisuus: Nykyinen neuvonta on painottunut vahvasti liikuntaan. Perheiden todelliset arjen haasteet liittyvät kuitenkin yhä enemmän ruutuajan hallintaan (40 %), mieluisan harrastuksen löytämiseen (38 %) sekä ravitsemukseen ja uneen.

Strateginen kytkentä

Kehittämistyö toteuttaa suoraan Haminan vuosille 2026–2030 laadittua kaupunkistrategiaa, jonka ytimessä ovat ihmiset, yhteisöllisyys sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin priorisointi.

Keskeiset kytkökset:

  • Osallistava kehittäminen: Mallia rakennetaan palvelumuotoilun menetelmin ottamalla lapset, nuoret ja perheet mukaan yhteiskehittämiseen. Tämä on käynnistetty laajalla perhekyselyllä, jolla varmistetaan, että palvelupolku vastaa perheiden todellisia tarpeita ja arjen voimavaroja.
  • Tiedolla johtaminen: Hyödynnämme ajantasaista hyvinvointitietoa palveluiden ja tarpeiden kohtaamisessa. Toiminnan vaikuttavuutta ja laatua seurataan säännöllisesti soveltuvilla mittareilla.

Verkostoyhteistyö: 

Hanke on osa alueellista EELI-Etsivää elintapaohjausta Kymenlaaksossa hanketta, jota rahoittaa STM:n Terveydeksi-ohjelma. Tavoitteena on luoda puuttuva palvelupolku ja integroida se osaksi kaupungin hyvinvoinnin edistämisen ja liikuntapalveluiden kokonaisuutta. Kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä Kymenlaakson hyvinvointialueen toimijoiden kanssa sote-rajapinnan sujuvoittamiseksi. Lisäksi hyödynnetään muiden hankkeiden kautta tuotettuja sisältöjä ja toimintamalleja synergiatiedon saavuttamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Kehittämistarve eri näkökulmista

 

Miksi muutos tarvitaan?

Kehittämistyön tavoitteena on luoda pysyvä ja vaikuttava toimintamalli, joka vastaa tunnistettuihin tarpeisiin neljästä eri näkökulmasta:

1. Asiakkaan näkökulma (Lapset, nuoret ja perheet)

Perheet tarvitsevat tukea arjen elintapoihin, mutta nykyiset palvelut koetaan pirstaleisina ja vaikeasti löydettävinä.

  • Tiedon saavutettavuus: Perheet tarvitsevat selkeän ”kompassin” tai palvelutarjottimen, joka kokoaa hajanaisen tiedon yhteen paikkaan.
  • Arjen voimavarat: Suurimmat esteet terveellisille valinnoille ovat vanhempien työ- tai koulupäivän jälkeinen väsymys (51,4 %) sekä perheen yhteisen ajan puute (41 %)
  • Uudet haasteet: Perheet nimeävät suurimmiksi huolenaiheiksi liiallisen ruutuajan (40 %) ja vaikeuden löytää mieluisaa, matalan kynnyksen harrastusta (38 %). Muutos tarvitaan, jotta perhe saa kokonaisvaltaista tukea yhdeltä selkeältä polulta.

2. Ammattilaisen näkökulma

Ammattilaisilta puuttuvat yhtenäiset työkalut ja selkeä, koordinoitu toimintamalli elintapojen puheeksiottoon ja jatko-ohjaukseen.

  • Läheteprosessin selkiyttäminen: Vain noin neljännes perheistä tietää  tällä hetkellä mahdollisuudesta saada liikuntalähete terveydenhuollon ammattilaiselta. Ammattilainen tarvitsee sujuvan ja tunnetun väylän asiakkaan ohjaamiseksi kaupungin ennaltaehkäisevän tuen piiriin.
  • Vaikuttavuuden seuranta: Työn tueksi tarvitaan yhtenäiset arviointimenetelmät (kuten GAS, NPS ja RE-AIM), jotta toiminnan laatua ja tavoitteiden toteutumista voidaan seurata systemaattisesti.

3. Organisaation näkökulma (Haminan kaupunki ja Kymenlaakson hyvinvointialue)

Sote-uudistuksen myötä rajapinta hyvinvointialueen ja kunnan välillä vaatii uudenlaista rakenteellista yhteistyötä.

  • Päällekkäisyyksien poistaminen: Muutos tarvitaan, jotta palveluketju integroidaan osaksi kaupungin strategiaa ja ”Hyte-ämpäri” -kokonaisuutta. Tämä tehostaa resurssien käyttöä ja estää päällekkäisen työn eri hankkeiden välillä.
  • Tiedolla johtaminen: Organisaatio tarvitsee ajantasaista dataa palveluiden tavoittavuudesta ja vaikuttavuudesta päätöksenteon tueksi.

4. Yhteiskunnan näkökulma

Kymenlaakson heikot Move!-tulokset ja elintapasairauksien yleisyys ovat suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinen haaste.

  • Ennaltaehkäisyn vaikuttavuus: Muutos on välttämätön, jotta pystymme siirtymään kalliista korjaavasta hoidosta ennaltaehkäisevään työhön.
  • Taloudellinen tasa-arvo: Noin kolmannes perheistä (33,3 %) kokee taloudelliset syyt esteeksi terveellisille elintavoille. Maksuttomien ja matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen lisää terveydenedistämisen tasa-arvoa ja vähentää pitkällä aikavälillä yhteiskunnan sote-kustannuksia.

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Kehittämistyön ytimessä on siirtymä pirstaleisista palveluista kohti yhtenäistä, perhelähtöistä kokonaisuutta. Tavoittelemme seuraavia muutoksia:

  • Yhtenäinen palvelupolku: Luodaan selkeä ja toimiva reitti sote-palveluista (hyvinvointialue) kaupungin ennaltaehkäisevän elintapaohjauksen piiriin.
  • Tiedon saavutettavuus ("Kompassi"): Perheet löytävät tarvitsemansa tiedon ja tuen yhdestä paikasta ilman palveluviidakossa navigointia.
  • Matalan kynnyksen toimintakulttuuri: Harrastamisen kynnys madaltuu maksuttomien kokeilujen ja kilpailuttomien "höntsäryhmien" myötä.
  • Ammattilaisten osaamisen vahvistuminen: Elintapojen puheeksiotto ja jatko-ohjaus muuttuvat osaksi sujuvaa arjen työtä selkeiden työkalujen ja lähetekäytäntöjen avulla.
  • Perheiden hyvinvoinnin lisääntyminen: Perheet saavat konkreettisia työkaluja terveellisten elintapojen toteuttamiseen (kuten liikunta, ravitsemus, uni ja ruutuaika) sekä vinkkejä ja kokeiluja erilaisista matalan kynnyksen harrastus- ja liikuntamahdollisuuksista Haminassa.
Seuranta ja arviointi
  • GAS-tavoitearviointi (yksilölliset elintapatavoitteet) alku/loppu
  • NPS-asiakaskokemuskysely (suosittelu ja tyytyväisyys)
  • Liikuntalähetteiden määrän seuranta (sote-rajapinnan toimivuus)
  • Osallistujamäärät (eri matalan kynnyksen toiminnat, QR-koodi latauskerrat treeniapaikoilla)
  • RE-AIM-arviointi (tavoittavuus ja vakiinnuttaminen)
  • Havainnot ja suullinen palaute toimintojen testauksista ja kokeiluista
  • Yhteistyökumppanitapaamiset ja verkostopalaute

Ratkaisun keskeinen sisältö

Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät

Kymenlaakson väestön terveyshaasteet ovat valtakunnallisesti merkittäviä, ja Move!-mittaukset osoittavat lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn olevan heikkoa. Haminassa maaliskuussa 2026 toteutettu kohdennettu kysely perheille vahvistaa nämä haasteet paikallisella tasolla: perheet nimeävät lasten ja nuorten arjen suurimmiksi haasteiksi liiallisen ruutuajan (40 %) sekä vaikeuden löytää mieluisaa harrastusta tai aloittaa liikunta (38 %).

Paikallinen data nostaa esiin myös syvemmän sosiaalisen haasteen: perheiden terveellisiä elintapoja rajoittavat merkittävästi vanhempien arjen kuormitus ja jaksaminen. Suurimmiksi esteiksi terveellisille elintavoille tunnistetaan työ- tai koulupäivän jälkeinen väsymys (51,4 %) sekä perheen yhteisen ajan puute ja kiire (41 %). Myös vanhempien oma palautumisen ja ajan puute koetaan kriittiseksi tekijäksi (68,6 %), mikä heijastuu suoraan koko perheen arjen valintoihin. Elintapasairauksien yleisyys vaatii varhaista puuttumista ja tukea, joka ei ainoastaan tarjoa tietoa, vaan tarjoaa konkreettisia ratkaisuja perheiden arjen jaksamisen ja ajanhallinnan tueksi.

Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät

Sote-uudistuksen myötä kuntien tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HYTE) on korostunut, ja lainsäädäntö velvoittaa kunnat ja hyvinvointialueet tiiviiseen yhteistyöhön. Kehitystyö on suora vastaus Haminan kaupunkistrategiaan, jossa painotetaan lapsiperheiden hyvinvointia. Työ on osa valtakunnallista STM:n Terveydeksi-ohjelmaa, jossa painotetaan ennaltaehkäisyä.

Taloudelliset tekijät

Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen on välttämätöntä sote-kustannusten kasvun hillitsemiseksi, sillä liikkumattomuuden kustannukset ovat korkeat. Haminassa tunnistetaan perheiden taloudellinen tilanne elintapojen vaikuttimena. Kyselyssä kolmannes perheistä (33,3 %) nimesi taloudelliset syyt, kuten harrastusmaksut tai kalliin terveellisen ruoan, suoraksi esteeksi terveellisille elintavoille. Kehittämällä sujuvia palvelupolkuja, hyödyntämällä resursseja tehokkaammin ja tarjoamalla matalan kynnyksen maksutottomia vaihtoehtoja ja toimintaa, voidaan saavuttaa merkittävää taloudellista vaikuttavuutta ja parantaa terveyden tasa-arvoa pitkällä aikavälillä

Kulttuuriset tekijät

Kehittämistyössä tunnistetaan muuttunut vapaa-ajan vietto ja pyritään vaikuttamaan perheiden elintapakulttuuriin positiivisesti. Haminan paikallinen tavoite on luoda matalan kynnyksen toimintakulttuuri, joka vastaa perheiden todellisiin tarpeisiin. Perheille suunnatussa kyselyssä korostui toive urheiluseurojen järjestämästä "höntsätoiminnasta", jossa liikutaan ilman kilpailullisia tavoitteita. Lisäksi perheet arvostavat maksuttomia omatoimisen liikunnan mahdollisuuksia, kokeilevaa harrastustoimintaa ilman sitoutumispakkoa sekä helposti saavutettavaa tietoa. Tavoitteena on madaltaa kynnystä elintapa-asioiden puheeksiottoon ammattilaisten ja perheiden välillä rakentamalla palveluita, jotka tukevat rentoa ja osallistavaa harrastuskulttuuria. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Hamina
Kehittäjäorganisaatiot
Haminan kaupunki
Toimintaympäristö
Toimintamallia kehitetään Haminan kaupungin hyvinvoinnin edistämisen ja liikuntapalveluissa sekä lasten ja nuorten arkiympäristöissä. Tavoitteena luoda saumaton palvelupolku hyvinvointialueen sote-palveluista kaupungin elintapa- ja liikuntaneuvontaan.
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)